Siirry pääsisältöön

Uikkarit jalasta vai ei?

Suomen muuttuessa vähä vähältä monikulttuurisemmaksi yhteiskunnaksi tapahtuu väistämättä törmäyksiä. Kenen ehdoilla asiat pitää tehdä? Noudatetaanko vanhaa ”hyvää” tapaa vai joustetaanko?

Esimerkki arjesta. Käyn säännöllisesti uimassa lasteni kanssa Keski-Espoon uimahallissa. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että osa maahanmuuttajataustaisista uimahallista kävijöistä ei sitten millään ole pesutiloissa tai saunassa ilman uimahousuja. Aasialaistaustaiset ovat kelteisillään siinä missä minäkin, osa islaminuskoisista (oletan heidän olevan islaminuskoisia) pitää simmarit jalassa niin saunassa kuin pesuhuoneessa. Vaikka ohjeet toteavat toisin.

Pikaisella nettisurffauksella huomasin, että alastomuus ei ole ihan helppoa osalle islaminuskoisista. Kysyin tästä yhdeltä Iranista muuttaneelta mieheltä. Hän totesi, että alastomuus on hankala asia joillekin islaminuskoisille. Hänelle itselleen se ei ole ongelma muuten kuin tiettyjen tuttujen kanssa uidessa. Tällöin he käyttävät kietaistavaa pyydettä peittämään strategiset paikat.

Miten tähän asiaan pitäisi suhtautua? Uskon, että osaa uimahalleissa käyvistä poikkeava käyttäytyminen ärsyttää. Kaikkien pitäisi olla munasillaan, säännöt ovat sääntöjä. Osalle on varmaan ihan sama. Mutta eikö kaikilta pitäisi vaatia samanlaista käytöstä uskonnosta ja rodusta piittaamatta? Vai pitäisikö uimahousut kieltää, mutta sallia jonkinlaiset kietaisupyyhkeet.

Olen periaatteessa sitä mieltä, että maassa maan tavalla, mutta onko se kanta liian ehdoton? Mitenkähän Ruotsissa menetellään? Heillä kun on kokemusta tästä monikulttuurisuudesta vähän meitä pidempään.

Kommentit

Ilman muuta saunaan munasillaan. Pohdintasi kirvoitti minuakin kirjoittamaan bloggauksen tästä aiheesta.
Nimetön sanoi…
Ihan ajankohtaisen ja yleisen asian otit esille. Olisihan se mukavaa ja myös toivottavaa, että ohjeita ja sääntöjä noudatettaisiin kulttuuritaustoista riippumatta. Tosin käsitteenä monikulttuurisuus on kielessämme aika uusi, mutta vieraiden kulttuurien edustajia on keskuudessamme kyllä ollut jo pidemmän aikaa. Esimerkkinä voisi mainita sivistyneistöä 1800-luvulla edustaneet ruotsin- ja venäjänkieliset.
Nimetön sanoi…
Eihän siellä alasti tarvitse olla. Riittää ettei ole jalassa uikkarit joilla menee altaaseen.
Oleelista ei ole munat vaan veden puhtaus.
Antti Aarnio sanoi…
Mutta kun nyt tilanne on erilainen, "kulttuurien törmäyksen aiheuttaa uskontokäsitys. Ennen me ollaan oltu pääosin kristinuskoisia, nyt uskontosuuntia on enemmän. Se tekee asian mutkikkaammaksi. Tämä näkyy kouluissa, uimahalleisssa ja vähän jo työelämässäkin.

1800-luvulla vieraskielinen sivistyneistö (muut kuin ruotsinkieliset) ei kyllä liikkunut tavallisen rahvaan parissa, joten nyt tilanne on vähän erilainen.

Mutta yhä: miten Ruotsissa menetellään..
Nimetön sanoi…
Tekisi mieli sanoa, että ruotsissa ei ole uimahalleissa saunoja (mutta eihän se ihan niin mene). ;-) Toisena kevennyskommenttina voisi sanoa, että sehän on hyvä ettei tarvitse häiriintyä toisten munista! ;-)

En muista koskaan Ruotsissa asuessani törmänneeni tähän ongelmaan.

Ehkä näissä monikulttuurisuusasioissa on tärkeintä yrittää suhtautua pragmaattisesti asioihin, sillä periaatteellisella tasolla asiat muuttuvat valtavan monimutkaisiksi ja ongelmallisiksi. Tämän mukaisesti tulee ennemminkin viitata sääntöihin ja lakeihin "as such" yhteisesti päätettyinä, tyyliin laki on laki, kuin alkaa keskustelemaan niiden oikeellisuudesta.

Mutta tuo uimahousujen pitäminen saunassa on kyllä aika pieni ongelma kaikenkaikkiaan. Mieluummin peflettipakko uimahallien saunoihin!

terv. Mika Helander

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v