Siirry pääsisältöön

Eikö työ kelpaa?

Katsoin eilen ajankohtaisen kakkosen telkkarista. Siellä keskusteltiin keskusteltiin nuorten kesätöistä. Ohjelmassa esiteltiin muutamia nuoria, joista muutama oli kesätöissä Punkalaitumen kunnalla vanhustenhuollon apuna. Eräs toinen 17-nuori ei ollut kesätöissä missään ja ilmoitti suorasukaisesti, että tähtää hammaslääkäriksi, eikä koe että kesätyön tapaisista hanttihommista olisi hyötyä hammaslääkärin hommissa. En ole varmasti ainoa, joka ajatteli, että etpä poika voi olla enemmän väärässä. Typerä asenne.

Kaiken kukkuraksi ministeri Sinnemäki ja vas. pj. Arhinmäki eivät edes kommentoineet tätä ilmiötä, että työ ei kelpaa.

Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt rajusti kuluvan vuoden aikana. Vaikea taloustilanne on hankaloittanut nuorten kesätyön saamista. Mieleen nousevat omat kokemukset viime laman ajalta, kun etsin itse tiiviisti kesätöitä kesää 1993 varten. Enpä löytänyt, vaikka soittelin Oulun seudun yrityspuhelinluettelon läpi. Muistan kuinka se turhautti. Omaa rahaa ei liiemmin ollut ja töitä olisi mukava ollut saada. Muistaakseni vietin kesäni kesäyliopistossa ruotsia lukien ja vanhempieni taloa maalaten. Hyödyllistä hommaa oli sekin.

Valtaosa nuorista haluaa tehdä kesätöitä, kuten nuoret ennenkin. Oma raha houkuttelee. Mutta on huolestuttavaa, jos nuoret kokevat, että kesätöistä ei ole hyötyä, vaikka työ ei aina ole niin vaativaa. Itseolen kokenut, että jokaisesta tekemästäni työstä olen oppinut jotain pientä: vaikkapa kalan perkaamista tai siivousta. Enkä minä koeta esiintyä minään työn sankarina.

Mutta nuorten vanhemmilla on oma vastuunsa. Vaikka oma taloudellinen tilanne mahdollistaisi nuorten tukemisen, vanhempien olisi syytä opettaa työn arvostusta omille lapsilleen. On se nyt kumma, jos kotoa saa sen opetuksen, että paskaduunia ei kannata tehdä, kun siitä ei ole mitään hyötyä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v