Suomen muuttuessa vähä vähältä monikulttuurisemmaksi yhteiskunnaksi tapahtuu väistämättä törmäyksiä. Kenen ehdoilla asiat pitää tehdä? Noudatetaanko vanhaa ”hyvää” tapaa vai joustetaanko?
Esimerkki arjesta. Käyn säännöllisesti uimassa lasteni kanssa Keski-Espoon uimahallissa. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että osa maahanmuuttajataustaisista uimahallista kävijöistä ei sitten millään ole pesutiloissa tai saunassa ilman uimahousuja. Aasialaistaustaiset ovat kelteisillään siinä missä minäkin, osa islaminuskoisista (oletan heidän olevan islaminuskoisia) pitää simmarit jalassa niin saunassa kuin pesuhuoneessa. Vaikka ohjeet toteavat toisin.
Pikaisella nettisurffauksella huomasin, että alastomuus ei ole ihan helppoa osalle islaminuskoisista. Kysyin tästä yhdeltä Iranista muuttaneelta mieheltä. Hän totesi, että alastomuus on hankala asia joillekin islaminuskoisille. Hänelle itselleen se ei ole ongelma muuten kuin tiettyjen tuttujen kanssa uidessa. Tällöin he käyttävät kietaistavaa pyydettä peittämään strategiset paikat.
Miten tähän asiaan pitäisi suhtautua? Uskon, että osaa uimahalleissa käyvistä poikkeava käyttäytyminen ärsyttää. Kaikkien pitäisi olla munasillaan, säännöt ovat sääntöjä. Osalle on varmaan ihan sama. Mutta eikö kaikilta pitäisi vaatia samanlaista käytöstä uskonnosta ja rodusta piittaamatta? Vai pitäisikö uimahousut kieltää, mutta sallia jonkinlaiset kietaisupyyhkeet.
Olen periaatteessa sitä mieltä, että maassa maan tavalla, mutta onko se kanta liian ehdoton? Mitenkähän Ruotsissa menetellään? Heillä kun on kokemusta tästä monikulttuurisuudesta vähän meitä pidempään.
tiistaina, lokakuuta 27, 2009
keskiviikkona, lokakuuta 21, 2009
Kauklahti ja terveyskeskus - ketä uskoa?
Kauklahdessa kerätään nimi adressiin, jossa vaaditaan terveysaseman saneraamisesta ennalta suunnitellusti.
Viime sos. ja terv.lautakunnan kokouksessa tämä asia oli esillä. Teknisen toimen virkamiesten arvion mukaan nykyinen rakennus on niin huonossa kunnossa, että sitä ei kannata korjata. On taloudellisempaa rakentaa uusi.
Asukkaat näyttävät väittävän toisin. Ketä tässä uskoa?
Viime sos. ja terv.lautakunnan kokouksessa tämä asia oli esillä. Teknisen toimen virkamiesten arvion mukaan nykyinen rakennus on niin huonossa kunnossa, että sitä ei kannata korjata. On taloudellisempaa rakentaa uusi.
Asukkaat näyttävät väittävän toisin. Ketä tässä uskoa?
sunnuntai, lokakuuta 18, 2009
Varo jäätä!
Perjantaiaamulla Tuomarilan aseman alikulkukäytävä oli petollisen liukas. Pyöräilin normaalin tapaan, enkä huomannut liukkautta ennen käännöstä vasemmmalle. Pyörä lähti alta ja lensin katuun. Löin rytäkässä otsani ja poskeni katuun. Taisin olla kaatumiseni jälkeen vähän sekaisin, muistaakseni jokin mies tuli minua auttamaan, mutta pääsin kuitenkin itse ylös ja nousin vielä junaankin. Siellä totesin ikkunasta, että naamani on ihan veressä. Olo oli valmiiksi huono, joten hyppäsin parin pysäkin jälkeen pois ja suuntasin kodin kautta työterveysasemmalle paikattavaksi. Silmäkulmaan pistettiin kolme tikkiä, poski ja leuka ovat ruhjeille.Onneksi ei sattunut kuitenkaan pahemmin. Mahdoin olla näky junassa, puku päällä ja naama veressä.
Eli varovasti siellä syysliikenteessä ja pitäkää kypärät päässä. Nastarengas on syytä pistää pyörään jo nyt. Nolosti tunnustan, että minulla ei ollut kypärä päässä, vaikka sitä yleensä käytänkin.
Eli varovasti siellä syysliikenteessä ja pitäkää kypärät päässä. Nastarengas on syytä pistää pyörään jo nyt. Nolosti tunnustan, että minulla ei ollut kypärä päässä, vaikka sitä yleensä käytänkin.
maanantaina, lokakuuta 12, 2009
Espoo-lisään tulorajat?
Puoluetoverini Maria Guzenina-Rickharson aikoo jättää Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa tänään aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Espoo-lisää maksettaisiin vanhempainrahakauden jälkeen puoleentoista ikävuoteen saakka ilman tulorajaa, mutta puolentoista ikävuoden jälkeen kolmeen vuoteen saakka kuntalisä olisi tulosidonnainen. Jos perheen tulot olisivat yli 5000 euroa, Espoo-lisää ei tippuisi.
Mitä mieltä minä olen?
Espoo-lisä on tarkoitettu tukemaan kotihoitoa päivähoidon sijasta. Jos vanhemmat jostain syystä haluavat hoitaa lastaan kotona kolmevuotiaaksi, kaupunki tukee perhettä maksamalla Espoo-lisää. Olen pitänyt tätä hyvänä mallina, jo siitä hyvästä, että oma perheeni on hyötynyt tästä ratkaisusta. Kaupungin tuki on tullut tarpeeseen ja olemme sitä arvostaneet.
En ole ajatuksen kannattaja ainakaan tällä hetkellä. Kela tukee lasten kotihoitoa hoitorahalla ja -lisällä, jonka saanti riippuu perheen tuloista. Keskituloinen perhe tippuu useimmiten hoitolisän ulkopuolelle, koska tulorajat tulevat vastaan. Jos Espoo-lisä muutetaan myös tulosidonnaiseksi, niin luomme myös kunnan oman avustukseen tuloista riippuvan portaan. Espoo-lisää on maksettu siksi, että se osaltaan motivoisi perheitä hoitamaan lapsia kotona, koska kodinhoidon tuki on kuitenkin pieni summa päivähoidosta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna.
Marian esittämä ajatus on minusta iso muutos, jota tulisi pohtia tarkemmin. Onko linjamme yleisesti se, että kaupungin tuet muutetaan tulosidonnaiseksi? Tätä ehdotusta ei ole pohdittu Espoon demarien päättävissä elimissä, vaikka syytä olisi ollut.
Mitä mieltä minä olen?
Espoo-lisä on tarkoitettu tukemaan kotihoitoa päivähoidon sijasta. Jos vanhemmat jostain syystä haluavat hoitaa lastaan kotona kolmevuotiaaksi, kaupunki tukee perhettä maksamalla Espoo-lisää. Olen pitänyt tätä hyvänä mallina, jo siitä hyvästä, että oma perheeni on hyötynyt tästä ratkaisusta. Kaupungin tuki on tullut tarpeeseen ja olemme sitä arvostaneet.
En ole ajatuksen kannattaja ainakaan tällä hetkellä. Kela tukee lasten kotihoitoa hoitorahalla ja -lisällä, jonka saanti riippuu perheen tuloista. Keskituloinen perhe tippuu useimmiten hoitolisän ulkopuolelle, koska tulorajat tulevat vastaan. Jos Espoo-lisä muutetaan myös tulosidonnaiseksi, niin luomme myös kunnan oman avustukseen tuloista riippuvan portaan. Espoo-lisää on maksettu siksi, että se osaltaan motivoisi perheitä hoitamaan lapsia kotona, koska kodinhoidon tuki on kuitenkin pieni summa päivähoidosta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna.
Marian esittämä ajatus on minusta iso muutos, jota tulisi pohtia tarkemmin. Onko linjamme yleisesti se, että kaupungin tuet muutetaan tulosidonnaiseksi? Tätä ehdotusta ei ole pohdittu Espoon demarien päättävissä elimissä, vaikka syytä olisi ollut.
tiistaina, lokakuuta 06, 2009
Omaisten rooli vanhustenhoidossa
Nyt vietetään vanhustenviikkoa. Uutiset vanhustenhoidosta ovat pääsääntöisesti huonoja. Muutama viikko sitten uutisoitiin lääninhallituksen tekemistä tarkastuksista vanhustenhuollon laitoksissa. Tarkastuksissa oli ilmennyt paljon epäkohtia ja julkisuudessa vanhustenhoidosta keskusteltiin kiivaasti. Vanhusten määrä Suomessa kasvaa niin paljon, että tämä keskustelu on vasta alkusoittoa siihen, millaista keskustelua käydään vaikkapa kymmenen vuoden kulututtua.
Turussa on kuulemma pohdittu sitä, miten suhtaudutaan maahanmuuttajien haluun osallistua omaistensa hoitoon muita aktiivisemmin. He haluavat pestä ja syöttää omaisiaan käsittääkseni normisuomalaisia enemmän. Hoitohenkilökunta on pohtinut – suomalaiseen tapaan – miten vastuukysymysten kanssa on. Kenen vastuulla hoito on ja mitä jos virheitä sattuu? Toisarvoisia seikkoja, kommentoi vanhustenhuollon asiantuntija professori Sirkka-Liisa Kivelä.
Omaisten ja varsinkin lasten rooli vanhustenhoidossa on Suomessa tabu. Ketään ei saa syyllistää siitä, että omat omaiset unohdetaan, eikä heidän luonaan vierailla tai osallistuta heidän hoitoonsa. Samaan aikaan vaaditaan voimakkaasti, että vanhuksista on huolehdittava ja kunnan on huolehdittava vanhusten ihmisarvoisesta elämän toteuttamisesta. Vastuuta sysätään yhteiskunnalle.
Kriittinen lukijani ajattelee heti, että halajanko paluuta maatalousyhteiskuntaan, jossa vanhukset hoidettiin kotona kuolemaan saakka. Yhteiskunta on muuttunut ja lapset ja vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla. Kaikilla vanhuksilla ei ole myöskään omaisia Plääh, plääh. Tekosyitä aina keksitään.
Omaisten aktiivisempi rooli vanhustenhoidossa ei tarkoita sitä, että kaikista tulee omaistensa omaishoitajia. Mutta se tarkoittaisi sitä, että vanhusten luona vierailtaisiin, kotona ja hoitopaikoissa, nykyistä enemmän. Vanhusten yksinäisyys vähenisi ja sukupolvien välinen kuilu ei ainakaan kasvaisi nykyisestä.
Turussa on kuulemma pohdittu sitä, miten suhtaudutaan maahanmuuttajien haluun osallistua omaistensa hoitoon muita aktiivisemmin. He haluavat pestä ja syöttää omaisiaan käsittääkseni normisuomalaisia enemmän. Hoitohenkilökunta on pohtinut – suomalaiseen tapaan – miten vastuukysymysten kanssa on. Kenen vastuulla hoito on ja mitä jos virheitä sattuu? Toisarvoisia seikkoja, kommentoi vanhustenhuollon asiantuntija professori Sirkka-Liisa Kivelä.
Omaisten ja varsinkin lasten rooli vanhustenhoidossa on Suomessa tabu. Ketään ei saa syyllistää siitä, että omat omaiset unohdetaan, eikä heidän luonaan vierailla tai osallistuta heidän hoitoonsa. Samaan aikaan vaaditaan voimakkaasti, että vanhuksista on huolehdittava ja kunnan on huolehdittava vanhusten ihmisarvoisesta elämän toteuttamisesta. Vastuuta sysätään yhteiskunnalle.
Kriittinen lukijani ajattelee heti, että halajanko paluuta maatalousyhteiskuntaan, jossa vanhukset hoidettiin kotona kuolemaan saakka. Yhteiskunta on muuttunut ja lapset ja vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla. Kaikilla vanhuksilla ei ole myöskään omaisia Plääh, plääh. Tekosyitä aina keksitään.
Omaisten aktiivisempi rooli vanhustenhoidossa ei tarkoita sitä, että kaikista tulee omaistensa omaishoitajia. Mutta se tarkoittaisi sitä, että vanhusten luona vierailtaisiin, kotona ja hoitopaikoissa, nykyistä enemmän. Vanhusten yksinäisyys vähenisi ja sukupolvien välinen kuilu ei ainakaan kasvaisi nykyisestä.
tiistaina, syyskuuta 29, 2009
Tosi Vihreä
Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa.
Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostanee tutulta. Päätin keväällä, että nyt riittää, tämä poika pistää pihalle siirtonurmikon.
Ratkaisuni oli täydellinen. Ensin käänsin lapiolla vanhan nurmikon retaleen, ja poistin isommat juuret ja tupsut. Sitten haimme naapurin Teemun kanssa Toyota-pickupillla kunnonkuorman hyvää multaa. Levitin sen pihalle, heitin sekaan vähän kanankakkaa ja sitten tasoitin sen. Seuraavaksi hain ennalta tilatut 19 neliötä siirtonurmea Siuntiosta. Uskomaton tilaihmeemme, Suzuki Baleno, osoitti jälleen kerran muuntautumiskykynsä, kun lastasin kaikki 19 rullaa auton sisälle. Kuin maajussi ikään, ajelin jouset pohjassa kotiin.
Multa oli kasteltu valmiiksi, joten nurmirullat vain leviteltiin pihalle. Jyrän virkaa toimittivat omat jalkani. Tämän jälkeen nurmea kasteltiin muutama päivä ja VOLAA: pihamme oli kuin elokuvista. Nurmi oli hieno.
Ratkaisu on osoittautunut hyväksi, nurmi vihertää hyvin ja on kiinnittynyt maahan oikein mainiosti. Ensi kevät tietenkin näyttää, onko meillä ensi kesänä myös vihreä nurmi, mutta olen todella tyytyväinen tehtyyn ratkaisuun.
Hintaa nurmikolle tuli muistaakseni noin 90 €. Halpaa kuin sipuli.
ps. Meillä oli tänä kesänä ensi kertaa pieni viljelyspalsta. Se jäi aivan liian vähälle hoidolle. Sadonkorjuun saalis oli noin 20 sipulia ja 20 perunaa. Porkkanat eivät kasvaneet mihinkään, valkosipulit katosivat maan uumeniin ja palstan edellisen omistajan maa-artisokat valloittivat kaikki paikat. Ensi kesänä uudelleen?
Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostanee tutulta. Päätin keväällä, että nyt riittää, tämä poika pistää pihalle siirtonurmikon.
Ratkaisuni oli täydellinen. Ensin käänsin lapiolla vanhan nurmikon retaleen, ja poistin isommat juuret ja tupsut. Sitten haimme naapurin Teemun kanssa Toyota-pickupillla kunnonkuorman hyvää multaa. Levitin sen pihalle, heitin sekaan vähän kanankakkaa ja sitten tasoitin sen. Seuraavaksi hain ennalta tilatut 19 neliötä siirtonurmea Siuntiosta. Uskomaton tilaihmeemme, Suzuki Baleno, osoitti jälleen kerran muuntautumiskykynsä, kun lastasin kaikki 19 rullaa auton sisälle. Kuin maajussi ikään, ajelin jouset pohjassa kotiin.
Multa oli kasteltu valmiiksi, joten nurmirullat vain leviteltiin pihalle. Jyrän virkaa toimittivat omat jalkani. Tämän jälkeen nurmea kasteltiin muutama päivä ja VOLAA: pihamme oli kuin elokuvista. Nurmi oli hieno.
Ratkaisu on osoittautunut hyväksi, nurmi vihertää hyvin ja on kiinnittynyt maahan oikein mainiosti. Ensi kevät tietenkin näyttää, onko meillä ensi kesänä myös vihreä nurmi, mutta olen todella tyytyväinen tehtyyn ratkaisuun.
Hintaa nurmikolle tuli muistaakseni noin 90 €. Halpaa kuin sipuli.
ps. Meillä oli tänä kesänä ensi kertaa pieni viljelyspalsta. Se jäi aivan liian vähälle hoidolle. Sadonkorjuun saalis oli noin 20 sipulia ja 20 perunaa. Porkkanat eivät kasvaneet mihinkään, valkosipulit katosivat maan uumeniin ja palstan edellisen omistajan maa-artisokat valloittivat kaikki paikat. Ensi kesänä uudelleen?
keskiviikkona, syyskuuta 23, 2009
Taas säästettiin
Eilinen sos. ja terveyslautakunnan kokous sujui odotetusti. Lautakunta hyväksyi kaikki esitykset äänestyksittä. Teknisiä muutoksia tehtiin talousarvioehdotukseen, mutta sisältö jäi ennalleen. Ensi vuonna Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot ovat hieman yli puoli miljardia euroa ja vähenevät vajaat kolme miljoonaa vuoden 2009 tasosta. Tosin Espoossa toteutettavan väliaikaisen (sic!) veronkorotuksen tuotot, vajaat 13 milj. euroa, on tarkoitus suunnata osin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueelle, joten ensi vuoden toimintamenot ylittänevät hieman tämän vuoden tason. Tiukilla ollaan silti.
Minua jäi kokouksen jälkeen askarruttamaan erityisesti se, miten vanhusten kotihoito tulee pärjäämään ensi vuonna, kun tuottavuutta pyritään nostamaan. Kotihoitoa suunnataan eniten apua tarvitseville, mutta palvelutalojen käyntejä pyritään lisäämään aika runsaasti samaan aikaan. Saas nähdä miten siinä onnistutaan.
Vuoden 2010 talousarvion päätöksen yhteyteen lautakunta päätti yksimielisesti lisätä lausekkeen, jossa viitattiin Haukikotiin ja Ruusukotiin. Minulle ei ole lopullista sanamuotoa lausekkeesta – sitä muuten hinkattiin aika lailla – mutta idea siinä oli todeta, että Ruusukodin ja Haukikodin toiminnan jatkamisesta tai lopettamisesta ei päätetty tässä yhteydessä, vaan päätös tehdään myöhemmin. Lautakunta katsoi, että tässä tilanteessa ei voida ajatella näiden hoitopaikkojen lopettamista, kun paikoista on kova pula.
Sinällään tämän meidän päättämämme lauseke on ehkä turha ja saattaa taas aiheuttaa keskustelua siitä, mitä on päätetty ja mitä ei. Kun talousarviossa ei suoraa viitattu näihin yksittäisiin hoitokoteihin, niin lautakunta olisi voinut olla lisäämättä tämänkin lausekkeen. Asioista pitäisi päättää, silloin kun päätöksenteon aika on, eikä pyrkiä tekemään varmistelevia lausekkeita etukäteen. Tästä voi joku toinen lautakuntalainen olla eri mieltäkin, mutta näin minä sen koin. Yritin kertoa tämän myös lautakunnan kokouksessa, mutta olin toki hyväksymässä yksimielisesti lautakunnan päättämän lausekkeen.
Lautakunta päätti, että ensi vuoden alusta kotihoidontuen Espoo-lisää saa vain jos perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Lisäksi tätä tavoitetta tukemaan valmistellaan vielä tänä vuonna lautakunnan päätettäväksi hoitopaikkatakuun käyttöönotto. Ei tietenkään ole kivaa tehdä tällaisia päätöksiä, mutta se on minusta oikeansuuntainen päätös. Espoo-lisä on tarkoitettu tukemaan lasten hoitamista kotona. Mielestäni pääsääntö tulisi olla, että jos vanhempi hoitaa yhtä lasta kotona, niin myös sisarusten tulisi olla kotihoidossa, eikä päivähoidossa. Espoo-lisän rajoittaminen tukee tätä ajattelua ja tässä taloudellisessa tilanteessa se on oikea – muttei mukava – päätös.
Minua jäi kokouksen jälkeen askarruttamaan erityisesti se, miten vanhusten kotihoito tulee pärjäämään ensi vuonna, kun tuottavuutta pyritään nostamaan. Kotihoitoa suunnataan eniten apua tarvitseville, mutta palvelutalojen käyntejä pyritään lisäämään aika runsaasti samaan aikaan. Saas nähdä miten siinä onnistutaan.
Vuoden 2010 talousarvion päätöksen yhteyteen lautakunta päätti yksimielisesti lisätä lausekkeen, jossa viitattiin Haukikotiin ja Ruusukotiin. Minulle ei ole lopullista sanamuotoa lausekkeesta – sitä muuten hinkattiin aika lailla – mutta idea siinä oli todeta, että Ruusukodin ja Haukikodin toiminnan jatkamisesta tai lopettamisesta ei päätetty tässä yhteydessä, vaan päätös tehdään myöhemmin. Lautakunta katsoi, että tässä tilanteessa ei voida ajatella näiden hoitopaikkojen lopettamista, kun paikoista on kova pula.
Sinällään tämän meidän päättämämme lauseke on ehkä turha ja saattaa taas aiheuttaa keskustelua siitä, mitä on päätetty ja mitä ei. Kun talousarviossa ei suoraa viitattu näihin yksittäisiin hoitokoteihin, niin lautakunta olisi voinut olla lisäämättä tämänkin lausekkeen. Asioista pitäisi päättää, silloin kun päätöksenteon aika on, eikä pyrkiä tekemään varmistelevia lausekkeita etukäteen. Tästä voi joku toinen lautakuntalainen olla eri mieltäkin, mutta näin minä sen koin. Yritin kertoa tämän myös lautakunnan kokouksessa, mutta olin toki hyväksymässä yksimielisesti lautakunnan päättämän lausekkeen.
Lautakunta päätti, että ensi vuoden alusta kotihoidontuen Espoo-lisää saa vain jos perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Lisäksi tätä tavoitetta tukemaan valmistellaan vielä tänä vuonna lautakunnan päätettäväksi hoitopaikkatakuun käyttöönotto. Ei tietenkään ole kivaa tehdä tällaisia päätöksiä, mutta se on minusta oikeansuuntainen päätös. Espoo-lisä on tarkoitettu tukemaan lasten hoitamista kotona. Mielestäni pääsääntö tulisi olla, että jos vanhempi hoitaa yhtä lasta kotona, niin myös sisarusten tulisi olla kotihoidossa, eikä päivähoidossa. Espoo-lisän rajoittaminen tukee tätä ajattelua ja tässä taloudellisessa tilanteessa se on oikea – muttei mukava – päätös.
maanantaina, syyskuuta 21, 2009
Sos- ja terv.lautakunnan lista tiistaina 22.9
Ohessa huomisen kokouksen lista. Ennakkon keskustelua aiheuttanee eniten kohta kolme.
3. Vuoden 2010 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2010-2012 (KH/KV)
Lautakunnan päätettäväksi tuodaan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi, vastaukset raha-asia-aloitteisiin, vammais- ja vanhusneuvoston esityksiin sekä toimialan tavoitteet.
Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot vähenevät 2,6 milj. eurolla vuoden 2009 tasosta ja ne ovat noin 558 milj. euroa vuonna 2010. Vuonna 2011 menoja vähennetään 5,6 milj. euroa ja vuonna 2012 vastaavasti edellisestä vuodesta 2,8 milj. euroa. Strategiakauden keskeisin tavoite on parantaa kaupungin rahoitustasapainoa ja toteuttaa tuottavuusohjelma.
• Palvelut kohdistetaan niitä eniten tarvitseville, palvelutarve arvioidaan
• Palvelurakennetta uudistetaan: sähköistä asiointia lisätään, painopiste laitoshoidosta avohoitoon
• Palveluja keskitetään isompiin yksiköihin
• Puhelintavoitettavuus paranee
• Välittömän asiakastyön osuus työajasta kasvaa
• Henkilökunnan määrän pitää vähentyä 2 % vuonna 2010, jotta talouden tasapainotustavoite saavutetaan.
• Sosiaali- ja terveystoimesta siirtyy suomenkielinen päivähoito vuoden 2010 alussa sivistystoimeen.
4. Vuosien 2010 - 2014 investointiosan koneiden ja kaluston sekä aineettomien
hyödykkeiden esitykset (KH)
Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle varattavaksi vuoden 2010 talousarvioon koneita ja kulustoa varten 1 476 000 € ja aineettomia hyödykkeitä varten 467 000 € määrärahaa.
5. Lausunto sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2010 - 2014 investointiohjelmasta
Esitetään, että lautakunta antaa lausuntonsa kaupunginhallitukselle. Tilakeskuksen johtokunnan esittämä investointisuunnitelma sisältää kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämät hankkeet. Muutokset koskevat lähinnä hankkeiden ajoitusta.
Lausunnossa esitetään eräiden hankkeen ajoituksen muuttamista sosiaali- ja
terveyslautakunnan aiemman esityksen mukaiseksi (Riilahden toimintakeskus, Auroran vastaanottokoti, Suviniityn ja Nepperinportin päiväkodit, Nuumäen hammashoitola ja päiväkoti). Käyttömenojen hillitsemiseksi esitetään Viherkodin laajennuksen siirtämistä vuoden 2014 jälkeen toteutettavaksi. Viherkodin peruskorjaus tulee toteuttaa vuosina 2011-2012.
Vuosina 2010 - 2014 esitetään toteutettavaksi Kauklahden, Soukan ja Tapiolan sekä
Leppävaaran alueille elä ja asu seniorikeskukset (vuokratilat). Espoon sairaala -hankkeen valmistelua varten on esitetty vuosille 2010 -2012 yhteensä 10,5 milj €. Hankkeen rahoituksesta päätetään tämän vuoden aikana.
Keväällä tilakeskuksesta saadun tiedon mukaan Kauklahden lähipalvelukeskuksen kunto on siinä määrin huono, ettei kiinteistö ole peruskorjattavissa. Lähipalvelukeskuksen terveyspalvelut annetaan nyt Samarian terveysasemalta. Palvelujen järjestäminen jatkossa sisältyy joulukuussa lautakuntaan tuotavaan palveluverkkosuunnitelmaan. Samoin Nuumäen päiväkodin ja hammashoitolan sijoittuminen arvioidaan osana palveluverkkosuunnitelmaa, päivähoidolle saattaa vapautua muita tiloja, jolloin ei tarvittaisi uudisrakentamista.
Nyt esitettävistä hankkeista Matinkylän terveysaseman laajennus ja Samarian laajennus perheiden taloksi tukevat merkittävästi palvelujen keskittämistä koskevia tavoitteita, samoin kuin vanhusten palvelujen Elä ja asu -seniorikeskusten toteuttaminen.
6. Lasten kotihoidon tuen harkinnanvaraisen Espoo-lisän maksuperusteiden
muuttaminen
Lautakunnalle esitetään kotihoidontuen Espoo-lisän ehtojen tiukentamista niin, että 1.1.2010 alkaen Espoo-lisää voi saada vain jos perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetusikäinen lapsi voi osallistua samaan aikaan esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella on erityisen tuen tarve ja hänelle suositellaan päivähoitoa, voidaan perheelle maksaa Espoo-lisää, vaikka erityistä tukea tarvitseva sisarus olisi päivähoidossa.
Espoossa on lakisääteiseen kotihoidontukeen oikeutettuja lapsia vuosittain keskimäärin noin 5 300, joista perheen nuorimpia alle 3-vuotiaita lapsia noin 3 700 ja sisaruksia yhteensä 1 600. Helmikuussa 2009 kunnallisessa päivähoidossa oli noin 720 lasta, joiden toinen vanhempi oli kotona. Jos nämä lapset jäisivät kotihoitoon, Espoon päivähoitokustannukset alenisivat
vuodessa lähes 7,5 milj. euroa.
Esityksen mukaan Espoo-lisän suuruus ei muutu, kuntalisää maksettaisiin ensi vuonnakin 218,64 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan noin 20 prosentissa Suomen kunnista.
7. Lastensuojelun palvelurakenteiden kehittäminen 2009-2011
Lautakunnalle esitetään palvelurakenneuudistuksen hyväksymistä. Lisäksi esitetään, että Espoonlahden ja Honkamäen kiinteistöissä suunniteltuja lasten-/nuorisokotipalveluja toteutetaan ns. julkisena palveluvelvoitteena eli ilman kilpailutusta.
Espoon lastensuojelun palvelurakennetta halutaan uudistaa siten, että vähennetään huostaanottoja ja sijoituksia laitokseen. Sen sijaan lisätään tukea nuorille ja perheille heidän omassa ympäristössään. Avohuollon palveluja monipuolistetaan ja erityisesti nuorille kehitetään nykyistä intensiivisempiä ns. välimaaston palveluja. Pienet huostaan otetut lapset sijoitetaan ensisijaisesti perhehoitoon.
Espoossa noin puolet kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on 13-15-vuotiaita. Tämänikäisten nuorten huostaanotto on todettu melko tehottomaksi keinoksi parantaa perheiden ja nuorten elämäntilannetta. Uutena ns. välimaaston palveluna aloitettiin viime keväänä 12-17-vuotiaille nuorille suunnattu päiväosasto, jota ylläpitää Kalliolan vastaanottokoti.
Esitetään, että vuonna 2010 Espoonlahden lastenkoti ja Honkamäen vastaanottokoti yhdistetään samoihin tiloihin Kivenlahteen palvelukeskukseksi, jossa tarjotaan vastaanottotoimintaa ja välimaaston palveluja. Tähän uuteen yksikköön tulee vastaanottokodin lisäksi päiväosasto ja tehostetun perhetyön ryhmä. Lisäksi keskus tarjoaa kriisi- ja kotiuttamispalveluja sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten psykiatrista konsultaatiota. Ensi vuonna perustetaan myös 4 työntekijän muodostama intensiivistä kuntouttavaa työtä tekevä työryhmä, joka tarjoaa nuorille ja heidän perheilleen tiivistä tukea huostaanoton ehkäisemikseksi.
Pienille lapsille kehitetään vastaanottoperhe-toimintamallia, jotta vauvat ja pienet lapset voidaan sijoittaa pääsääntöisesti perheisiin.
Espoonlahden lastenkodilta vapautuviin tiloihin perustetaan 12-paikkainen lasten- ja nuorisokoti ja Honkamäen vastaanottokodin tiloihin seitsemänpaikkainen nuorisokoti yksityisen palveluntuottajan kanssa. Hankinta toteutetaan ensimmäistä kertaa julkisena palveluvelvoitteena. Tämä tarkoittaa, että hankintaa ei ole välttämätöntä kilpailuttaa tilanteissa, joissa tosiasiallisia palveluntarjoajia on rajoitettu määrä tai vain yksi.
8. Viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevan säännön muuttaminen
Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevaa sääntöä (delegointisääntö) esitetään muutettavaksi lapsiperheiden kotipalvelun ja tukipalvelun asiakasmaksupäätösten osalta 1.9.2009 lukien siten, että asiakasmaksujen päätöksenteko tapahtuu taloushallinnossa.
Valmistelijat/lisätietoja: lakimies Eila Mustonen, puh. (09) 816 23006
9. Etelä-Suomen lääninhallituksen auditointiraportti Espoon seudun elintarvikevalvonnasta
Esitetään, että lautakunta merkitsee tiedoksi. Lääninhallituksen mukaan auditoinnin perusteella henkilöstövoimavarat eivät riitä Espoon seudun elintarvikevalvonnan hoitamiseksi. Tarkastustavoitteista toteutui viime vuonna puolet. Lääninhallituksen mukaan Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan on tarpeen päättää, miten velvoitteet aiotaan hoitaa ja esittää tarvittaessa toimenpiteet lisähenkilöstön saamiseksi.
10. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten jaostojen sekä sosiaali- ja terveystoimen
toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus
Lautakunta valvoo päätösten laillisuuden.
11. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät
Lautakunta merkinnee tiedoksi.
12. Valtuustoaloite Kaski ryhmä ry:n toiminnan jatkamisesta (KH/KV)
17 valtuutettua esittää että Espoon kaupunki selvittää kiireellisesti, miten se voisi turvata Kaski- ryhmä ry:n toiminnan jatkumisen. Kaski-ryhmä on espoolainen yhdistys jonka tavoitteena on toimintakyvyn palautuminen talousongelmaisille järjestämällä tukea ja vertaisryhmätoimintaa. Vastauksen mukaan kaupunki pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan edistämään, että yhdistys saisi rahoitusta RAY:lta ja TE-keskukselta. Lautakunta päättää vuosittain avustusmäärärahojen jaosta.
Esityslista ja päätökset:
http://www.espoo.fi/asianhallinta.asp?path=1;28;11866;11869;549;689;787;892
3. Vuoden 2010 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2010-2012 (KH/KV)
Lautakunnan päätettäväksi tuodaan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi, vastaukset raha-asia-aloitteisiin, vammais- ja vanhusneuvoston esityksiin sekä toimialan tavoitteet.
Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot vähenevät 2,6 milj. eurolla vuoden 2009 tasosta ja ne ovat noin 558 milj. euroa vuonna 2010. Vuonna 2011 menoja vähennetään 5,6 milj. euroa ja vuonna 2012 vastaavasti edellisestä vuodesta 2,8 milj. euroa. Strategiakauden keskeisin tavoite on parantaa kaupungin rahoitustasapainoa ja toteuttaa tuottavuusohjelma.
• Palvelut kohdistetaan niitä eniten tarvitseville, palvelutarve arvioidaan
• Palvelurakennetta uudistetaan: sähköistä asiointia lisätään, painopiste laitoshoidosta avohoitoon
• Palveluja keskitetään isompiin yksiköihin
• Puhelintavoitettavuus paranee
• Välittömän asiakastyön osuus työajasta kasvaa
• Henkilökunnan määrän pitää vähentyä 2 % vuonna 2010, jotta talouden tasapainotustavoite saavutetaan.
• Sosiaali- ja terveystoimesta siirtyy suomenkielinen päivähoito vuoden 2010 alussa sivistystoimeen.
4. Vuosien 2010 - 2014 investointiosan koneiden ja kaluston sekä aineettomien
hyödykkeiden esitykset (KH)
Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle varattavaksi vuoden 2010 talousarvioon koneita ja kulustoa varten 1 476 000 € ja aineettomia hyödykkeitä varten 467 000 € määrärahaa.
5. Lausunto sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2010 - 2014 investointiohjelmasta
Esitetään, että lautakunta antaa lausuntonsa kaupunginhallitukselle. Tilakeskuksen johtokunnan esittämä investointisuunnitelma sisältää kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämät hankkeet. Muutokset koskevat lähinnä hankkeiden ajoitusta.
Lausunnossa esitetään eräiden hankkeen ajoituksen muuttamista sosiaali- ja
terveyslautakunnan aiemman esityksen mukaiseksi (Riilahden toimintakeskus, Auroran vastaanottokoti, Suviniityn ja Nepperinportin päiväkodit, Nuumäen hammashoitola ja päiväkoti). Käyttömenojen hillitsemiseksi esitetään Viherkodin laajennuksen siirtämistä vuoden 2014 jälkeen toteutettavaksi. Viherkodin peruskorjaus tulee toteuttaa vuosina 2011-2012.
Vuosina 2010 - 2014 esitetään toteutettavaksi Kauklahden, Soukan ja Tapiolan sekä
Leppävaaran alueille elä ja asu seniorikeskukset (vuokratilat). Espoon sairaala -hankkeen valmistelua varten on esitetty vuosille 2010 -2012 yhteensä 10,5 milj €. Hankkeen rahoituksesta päätetään tämän vuoden aikana.
Keväällä tilakeskuksesta saadun tiedon mukaan Kauklahden lähipalvelukeskuksen kunto on siinä määrin huono, ettei kiinteistö ole peruskorjattavissa. Lähipalvelukeskuksen terveyspalvelut annetaan nyt Samarian terveysasemalta. Palvelujen järjestäminen jatkossa sisältyy joulukuussa lautakuntaan tuotavaan palveluverkkosuunnitelmaan. Samoin Nuumäen päiväkodin ja hammashoitolan sijoittuminen arvioidaan osana palveluverkkosuunnitelmaa, päivähoidolle saattaa vapautua muita tiloja, jolloin ei tarvittaisi uudisrakentamista.
Nyt esitettävistä hankkeista Matinkylän terveysaseman laajennus ja Samarian laajennus perheiden taloksi tukevat merkittävästi palvelujen keskittämistä koskevia tavoitteita, samoin kuin vanhusten palvelujen Elä ja asu -seniorikeskusten toteuttaminen.
6. Lasten kotihoidon tuen harkinnanvaraisen Espoo-lisän maksuperusteiden
muuttaminen
Lautakunnalle esitetään kotihoidontuen Espoo-lisän ehtojen tiukentamista niin, että 1.1.2010 alkaen Espoo-lisää voi saada vain jos perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetusikäinen lapsi voi osallistua samaan aikaan esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella on erityisen tuen tarve ja hänelle suositellaan päivähoitoa, voidaan perheelle maksaa Espoo-lisää, vaikka erityistä tukea tarvitseva sisarus olisi päivähoidossa.
Espoossa on lakisääteiseen kotihoidontukeen oikeutettuja lapsia vuosittain keskimäärin noin 5 300, joista perheen nuorimpia alle 3-vuotiaita lapsia noin 3 700 ja sisaruksia yhteensä 1 600. Helmikuussa 2009 kunnallisessa päivähoidossa oli noin 720 lasta, joiden toinen vanhempi oli kotona. Jos nämä lapset jäisivät kotihoitoon, Espoon päivähoitokustannukset alenisivat
vuodessa lähes 7,5 milj. euroa.
Esityksen mukaan Espoo-lisän suuruus ei muutu, kuntalisää maksettaisiin ensi vuonnakin 218,64 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan noin 20 prosentissa Suomen kunnista.
7. Lastensuojelun palvelurakenteiden kehittäminen 2009-2011
Lautakunnalle esitetään palvelurakenneuudistuksen hyväksymistä. Lisäksi esitetään, että Espoonlahden ja Honkamäen kiinteistöissä suunniteltuja lasten-/nuorisokotipalveluja toteutetaan ns. julkisena palveluvelvoitteena eli ilman kilpailutusta.
Espoon lastensuojelun palvelurakennetta halutaan uudistaa siten, että vähennetään huostaanottoja ja sijoituksia laitokseen. Sen sijaan lisätään tukea nuorille ja perheille heidän omassa ympäristössään. Avohuollon palveluja monipuolistetaan ja erityisesti nuorille kehitetään nykyistä intensiivisempiä ns. välimaaston palveluja. Pienet huostaan otetut lapset sijoitetaan ensisijaisesti perhehoitoon.
Espoossa noin puolet kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on 13-15-vuotiaita. Tämänikäisten nuorten huostaanotto on todettu melko tehottomaksi keinoksi parantaa perheiden ja nuorten elämäntilannetta. Uutena ns. välimaaston palveluna aloitettiin viime keväänä 12-17-vuotiaille nuorille suunnattu päiväosasto, jota ylläpitää Kalliolan vastaanottokoti.
Esitetään, että vuonna 2010 Espoonlahden lastenkoti ja Honkamäen vastaanottokoti yhdistetään samoihin tiloihin Kivenlahteen palvelukeskukseksi, jossa tarjotaan vastaanottotoimintaa ja välimaaston palveluja. Tähän uuteen yksikköön tulee vastaanottokodin lisäksi päiväosasto ja tehostetun perhetyön ryhmä. Lisäksi keskus tarjoaa kriisi- ja kotiuttamispalveluja sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten psykiatrista konsultaatiota. Ensi vuonna perustetaan myös 4 työntekijän muodostama intensiivistä kuntouttavaa työtä tekevä työryhmä, joka tarjoaa nuorille ja heidän perheilleen tiivistä tukea huostaanoton ehkäisemikseksi.
Pienille lapsille kehitetään vastaanottoperhe-toimintamallia, jotta vauvat ja pienet lapset voidaan sijoittaa pääsääntöisesti perheisiin.
Espoonlahden lastenkodilta vapautuviin tiloihin perustetaan 12-paikkainen lasten- ja nuorisokoti ja Honkamäen vastaanottokodin tiloihin seitsemänpaikkainen nuorisokoti yksityisen palveluntuottajan kanssa. Hankinta toteutetaan ensimmäistä kertaa julkisena palveluvelvoitteena. Tämä tarkoittaa, että hankintaa ei ole välttämätöntä kilpailuttaa tilanteissa, joissa tosiasiallisia palveluntarjoajia on rajoitettu määrä tai vain yksi.
8. Viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevan säännön muuttaminen
Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöasioissa koskevaa sääntöä (delegointisääntö) esitetään muutettavaksi lapsiperheiden kotipalvelun ja tukipalvelun asiakasmaksupäätösten osalta 1.9.2009 lukien siten, että asiakasmaksujen päätöksenteko tapahtuu taloushallinnossa.
Valmistelijat/lisätietoja: lakimies Eila Mustonen, puh. (09) 816 23006
9. Etelä-Suomen lääninhallituksen auditointiraportti Espoon seudun elintarvikevalvonnasta
Esitetään, että lautakunta merkitsee tiedoksi. Lääninhallituksen mukaan auditoinnin perusteella henkilöstövoimavarat eivät riitä Espoon seudun elintarvikevalvonnan hoitamiseksi. Tarkastustavoitteista toteutui viime vuonna puolet. Lääninhallituksen mukaan Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan on tarpeen päättää, miten velvoitteet aiotaan hoitaa ja esittää tarvittaessa toimenpiteet lisähenkilöstön saamiseksi.
10. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten jaostojen sekä sosiaali- ja terveystoimen
toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus
Lautakunta valvoo päätösten laillisuuden.
11. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät
Lautakunta merkinnee tiedoksi.
12. Valtuustoaloite Kaski ryhmä ry:n toiminnan jatkamisesta (KH/KV)
17 valtuutettua esittää että Espoon kaupunki selvittää kiireellisesti, miten se voisi turvata Kaski- ryhmä ry:n toiminnan jatkumisen. Kaski-ryhmä on espoolainen yhdistys jonka tavoitteena on toimintakyvyn palautuminen talousongelmaisille järjestämällä tukea ja vertaisryhmätoimintaa. Vastauksen mukaan kaupunki pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan edistämään, että yhdistys saisi rahoitusta RAY:lta ja TE-keskukselta. Lautakunta päättää vuosittain avustusmäärärahojen jaosta.
Esityslista ja päätökset:
http://www.espoo.fi/asianhallinta.asp?path=1;28;11866;11869;549;689;787;892
perjantaina, syyskuuta 18, 2009
Hieno reissu
Vaellusreissumme Utsjoelle, Paistuntureille ja Kevon kanjoniin oli hieno. Säät suosivat, maisemat olivat kauniita ja vaihtelevia ja vaelluskaverikin oli ok. Tässä yksi kuva, yritän kirjoittaa pienen matkakertomuksen hieman myöhemmin.
Kyllä Lapissa on mukavaa...
perjantaina, syyskuuta 11, 2009
Kohti Lappia
Lähden tänään pitkästä aikaa vaellusreissulle. Ennen lasten syntymää kävin säännöllisesti 1-2 vuodessa vaeltamassa Lapissa ja vähän myös Norjassa sekä Ruotsissa, mutta nyt aikaa pidemmille reissuille ei enää tahdo löytyä.
Mutta nyt löytyi. Täältä tullaan Utsjoki ja Paistuntureiden erämaa. Ihan sama vaikka sataisi vettä, kyllä muutama päivä kestetään. Pois työhuolet ja politiikka, nyt nautitaan luonnosta.
Katsotaan, jospa saisin jonkinlaisen vaelluskertomuksen tehtyä.
Mutta nyt löytyi. Täältä tullaan Utsjoki ja Paistuntureiden erämaa. Ihan sama vaikka sataisi vettä, kyllä muutama päivä kestetään. Pois työhuolet ja politiikka, nyt nautitaan luonnosta.
Katsotaan, jospa saisin jonkinlaisen vaelluskertomuksen tehtyä.
tiistaina, syyskuuta 01, 2009
Juttua piisaa
Maanantai-iltana kokoontui demareiden valtuustoryhmä käsittelemään seuraavan viikon kokouksen esityslistaa. Olen siis valtuustoryhmän jäsen varavaltuutettuna, minulla on puheoikeus kokouksissa. Keskustelua piisasi, minusta ihan liikaa. Myönnän, olen vähän kärsimätön ihminen ja pidän tehokkaista kokouksista, joissa ei turhia löpistä. Kun lisäksi lähtee aamulla puoli kahdeksalta liikkeelle, on työssä vähän pidempään ja siirtyy sitten suoraan töistä istumaan illaksi valtuustoryhmän kokoukseen, kokoustaminen ei nappaa enää yhdeksän jälkeen. Fyysiset rajoitteet alkavat tulla vastaan.
Eilen meidän piti käsitellä kahta isoa asiaa: Histan rakentamista ja jäteavedenpuhdistamoa. Aikaa en vain oikein jäänyt tähän keskusteluun, koska valtuustosopimus-luonnoksen perinpohjainen penkominen vei aivan liikaa aikaa. Olen ylipäätään sitä mieltä, että jos ryhmän neuvottelijoiksi on valittu tietyt henkilöt, heille on silloin annettu myös vastuuta ja valtaa ja sitä pitäisi myös kunnioittaa.
Näytti siltä, että valtuustoryhmän enemmistö on valmis viemään Histan osayleiskaavaa eteenpäin. Kukaan demareista ei varmasti halua rakentaa Histan aluetta ilman raideliikenneyhteyttä, mutta osayleiskaavan eteenpäinviemisellä on luultavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että Espoo-Lohja-raideyhteys saataisiin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Tämän suunnitelman pitäisi valmistua ensi vuonna. Jos ratayhteyttä ei tule Histaan, demarit eivät ole valmiita rakentamaan Histan alluetta. Piste.
Minulle niin rakkaan jätevedenpuhdistamo-asian kimppuun ei siis ehditty käydä. Oma kantani on ollut jo kauan aikaa selvä, jätevedenpuhdistamo pitää saada pois Suomenojalta kallion sisään. Olin alun perin Sammalvuoren kannalla, mutta sinne puhdistamoa ei taideta saada sinne, koska vastustajia on liikaa. Blominmäki ei ole ideaali ratkaisu, mutta vaikuttaa toiseksi parhaalta vaihtoehdolta, joten kannatan puhdistamon siirtoa Blominmäkeen.
Eilen meidän piti käsitellä kahta isoa asiaa: Histan rakentamista ja jäteavedenpuhdistamoa. Aikaa en vain oikein jäänyt tähän keskusteluun, koska valtuustosopimus-luonnoksen perinpohjainen penkominen vei aivan liikaa aikaa. Olen ylipäätään sitä mieltä, että jos ryhmän neuvottelijoiksi on valittu tietyt henkilöt, heille on silloin annettu myös vastuuta ja valtaa ja sitä pitäisi myös kunnioittaa.
Näytti siltä, että valtuustoryhmän enemmistö on valmis viemään Histan osayleiskaavaa eteenpäin. Kukaan demareista ei varmasti halua rakentaa Histan aluetta ilman raideliikenneyhteyttä, mutta osayleiskaavan eteenpäinviemisellä on luultavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että Espoo-Lohja-raideyhteys saataisiin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Tämän suunnitelman pitäisi valmistua ensi vuonna. Jos ratayhteyttä ei tule Histaan, demarit eivät ole valmiita rakentamaan Histan alluetta. Piste.
Minulle niin rakkaan jätevedenpuhdistamo-asian kimppuun ei siis ehditty käydä. Oma kantani on ollut jo kauan aikaa selvä, jätevedenpuhdistamo pitää saada pois Suomenojalta kallion sisään. Olin alun perin Sammalvuoren kannalla, mutta sinne puhdistamoa ei taideta saada sinne, koska vastustajia on liikaa. Blominmäki ei ole ideaali ratkaisu, mutta vaikuttaa toiseksi parhaalta vaihtoehdolta, joten kannatan puhdistamon siirtoa Blominmäkeen.
perjantaina, elokuuta 21, 2009
Kaikki pelissä
Eilisessä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa heikensimme taas espoolaisten etuja. Olin kahdessa asiassa kohtuu paljon äänessä, nimittäin omaishoidontuen toimintaohjeen tarkistamisessa ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen muuttamisessa.
Pyrin yhdessä Jukka Karhulan (vas) ja Arja Juvosen (ps) palauttamaan omaishoidontuen toimintaohjeen takaisin valmisteluun, mutta hävisimme äänestyksen.
Omaishoidontuki ei ole subjektiivinen oikeus, vaan kunta päättää siitä määrärahojen puitteissa. Minua risoi se, että toimintaohjeen muutos tuotin kokoukseen ilman mitään arvioita siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa? Kuinka monta ihmistä muutos koskee? Kuinka moni tippuu ohjeiden mukaan omaishoidontuen ulkopuolelle? Kokouksessa näitä käytiin jotenkin läpi, mutta minun mielestäni sitä ei oltu mietitty tarpeeksi. Nyt uusien toimintaohjeiden mukaisesti maksuluokkia on entisen neljän sijasta kolme. Palkkioita eri luokissa pienennettiin kautta linjan. Samalla heikensimme palvelusetelin arvoja, jotka on mahdollista saada lakisääteisten vapaiden sijasta.
Säästöpäätöksiä perustellaan sillä, että nyt mennään lain tasolla tai "että menemme Vantaan tasolle". Jokainen joka vähän taloudesta jotain ymmärtää, tajuaa, että Espoo ja Vantaa painivat ihan eri sarjassa taloustilanteen johdosta. Espoolla on yhä varaa Vantaata parempaan palvelutasoon tai omaishoidontuen tasoon.
Toinen asia mikä minua kokouksessa risoi, oli sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen muuttaminen. Kuljetuspalvelu on kotona selviytymistä tukeva palvelumuoto, jonka tavoitteena on edistää ja ylläpitää tukea hakevan henkilön toimintamahdollisuuksia. Palveluun liittyy tulorajat, joten palvelua käyttävät erityisesti matalatuloiset vanhukset.
Nyt kuljetuspalvelun toimintaohjeita kiristettiin ja saatavien matkojen määriä vähennettiin. Olisi tietenkin pitänyt ehdottaa kokouksessa asian hylkäämistä, mutta se ei olisi muuttanut päätöstä.
Kumpikaan näistä asioista ei ole suuri asia: ne eivät kosketa kovin suurta osaa espoolaisista. Se ei maailmaa kaada, vaikka noita etuuksia heikensimme. Mutta periaattena se on iso asia, nyt leikkasimme etuuksia juuri niiltä heikommilta, mistä pyrimme juhlapuheissa pitämään huolta.
Pyrin yhdessä Jukka Karhulan (vas) ja Arja Juvosen (ps) palauttamaan omaishoidontuen toimintaohjeen takaisin valmisteluun, mutta hävisimme äänestyksen.
Omaishoidontuki ei ole subjektiivinen oikeus, vaan kunta päättää siitä määrärahojen puitteissa. Minua risoi se, että toimintaohjeen muutos tuotin kokoukseen ilman mitään arvioita siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa? Kuinka monta ihmistä muutos koskee? Kuinka moni tippuu ohjeiden mukaan omaishoidontuen ulkopuolelle? Kokouksessa näitä käytiin jotenkin läpi, mutta minun mielestäni sitä ei oltu mietitty tarpeeksi. Nyt uusien toimintaohjeiden mukaisesti maksuluokkia on entisen neljän sijasta kolme. Palkkioita eri luokissa pienennettiin kautta linjan. Samalla heikensimme palvelusetelin arvoja, jotka on mahdollista saada lakisääteisten vapaiden sijasta.
Säästöpäätöksiä perustellaan sillä, että nyt mennään lain tasolla tai "että menemme Vantaan tasolle". Jokainen joka vähän taloudesta jotain ymmärtää, tajuaa, että Espoo ja Vantaa painivat ihan eri sarjassa taloustilanteen johdosta. Espoolla on yhä varaa Vantaata parempaan palvelutasoon tai omaishoidontuen tasoon.
Toinen asia mikä minua kokouksessa risoi, oli sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen muuttaminen. Kuljetuspalvelu on kotona selviytymistä tukeva palvelumuoto, jonka tavoitteena on edistää ja ylläpitää tukea hakevan henkilön toimintamahdollisuuksia. Palveluun liittyy tulorajat, joten palvelua käyttävät erityisesti matalatuloiset vanhukset.
Nyt kuljetuspalvelun toimintaohjeita kiristettiin ja saatavien matkojen määriä vähennettiin. Olisi tietenkin pitänyt ehdottaa kokouksessa asian hylkäämistä, mutta se ei olisi muuttanut päätöstä.
Kumpikaan näistä asioista ei ole suuri asia: ne eivät kosketa kovin suurta osaa espoolaisista. Se ei maailmaa kaada, vaikka noita etuuksia heikensimme. Mutta periaattena se on iso asia, nyt leikkasimme etuuksia juuri niiltä heikommilta, mistä pyrimme juhlapuheissa pitämään huolta.
maanantaina, elokuuta 17, 2009
Vähempikin riittäisi
Oheisessa kuvassa on paperinippu, joka tuli minulle perjantaina kahta tämän viikon kokousta varten. Saa olla melkoinen ihmemies, jos joka sivun ehtii lukea. Välillä tuntuu, että kunnalliset luottamustoimet ovat eläkeläisiä varten, heillä kun tuntuu olevan aikaa istua kokouksissa.
Jos joku miettii, että eihän tuo ole mitään, tai että tuostahan syystä niitä kokouspalkkioita maksetaan, niin näin on. Mutta kyllä se silti kurmaisee, varsinkin kun yrittää oikeasti perehtyä esiteltäviin asioihin.
Näin suuren paperipinon saaminen yksilöasiainjaoston ja lautakunnan kokouksia varten on poikkeuksellista. Onneksi.
Ostin uuden pyörän . Törkeen kallis, mutta kyllä kulkee. Ajoin työmatkani 10 min nopeammin. Ei kaduttanut ostos. Vähän nitisee ja natisee, mutta huolto kiristää nippelit ja nappelit viikon lopulla.
keskiviikkona, elokuuta 12, 2009
Vastuullisen politiikan vaikeus
Tiistai-iltana sosiaali- ja terveyslautakunta piti iltakoulua terveyspalveluista ja vanhustenhuollosta. Ilta oi hyvin kaksijakoinen: terveyspalveluiden suunnitelmat vaikuttavat hyviltä, mutta vanhustenhuollon esittelyn jälkeen koko paikalla ollut yleisö oli kyllä lievästi sanottuna hämmentynyt ja järkyttynytkin.
Vanhusten palvelujen tulosyksiköllä on todella vaikeuksia pysyä budjetissaan tänä vuonna. Kun samaan aikaan joudutaan toteuttamaan säästöjä, vanhustenpalvelut ovat todella lirissä. Ylitysennuste on 7,9 milj. €. Virkamiehiä tästä on turha syyttää, arvostan espoolaisten virkamiesten osaamista.
Koska ylitysennusteet ovat niin korkeat, virkamiehet ovat alkaneet etsiä talouden lisätasapainotustoimenpiteitä vanhusten palveluissa. Minusta, ja arvioni mukaan valtaosasta lautakunnan jäsenistä, ne tuntuvat liian kovilta.
Kotihoidon osalta suunnitellaan kotihoidon asiakkaiden määrän vähentämistä, omaishoidon tuen ja kuljetuspalveluiden toimintaohjeiden kiristämistä eli suomeksi sanottuna sitä, että avustuksia jaetaan vähemmän. Lisäksi asiakasmaksuja tarkistetaan.
Ei käy! Menkööt vanhustenhuollon budjetti ylitse, mutta en suostu leikkaamaan näitä avustuksia.
Espoo maksaa tällä hetkellä HUS:lle suuria ylikäyttömaksuja, sen takia, että erikoissairaanhoidosta kotiutuvia potilaita ei pystytä siirtämään tarpeeksi nopeasti Espoon kaupungin perusterveydenhuollon pitkäaikaishoidon yksikköihin. Meillä ei ole tarpeeksi laitospaikkoja pitkäaikaishoidoissa. HUS:lle maksettavat ylikäyttömaksut ovat tällä hetkellä 3,3 milj.€! Järkyttävän iso summa! Jo tämän takia ei ole mitään järkeä siinä, että Haukikoti tai Ruusukoti lopetetaan. Ymmärrän sen, että pyritään toimimaan isommissa yksiköissä, jotta palveluita voidaan paremmin keskittää ja ne pystytään tuottamaan halvemmalla. Mutta tässä tilanteessa, jossa meidän hoitoketju ei toimi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välissä, koska pitkäaikaishoidon paikkoja ei ole tarpeeksi, yhdenkin paikan lopettaminen ei ole järkevää.
Nyt pitäisi Espoon poliittisten puolueiden neuvotella ja sopia siitä miten vanhustenhuollon palveluiden kanssa menetellään. On ihan turha mennä virkamiesten selän taakse, sillä rahojen määrästä päättävän politiikot. Kokoomuslaiset, ottakaapa isoimpana puolueena aloite!
Otsikkoni viittaa Karakallion eskaripäätökseen,. Karakalliossa ei ollut tarpeeksi tilaa kaikille eskarilaisille, joten hieman yli kymmenelle eskarilaiselle aiottiin järjestää kuljetus Leppävaaraan, muutaman kilometrin päähän. Osa vanhemmista halusi tilat lähempää ja etsi itse aktiivisesti tiloja lähialueelta. Tämä ratkaisu oli kuitenkin kalliimpi kuin virkamiesten esittämä kuljetusratkaisu. Kun lautakunnassa äänestimme asiasta, äänestin virkamiesten esityksen mukaisesti. Ihan sen takia, että ajattelin, että ratkaisu ei vaikuta kohtuuttomalta lasten ja vanhempien kannalta. Lisäksi ajattelin, että ei voi olla oikein, jos leikkaamme vanhustenpalveluista, mutta samalla lisäämme kustannuksia toisaalla erityisratkaisuilla.
Eilisen illan jälkeen tiedän äänestäneeni oikein ja vastuullisesti.
Vanhusten palvelujen tulosyksiköllä on todella vaikeuksia pysyä budjetissaan tänä vuonna. Kun samaan aikaan joudutaan toteuttamaan säästöjä, vanhustenpalvelut ovat todella lirissä. Ylitysennuste on 7,9 milj. €. Virkamiehiä tästä on turha syyttää, arvostan espoolaisten virkamiesten osaamista.
Koska ylitysennusteet ovat niin korkeat, virkamiehet ovat alkaneet etsiä talouden lisätasapainotustoimenpiteitä vanhusten palveluissa. Minusta, ja arvioni mukaan valtaosasta lautakunnan jäsenistä, ne tuntuvat liian kovilta.
Kotihoidon osalta suunnitellaan kotihoidon asiakkaiden määrän vähentämistä, omaishoidon tuen ja kuljetuspalveluiden toimintaohjeiden kiristämistä eli suomeksi sanottuna sitä, että avustuksia jaetaan vähemmän. Lisäksi asiakasmaksuja tarkistetaan.
Ei käy! Menkööt vanhustenhuollon budjetti ylitse, mutta en suostu leikkaamaan näitä avustuksia.
Espoo maksaa tällä hetkellä HUS:lle suuria ylikäyttömaksuja, sen takia, että erikoissairaanhoidosta kotiutuvia potilaita ei pystytä siirtämään tarpeeksi nopeasti Espoon kaupungin perusterveydenhuollon pitkäaikaishoidon yksikköihin. Meillä ei ole tarpeeksi laitospaikkoja pitkäaikaishoidoissa. HUS:lle maksettavat ylikäyttömaksut ovat tällä hetkellä 3,3 milj.€! Järkyttävän iso summa! Jo tämän takia ei ole mitään järkeä siinä, että Haukikoti tai Ruusukoti lopetetaan. Ymmärrän sen, että pyritään toimimaan isommissa yksiköissä, jotta palveluita voidaan paremmin keskittää ja ne pystytään tuottamaan halvemmalla. Mutta tässä tilanteessa, jossa meidän hoitoketju ei toimi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välissä, koska pitkäaikaishoidon paikkoja ei ole tarpeeksi, yhdenkin paikan lopettaminen ei ole järkevää.
Nyt pitäisi Espoon poliittisten puolueiden neuvotella ja sopia siitä miten vanhustenhuollon palveluiden kanssa menetellään. On ihan turha mennä virkamiesten selän taakse, sillä rahojen määrästä päättävän politiikot. Kokoomuslaiset, ottakaapa isoimpana puolueena aloite!
Otsikkoni viittaa Karakallion eskaripäätökseen,. Karakalliossa ei ollut tarpeeksi tilaa kaikille eskarilaisille, joten hieman yli kymmenelle eskarilaiselle aiottiin järjestää kuljetus Leppävaaraan, muutaman kilometrin päähän. Osa vanhemmista halusi tilat lähempää ja etsi itse aktiivisesti tiloja lähialueelta. Tämä ratkaisu oli kuitenkin kalliimpi kuin virkamiesten esittämä kuljetusratkaisu. Kun lautakunnassa äänestimme asiasta, äänestin virkamiesten esityksen mukaisesti. Ihan sen takia, että ajattelin, että ratkaisu ei vaikuta kohtuuttomalta lasten ja vanhempien kannalta. Lisäksi ajattelin, että ei voi olla oikein, jos leikkaamme vanhustenpalveluista, mutta samalla lisäämme kustannuksia toisaalla erityisratkaisuilla.
Eilisen illan jälkeen tiedän äänestäneeni oikein ja vastuullisesti.
keskiviikkona, elokuuta 05, 2009
Eikö työ kelpaa?
Katsoin eilen ajankohtaisen kakkosen telkkarista. Siellä keskusteltiin keskusteltiin nuorten kesätöistä. Ohjelmassa esiteltiin muutamia nuoria, joista muutama oli kesätöissä Punkalaitumen kunnalla vanhustenhuollon apuna. Eräs toinen 17-nuori ei ollut kesätöissä missään ja ilmoitti suorasukaisesti, että tähtää hammaslääkäriksi, eikä koe että kesätyön tapaisista hanttihommista olisi hyötyä hammaslääkärin hommissa. En ole varmasti ainoa, joka ajatteli, että etpä poika voi olla enemmän väärässä. Typerä asenne.
Kaiken kukkuraksi ministeri Sinnemäki ja vas. pj. Arhinmäki eivät edes kommentoineet tätä ilmiötä, että työ ei kelpaa.
Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt rajusti kuluvan vuoden aikana. Vaikea taloustilanne on hankaloittanut nuorten kesätyön saamista. Mieleen nousevat omat kokemukset viime laman ajalta, kun etsin itse tiiviisti kesätöitä kesää 1993 varten. Enpä löytänyt, vaikka soittelin Oulun seudun yrityspuhelinluettelon läpi. Muistan kuinka se turhautti. Omaa rahaa ei liiemmin ollut ja töitä olisi mukava ollut saada. Muistaakseni vietin kesäni kesäyliopistossa ruotsia lukien ja vanhempieni taloa maalaten. Hyödyllistä hommaa oli sekin.
Valtaosa nuorista haluaa tehdä kesätöitä, kuten nuoret ennenkin. Oma raha houkuttelee. Mutta on huolestuttavaa, jos nuoret kokevat, että kesätöistä ei ole hyötyä, vaikka työ ei aina ole niin vaativaa. Itseolen kokenut, että jokaisesta tekemästäni työstä olen oppinut jotain pientä: vaikkapa kalan perkaamista tai siivousta. Enkä minä koeta esiintyä minään työn sankarina.
Mutta nuorten vanhemmilla on oma vastuunsa. Vaikka oma taloudellinen tilanne mahdollistaisi nuorten tukemisen, vanhempien olisi syytä opettaa työn arvostusta omille lapsilleen. On se nyt kumma, jos kotoa saa sen opetuksen, että paskaduunia ei kannata tehdä, kun siitä ei ole mitään hyötyä.
Kaiken kukkuraksi ministeri Sinnemäki ja vas. pj. Arhinmäki eivät edes kommentoineet tätä ilmiötä, että työ ei kelpaa.
Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt rajusti kuluvan vuoden aikana. Vaikea taloustilanne on hankaloittanut nuorten kesätyön saamista. Mieleen nousevat omat kokemukset viime laman ajalta, kun etsin itse tiiviisti kesätöitä kesää 1993 varten. Enpä löytänyt, vaikka soittelin Oulun seudun yrityspuhelinluettelon läpi. Muistan kuinka se turhautti. Omaa rahaa ei liiemmin ollut ja töitä olisi mukava ollut saada. Muistaakseni vietin kesäni kesäyliopistossa ruotsia lukien ja vanhempieni taloa maalaten. Hyödyllistä hommaa oli sekin.
Valtaosa nuorista haluaa tehdä kesätöitä, kuten nuoret ennenkin. Oma raha houkuttelee. Mutta on huolestuttavaa, jos nuoret kokevat, että kesätöistä ei ole hyötyä, vaikka työ ei aina ole niin vaativaa. Itseolen kokenut, että jokaisesta tekemästäni työstä olen oppinut jotain pientä: vaikkapa kalan perkaamista tai siivousta. Enkä minä koeta esiintyä minään työn sankarina.
Mutta nuorten vanhemmilla on oma vastuunsa. Vaikka oma taloudellinen tilanne mahdollistaisi nuorten tukemisen, vanhempien olisi syytä opettaa työn arvostusta omille lapsilleen. On se nyt kumma, jos kotoa saa sen opetuksen, että paskaduunia ei kannata tehdä, kun siitä ei ole mitään hyötyä.
perjantaina, kesäkuuta 26, 2009
Kevään tilinpäätös
Keskiviikkona minulla oli viimeinen luottamustehtäviin liittynyt kokous, sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen yksilöasiainjaoston kokous. Siellä käsitellään valituksia, joita kuntalaiset ovat tehneet saamistaan päätöksistään. Jaoston asiat eivät aina ole helppoja tai mukavia, ja pääsääntöisesti jaosto jakaa vain kurjuutta.
Kokouksen jälkeen pohdimme, että syksystä on tulossa todella hankala. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on syksyllä esillä vaikeita asioita. Lautakunnalle tuodaan päätettäväksi esimerkiksi jo nyt paljon huomiota herättäneet vanhustenhuollon yksiköiden tulevaisuus. Ja muutenkin ensi vuoden talousarvion tekeminen tulee olemaan vaikeaa.
Kuntapolitiikassa toimiminen on kyllä aikaa vievää, joten kesätauko tulee tarpeeseen. Olen osallistunut kevään aikana neljään valtuuston kokokseen, kahdeksaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen tai seminaariin sekä kymmeneen yksilöasiainjaoston kokoukseen. Se on vähän enemmän kuin syksyllä kuvittelin.
Mutta asiat ovat olleet mielenkiintoisia. Ei siis kaduta.
Hyvää kesää! Blogi jää kesätauolle. Elokuulle...
Kokouksen jälkeen pohdimme, että syksystä on tulossa todella hankala. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on syksyllä esillä vaikeita asioita. Lautakunnalle tuodaan päätettäväksi esimerkiksi jo nyt paljon huomiota herättäneet vanhustenhuollon yksiköiden tulevaisuus. Ja muutenkin ensi vuoden talousarvion tekeminen tulee olemaan vaikeaa.
Kuntapolitiikassa toimiminen on kyllä aikaa vievää, joten kesätauko tulee tarpeeseen. Olen osallistunut kevään aikana neljään valtuuston kokokseen, kahdeksaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen tai seminaariin sekä kymmeneen yksilöasiainjaoston kokoukseen. Se on vähän enemmän kuin syksyllä kuvittelin.
Mutta asiat ovat olleet mielenkiintoisia. Ei siis kaduta.
Hyvää kesää! Blogi jää kesätauolle. Elokuulle...
tiistaina, kesäkuuta 16, 2009
Vielä jaksaa
En ole vielä lomafiiliksissä, joten painetaan vielä. Lauantain Hesarissa (13.6)
kaksi Espoon kaupunginhallituksen kokoomuslaista jäsentä, Ari Konttas ja Jarmo Jääskeläinen, totesivat kirjoituksensa otsikossa, että Espoon menoja on sopeutettava hallitusti eli on säästettävä. Valitettavasti heidän kirjoituksessaan ei otettu mitään kantaa siihen, mitä käytännössä tarkoittaa hallittu sopeuttaminen tai mitä se tarkoittaa kuntalaisten kannalta.
Onko se sitä, että kaupungin kuluvan vuoden budjetti avataan mahdollisesti jo toisen kerran tänä vuonna, ja että lautakunnat pistetään leikkaamaan kustannuksia hirveällä kiireellä kesken vuoden? Lautakunnille ei tällöin jää mahdollisuutta heidän kaipaamaan ennakkoluulottomaan ja uuteen ajatteluun, vaan kiireessä leikataan juuri sieltä, mistä säästöt on helpoimmin nyhtäistävissä. Seurauksena on kuntalaisten kärsimys ja valitus.
Nyt pitäisi sen sijaan rakentaa monivuotinen talousohjelma Espoolle, jossa tarkastellaan menojen lisäksi tulopuolta, myös kokoomukselle perinteisesti pyhää Espoon veroäyrin tasoa. Talouslukujen lisäksi ohjelmassa pitäisi arvioida sen vaikutuksia kuntalaisten arkeen. Miten palvelutaso muuttuu ohjelman myötä? Millaiset hyvinvointivaikutukset ohjelmalla on?
Näiltä pohjilta eteenpäin
kaksi Espoon kaupunginhallituksen kokoomuslaista jäsentä, Ari Konttas ja Jarmo Jääskeläinen, totesivat kirjoituksensa otsikossa, että Espoon menoja on sopeutettava hallitusti eli on säästettävä. Valitettavasti heidän kirjoituksessaan ei otettu mitään kantaa siihen, mitä käytännössä tarkoittaa hallittu sopeuttaminen tai mitä se tarkoittaa kuntalaisten kannalta.
Onko se sitä, että kaupungin kuluvan vuoden budjetti avataan mahdollisesti jo toisen kerran tänä vuonna, ja että lautakunnat pistetään leikkaamaan kustannuksia hirveällä kiireellä kesken vuoden? Lautakunnille ei tällöin jää mahdollisuutta heidän kaipaamaan ennakkoluulottomaan ja uuteen ajatteluun, vaan kiireessä leikataan juuri sieltä, mistä säästöt on helpoimmin nyhtäistävissä. Seurauksena on kuntalaisten kärsimys ja valitus.
Nyt pitäisi sen sijaan rakentaa monivuotinen talousohjelma Espoolle, jossa tarkastellaan menojen lisäksi tulopuolta, myös kokoomukselle perinteisesti pyhää Espoon veroäyrin tasoa. Talouslukujen lisäksi ohjelmassa pitäisi arvioida sen vaikutuksia kuntalaisten arkeen. Miten palvelutaso muuttuu ohjelman myötä? Millaiset hyvinvointivaikutukset ohjelmalla on?
Näiltä pohjilta eteenpäin
maanantaina, kesäkuuta 08, 2009
Vasemmiston alamäki jatkuu
EU-vaaleissa vasemmiston alamäki jatkui synkkänä. Demareiden vaalitulos oli kehno, eikä vasemmistoliitolla ole yhtään enempää aihetta hurrata. Periaatteessa nyt pitäisi olla vasemmiston elämänsä tilaisuus nostaa kannatusta, kun ollaan lamassa ja oppositiossa. Näinhän politiikkagurut aina opettavat. Eipä näyttänyt vain toteutuvan.
En osaa sanoa, mikä meni pieleen. Kampanja oli minusta ihan freesi ja teemat tulivat hyvin esille. Perussuomalaiset vain tuntuvat porskuttavan Soinin johdolla, vaikka tekoja ei näykään. Mutta nyt on Soinillakin kova paikka näyttää, että hän saa jotain EU-parlamentissa aikaan, sillä media seuraa varmasti entistä tarkemmin meppien tekemistä – kiitos Soinin.
Demareiden pitää miettiä linjojansa tarkasti, jotta kannatus saadaan nousuun. Jotain uutta pitäisi keksiä.
Ihmettelen, miksi demareiden nuoret ehdokkaat pärjäsivät noinkin huonosti? Varsinkin nuorehkot naiset, Paasilinnaa lukuun ottamatta, jäivät alle 10 000 äänen, vaikka osa käytti pätäkkää yhtä paljon kuin Keskustan läpi mennyt Manner.
Toiset sanovat että vaaleja tulee ja menee, mutta välillä olisi mukava olla voittajan joukoissa.
En osaa sanoa, mikä meni pieleen. Kampanja oli minusta ihan freesi ja teemat tulivat hyvin esille. Perussuomalaiset vain tuntuvat porskuttavan Soinin johdolla, vaikka tekoja ei näykään. Mutta nyt on Soinillakin kova paikka näyttää, että hän saa jotain EU-parlamentissa aikaan, sillä media seuraa varmasti entistä tarkemmin meppien tekemistä – kiitos Soinin.
Demareiden pitää miettiä linjojansa tarkasti, jotta kannatus saadaan nousuun. Jotain uutta pitäisi keksiä.
Ihmettelen, miksi demareiden nuoret ehdokkaat pärjäsivät noinkin huonosti? Varsinkin nuorehkot naiset, Paasilinnaa lukuun ottamatta, jäivät alle 10 000 äänen, vaikka osa käytti pätäkkää yhtä paljon kuin Keskustan läpi mennyt Manner.
Toiset sanovat että vaaleja tulee ja menee, mutta välillä olisi mukava olla voittajan joukoissa.
maanantaina, toukokuuta 18, 2009
Päätöksenteon erilaisuus Helsingissä ja Espoossa
Helsingissä poliittiset ryhmittymät päättävät suurista linjoista keskenään, Espoossa virkamiehet vaikuttavat käyttävän suurempaa valtaa kuin Helsingissä. Onko näin?
Havahduin pohtimaan tätä, kun luin Osmo Soininvaaran blogia, jossa hän otti kantaa Espoon jätevesipuhdistamoon
Soininvaara totesi, että kun Helsingissä päätettiin Viikinmäen puhdistamosta, puolueet päättivät
paikasta (vaihtoehtoja oli monia) ja sopivat samalla maankäyttöoikeudesta. Soininvaaran sanoin:” Aikanaan olin tekemässä Helsingissä ryhmien välistä sopimusta Viikin puhdistamosta. Sitouduimme siihen, että avopuhdistamoilta vapautuvat maat osoitetaan asuntotuotantoon ja koko hanke rahoitetaan sillä, kuten myös tapahtui.”
Espoossa sen sijaan virkamiehet vetävät prosessia. Vaihtoehtoja on kartoitettu ja niiden pohjalta teknisen toimen johtaja Louko esittelee viikoittain eri vaihtoehtoja päättäjille. Puolueet eivät näytä pystyvän sopimaan paikasta ja ilmoittamaan sitten virkamiehille, että puhdistamo tulee muuten paikkaan x ja tilalle rakennetaan sellaisia asuntoja, ja maat myydään ja rahat käytetään tarkoituksiin x +y.
Miksi Espoossa puolueet eivät sovi asioista Helsingin malliin? Päätös jätevedenpuhdistamosta on varmasti vaikea puolueille tehtäväksi, mutta ei se nyt niin vaikean luulisi olevan.
En nyt väitä, että Helsingin päätöksenteon malli olisi parempi kuin Espoon, mutta erilaiselta se ainakin vaikuttaa.
Kävin sunnuntaina pyörimässä Suomenojalla ja päädyin jätskille Suomenojan venesatamaan. Veden äärellä mietin, että Espoossa tehdään kyllä uskomattoman typerä päätös, jos vedenpuhdistamo jää Suomenojalle. Siitä alueesta voisi saada todellisen helmi-alueen, jos puhdistamo poistuisi. Nyt alue on ryteikköä, jossa kaiken lisäksi haisee paska.
Havahduin pohtimaan tätä, kun luin Osmo Soininvaaran blogia, jossa hän otti kantaa Espoon jätevesipuhdistamoon
Soininvaara totesi, että kun Helsingissä päätettiin Viikinmäen puhdistamosta, puolueet päättivät
paikasta (vaihtoehtoja oli monia) ja sopivat samalla maankäyttöoikeudesta. Soininvaaran sanoin:” Aikanaan olin tekemässä Helsingissä ryhmien välistä sopimusta Viikin puhdistamosta. Sitouduimme siihen, että avopuhdistamoilta vapautuvat maat osoitetaan asuntotuotantoon ja koko hanke rahoitetaan sillä, kuten myös tapahtui.”
Espoossa sen sijaan virkamiehet vetävät prosessia. Vaihtoehtoja on kartoitettu ja niiden pohjalta teknisen toimen johtaja Louko esittelee viikoittain eri vaihtoehtoja päättäjille. Puolueet eivät näytä pystyvän sopimaan paikasta ja ilmoittamaan sitten virkamiehille, että puhdistamo tulee muuten paikkaan x ja tilalle rakennetaan sellaisia asuntoja, ja maat myydään ja rahat käytetään tarkoituksiin x +y.
Miksi Espoossa puolueet eivät sovi asioista Helsingin malliin? Päätös jätevedenpuhdistamosta on varmasti vaikea puolueille tehtäväksi, mutta ei se nyt niin vaikean luulisi olevan.
En nyt väitä, että Helsingin päätöksenteon malli olisi parempi kuin Espoon, mutta erilaiselta se ainakin vaikuttaa.
Kävin sunnuntaina pyörimässä Suomenojalla ja päädyin jätskille Suomenojan venesatamaan. Veden äärellä mietin, että Espoossa tehdään kyllä uskomattoman typerä päätös, jos vedenpuhdistamo jää Suomenojalle. Siitä alueesta voisi saada todellisen helmi-alueen, jos puhdistamo poistuisi. Nyt alue on ryteikköä, jossa kaiken lisäksi haisee paska.
keskiviikkona, toukokuuta 13, 2009
Aina ei mene niin kuin on suunnitellut
Äitienpäiväviikonloppumme oli jossain määrin dramaattinen ja surullinen. Voi vain lakonisesti ajatella, että aina elämä ei mene niin kuin on suunnitellut. Valitettavasti.
Jos ikävästä tilanteesta haluaa etsiä jotain huumoria, niin enpä olisi uskonut vuosia sitten kuinka rutiinilla sitä jo suhtautuu sairaalaympäristöön.
Miljoonia lukijoitani rauhoittaakseni, fyysiset vammat ovat jo kunnossa, henkisten vammojen korjaamiseen mennee hetkinen.
Positiivista on se, että kesä tulee ja pääsen ahertamaan pienen pihamme parissa. Mottoni tee ensin – suunnittele sitten, pätee yhä. Aloin myllertämään pienen pihamme nurmikkoa eilen illalla. Tämä poika vetää siihen siirtonurmikon. Sitten nurmi on kuin stadionin nurmi. Toivottavasti.
Jos ikävästä tilanteesta haluaa etsiä jotain huumoria, niin enpä olisi uskonut vuosia sitten kuinka rutiinilla sitä jo suhtautuu sairaalaympäristöön.
Miljoonia lukijoitani rauhoittaakseni, fyysiset vammat ovat jo kunnossa, henkisten vammojen korjaamiseen mennee hetkinen.
Positiivista on se, että kesä tulee ja pääsen ahertamaan pienen pihamme parissa. Mottoni tee ensin – suunnittele sitten, pätee yhä. Aloin myllertämään pienen pihamme nurmikkoa eilen illalla. Tämä poika vetää siihen siirtonurmikon. Sitten nurmi on kuin stadionin nurmi. Toivottavasti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)