Espoon keskus ei saa jäädä heitteille

Olen tyytyväinen Espoon keskuksen asukas. Viihdyn hyvin aliarvostetulla asuinalueellamme, mutta haluan kehittää keskustamme eteenpäin. En salli sitä, että Espoon keskus jää muiden aluekeskusten varjoon tulevaisuudessa.

Tapiola uudistuu vihdoin metron myötä, Leppävaara taas kasvaa Sellon ympärille, Matinkylään metro toi jo Ison omenan laajennuksen ja Espoonlahti saa tulevaisuudessa uuden Lippulaiva-kauppakeskuksen.  Viidestä aluekeskuksesta neljässä tapahtuu paljon, Espoon keskuksessa taas aivan liian vähän. Alue uhkaa jäädä paitsioon.

Tosiasiaa ei pidä jäädä surkuttelemaan, vaan toimia. Tärkeintä on edistää kaupunkiradan jatkamista Leppävaarasta Espoon keskukseen asti. Näin liikenneyhteydet keskukseen paranevat ja radanvarsi muodostuu yhä houkuttelevammaksi paikaksi yrityksille ja asukkaille. Mitä houkuttelevampi ja potentiaalisempi alue on, sitä enemmän se kiinnostaa tulevaisuudessa.  Tarvitaan myös uusia liikenneväyliä. Kauan odotettu Espoonväylä on rakennettava, keskuspuistoa mahdollisimman vähän vaurioittaen.

Espoon suosituin lukio sijaitsee Espoon keskuksessa ja vieressä on Omnian iso kampus. Nuoriso opiskelee mielellään Espoon keskuksessa, mutta ehkä alueesta voidaan luoda vielä merkittävämpi Länsi-Espoon koulutuskeskus. Hyödynnetään Espoon vanhinta kulttuuriympäristöä vielä enemmän! Pitäköön tapiolalaiset Silkkiniittynsä, luodaan meidän jokimaisemasta vielä upeampi keidas.

Tärkeää on vihdoin päättää ikuisuuskysymykseksi nousseen kaupungintalon kohtalo, joko vanha talo säilyttäen tai uusi rakentaen. Vuosikausien odottelusta on päästävä eteenpäin ja rakentamaan uutta tulevaisuutta alueelle. Radan eteläpuolella pitää edistää Suviniityn alueen rakentumista, jotta kauppakeskusten läheisyyteen saadaan uusia asukkaita, elämää ja enemmän kaupallisia palveluita. On luotava viihtyisää ympäristöä ja monipuolista asuntotarjontaa. Ennen kaikkea päättäjiksi on valittava ihmisiä, jotka haluavat kehittää Espoon keskuksen aluetta.

Antti Aarnio

Liikunta- ja nuorisolautakunnan pj (sd)

Kuntavaaliehdokas (kirjoitus julkaistu Länsiväylä-lehdessä 5.4.2017) 

Kunnianarvoisa kaupungintalo vai hirveä rötiskö?

Helsingin valtuusto päättää tänään Guggenheim-museon tulevaisuudesta. Minä kannatan, mutta ei meitä espoolaisia kuitenkaan kuunnella. Meillä on kuitenkin oma guggenheimimme eli tyhjillään seisova Espoon kaupungintalo. Meiltäkin on mennyt vuosia päättää, että mitä ihmettä tuolle talolle oikein tehdään. Vihdoinkin lopullisen päätöksen hetki lähenee.

Espoolaiset, ette kuitenkaan usko, mutta teillä on ihan oma keskusta, nimittäin Espoon keskus. Tämä myös helsinkiläisille tiedoksi. Vantaalaisista ei niin väliksi. Keskellä keskustaa sijaitsee junarata (rantarata). Radan pohjoispuolen toimistorakennukset, 70-ja 80-luvun parasta arkkitehtuuria, muodostavat lähes Guggenheimin tapaisen turistinähtävyyden.

Ei ihan. Ja sen me kyllä tiedämme, mutta emme ole osanneet päättää mitä alueelle pitää tehdä. Kaupungintalo (kuvassa oikealla) on seissyt tyhjänä jo vuodesta 2009, ohikulkijoiden ihmeteltävänä.
Suurin osa espoolaisista on jo unohtanut kaupungintalon olemassaolon, ja uudet espoolaiset eivät edes tiedä että Espoolla on joskus ollut oma kaupungintalo.

Nyt päätöksenteko alkaa lähestyä ja valtuusto päättänee alkukeväästä 2017 alueen tuleivasuudesta. Virastokeskuksessa on useita taloja, joiden kohtalot liittyvät yhteen.

Virkamiehet (Espoon keskuksen projektinjohtaja Mikko Kivinen) ovat laatineet vaihtoehtoisia kehityspolkuja alueelle.

Käytännössä kyse on siitä säilytetäänkö vanha kaupungintalo peruskorjattuna vai puretaanko se ja rakennetaan uusi tilalle. Nykyisen valtuustotalon laajennus tai virastokeskus-vaihtoehto, jossa kaupngin virastot sijaitsevat hajallaan kymmenessä paikassa, eivät vaikuta kovin realistisilta vaihtoehdoilta, enkä usko niiden saavan kannatusta. 

Eli se on joko uusi kaupungintalo (Espoo-talo) tai sitten vanha korjataan. 

Uskomatonta kyllä, mutta olen alkanut kallistua sille kannalle, että vanha kaupungintalo on syytä peruskorjata. Mitä kauemmin olen sitä katsellut, sitä enemmän olen alkanut pitää siitä. Betoniarkkitehtuurilla on puolensa.

(Huomautan, että vapaa-ajalla korjailen vanhaa puutaloa, joten en minä mikään betonimies ole). 

Kuten aina, halpaa lystiä vanhan peruskorjaaminen ei ole, kuten alta voi todeta.

Keväällä tästä sitten päätetään (toivottavasti). Lisätietoja haluaville lisäinformaatiota. Tämän blogitekstin kuvat on poimittu esityksestä, joka löytyy alla olevan linkin takaa.   

http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Valtuusto/Valtuutettujen_perehdytys