torstaina, huhtikuuta 04, 2024

Kunnianhimoisesta luonnoksesta lässähdykseen - Espoo yleiskaava 2060

Kaupunkisuunnittelulautakunta sai eilen illalla päätökseen Espoo yleiskaava 2060 -luonnoksen käsittelyn, noin 50 äänestyksen jälkeen ja 11 tunnin kokoustamisen jälkeen (kahden illan kokous).



Muutoksia tehtiin niin paljon, että on mahdoton niitä tässä esittää. Mutta luonnos muuttui merkittävästi. Yleiskaavan kunnianhimo vaikkapa asuinrakentamisen osalta tippui olennaisesti.
Kokoomus piti pientalojen puolta odotetusti ja teki luonnokseen sellaiset muutokset, että nykyisille asemakaavoitetuille pientaloalueille ei jatkossa tule muunlaista asumista, ja pientaloalueita lisättiin entisestään. Linja on siis jatkossa yhä voimakkaammin se, että kerrostalorakentaminen keskitetään keskustoihin ja muualle kaavoitetaan pientaloalueita. Tämä tulee (mielestäni) johtamaan siihen, että meillä tulevaisuudessa tosi tehokasta kerrostalorakentamista keskustoissa ja väljää pientaloaluetta ympärillä. Monipuolisen asumisen (kerros- ja pientalojen sekoittumista) tulee olemaan vähän, jos ollenkaan.
Demarit ja vihreät yritti vaikuttaa muutosesityksiä vastaan, mutta emme pärjänneet äänestyksissä. Kokoomus oli päättänyt linjansa ja ne vei sen persujen ja RKPn kanssa lävitse.

Joukkoliikenteen osalta luonnos muuttui erittäin paljon lautakunnan käsittelyssä

Kokoomuksen esityksestä poistettiin raitiotieyhteyden itäinen varaus Malminmäessä ( Matinkylä-Espoon keskus pikaratikka). Tämä tarkoittanee, että raitiotieyhteyttä ei tuolle välille saada tehtyä ja vaihtoehdoksi jää metrolinjaus Matinkylä-Espoon keskus (Jorvi), jonka toteutuminen on hyvin epärealistista.  Minulle jäi epäselväksi, että halusiko kokoomus kokonaan pois raitiotieyhteyden tältä väliltä vai mistä oli kysymys.
Sen lisäksi poistettiin raitiotieyhteys ja sen varren joukkoliikenteen kehittämisvyöhykemerkintä Espoon keskus- Suurpelto sekä raitiotieyhteys Kuitinmäki- Puolarintie. (Kuvassa punaisella ruksilla merkityt kohteet)
Nämä ovat merkittäviä muutoksia ja varsinkin Espoon keskuksen asukkaana olen tosi pettynyt kokoomuksen linjaan tässä.
Seuraavaksi luonnos menee kaupunginhallituksen käsittelyyn.

sunnuntaina, maaliskuuta 10, 2024

Katse vuoteen 2060 – uusi Espoon yleiskaava valmistelussa

Tänä keväänä kaupunginhallituksen on tarkoitus päättää uuden, lähes koko Espoota koskevan, yleiskaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Tätä ennen kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kolmessa kokouksessaan luonnosta ja päättää osaltaan esittääkö se kaupunkihallitukselle luonnoksen nähtäville asettamista. Demareita kaupunkisuunnittelulautakunnassa edustavat lautakunnan varapuheenjohtaja Liisa Kivekäs ja jäsen Antti Aarnio.


Yleiskaava on strateginen suunnitelma, joka ohjaa yleispiirteisesti Espoon yhdyskuntarakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. Kaupunkisuunnittelukeskuksen virkamiehet ovat tehneet luonnoksen, kaupunginhallituksen päättäminen tavoitteiden pohjalta, joka toimii ikään kuin keskustelun avauksena. 
Espoo on kasvanut vuosikymmenten aikana yli 300 000 asukkaan kaupungiksi. Väestöennusteiden mukaan kasvu tulee jatkumaan tulevina vuosikymmeninä. Ennusteiden mukaan Espoossa on yli 500 000 asukasta vuonna 2060. Yleiskaavalla varaudutaan kasvuun, jotta kasvu ei olisi hallitsematonta tulevaisuudessa. 


Yleiskaavaluonnos perustuu ajatukselle, että Espoossa on 35 vuoden kuluttua noin 210 000 uutta asukasta ja 90 000 uutta työpaikkaa. 50 % uudesta maankäytöstä kohdistuu Rantaradan ja Länsimetron asemanseuduille (1 km asemasta), 20 % taas Etelä-Espoon uusille ehdotetuille poikittaisille raideliikennekäytäville (600 m linjasta) ja 30 % maankäytöstä Pohjois-Espooseen ja muille alueille. Puolet uudesta maankäytöstä täydennysrakentamiseen. 




Yleiskaavaluonnos osoittaa maankäytön tavoitetilan vuonna 2060, se nostaa esille maankäytön suuret linjat, esittäen yleispiirteiset aluevaraukset asemakaavoituksen tueksi. Tavoitteena on kehittää kaupunkia tasapainoisesti ja varmistaa, että kaikki kaupunkikeskukset ovat vuonna 2060 vahvoja ja elinvoimaisia. 

Espoon demareiden keskustelutilaisuudessa 6.3. käytiin vilkasta keskustelua luonnoksesta. Odotetusti luonnoksessa esitetyt uudet raidelinjaukset (kirjoitan tästä erillisen tekstin myöhemmin) herättivät eniten keskustelua niin teknisen toteutuksen kuin niiden kalleuden osalta. Keskustelua käytiin myös luontoarvoista; siitä uhkaako luonnos esimerkiksi Lintuvaaran viheralueita. Myös palveluiden tarve kasvavassa kaupungissa herätti kysymyksiä, onko yleiskaavassa varauduttu riittävästi esimerkiksi uimahallien rakentamiseen. 

Tutustu yleiskaavaluonnokseen kaupungin verkkosivuilta löytyvän materiaalin avulla. 
Kirjoitan liikenneinvestoinneista erillisen kirjoituksen myöhemmin. 

Antti Aarnio
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)

perjantaina, helmikuuta 16, 2024

Espoon teatterin kaava nähtäville

 Ja taas kaupsu kokoontui ke 14.2, olin mukana menossa.

Päätimme kaupunkisuunnittelun työohjelmasta, joka on jäänyt jo muutaman kerran pöydälle edellisissä kokouksissa. Käsittely meinasi mennä hulinaksi, kun erinäisiä ehdotuksia haluttiin työohjelmaan ja tämän takia esteellisyyskysymykset nousivat esille. Tämän seurauksena käytiin pitkä edestakaisin vellova keskustelu jääviydestä päätöksenteossa. Ehkä siihen vaikutti se, että korkein hallintaoikeus KHO juuri hylkäsi Henttaan metroaseman läheisyydessä olevan asemakaavan erään päätöksentekijän esteellisyyden takia. Saimme lopulta äänestysten jälkeen työohjelman hyväksyttyä.

- Kulttuuriaukio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 210314, 12. kaupunginosa Tapiola, pöydälle 31.1.2024
Tällä asemakaavalla mahdollistetaan uuden teatterin rakentaminen Kulttuuriaukiolle. Lähinnä keskustelua aiheutti uuden teatterirakennuksen ja kulttuurikeskuksen välinen kulkuväylä. Se, millainen siitä tulee selviää jatkovalmistelussa. Pieniä toivomuksen mukaisia lisäyksiä tehtiin pohjaesitykseen. Ehdotus kuvassa:


- Maininkipuisto, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 410703, 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-Kv-asia)
Tämä jäi pöydälle seuraavaan kokoukseen, koska ehdotusta valmistellut arkkitehti oli sairaana.
- Malm, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 521304, 45. kaupunginosa Kurttila
Tämä hyväksyttiin. Surkea esimerkki siitä, miten kulttuurihistoriallisesti hieno alue pilataan ja vanhan talon annetaan rapistua niin, että sitä tarvitse suojella. Ja kaupunki on kädetön asian kanssa.
- Kaupunkisuunnittelulautakunnan tilinpäätöksen ennakkotieto vuodelta 2023
Läpi meni että rapsahti.
Seuraavissa kolmessa kaupsun kokouksessa keskitytään pääosin uuden yleiskaavaehdotuksen 2060 käsittelyyn. Siitä raportoin jatkossa.

perjantaina, tammikuuta 19, 2024

Espoontorin kaava etenee nähtäville

Kaupsun kokous 17.1.2024

Ja niin pääsi myös kaupunkisuunnittelulautakunta aloittamaan työnsä vuonna 2024, mukana totutusti AA  Ensimmäisen kokouksen anti: 

§ 3 Espoontori, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 §), alue 613802, 40. kaupunginosa Espoon keskus

Tämä asemakaavaehdotus oli viimeksi nähtäville reilut kymmenen vuotta sitten, mutta ei silloin edennyt pidemmälle. Pari vuotta sitten kiinteistön omistajat jättivät asemakaavan muutosehdotukset ja omistuksetkin vaihtuivat matkan varrella.

Nyt kaava asetetaan nähtäville ja toivottavasti etenee ripeästi. Tiivistetysti: Espoontorin itäpuolelle tulisi hypermarket ja asuntoja, radan varteen matkakeskus ja E-torin länsipuolelle myös asumista. Liikennejärjestelyt muuttuisivat, bussien kulkureitit myös. 

Keskusteltiin erityisesti liikenteestä, mutta laitettiin yksimielisesti nähtäville. Lautakunta järjestää asukastilaisuuden kaavasta to 29.2. klo 17 Entressen kirjastossa. Olen puheenjohtajana tilaisuudessa

Toivottavasti kaava nyt etenee, jokainen Espoon keskuksen asukas varmasti toivoo aseman seudun kehittyvän nopeasti.  (Kuva on havainnekuva Espoontorin kaavasta).



§ 4
Haukilahden keskusta, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 230970, 14. kaupunginosa Haukilahti

Haukilahden ostarin uudistamista mahdollistavaa kaavaa on valmisteltu nelisen vuotta. Kiinteistönomistajat haluavat purkaa huonokuntoisen ostarin ja rakentaa tilalle uusia asuinkerrostaloja liiketiloineen. 

Alueelle tulisi korkeintaan kuusikerroksia kerrostaloja, torialuea ja esim. Maanalainen pysäköintihalli. 
Kaavaehdotus herättää alueen asukkaissa paljon mielenkiintoa ja myös lautakunnassa. Oli erilaisia näkemyksiä talojen korkeudesta, autopaikoista, kaupunkikuvasta jne. Liisan kanssa päätimme, että laitetaan kaavaehdotus nyt nähtäville ja katsotaan millaisia näkemyksiä sieltä tulee. 

Haukilahden ostarin tapauksessa on kyse aivan samoista asioista kuin kaikkien vanhojen ostarien (Viherlaakso, Suvela, Karakallio jne) tapauksissa. Asukkaat haluavat liiketiloja ja palveluja, kiinteistön omistajat eivät pysty tai halua korjata kiinteistöjä nykyvaatimuksia vastaaviksi, vaan näkevät ainoan taloudellisen mahdollisuuden rakentaa kiinteistöjen tilalle uusia asuntoja liiketiloineen. Siinä sitten tasapainoillaan tilanteen kanssa. 
§ 5
Vanha Lillhemtintie, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 330602, 21. kaupunginosa, Henttaa

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on avata Vanha Lillhemtintie kaksisuuntaiselle ajoneuvoliikenteelle. Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginhallituksen päätöksestä (5.12.2022).
Kovasti tuli alueen asukkailta viestejä tähän kaavaan liittyen. Olimme meidän demareiden kaupunginhallitusryhmän kansa  samalla linjalla: asemakaavaa ei tulisi avata. 

Enemmistö päätti toisin ja muutosehdotus asetettiin nähtäville. 

§ 6
Laaksolahti II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 140308, 60. kaupunginosa Laaksolahti

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kahden uuden rakennuspaikan muodostaminen sekä kaava-alueelle osoitetun rakennusoikeuden maltillinen kasvattaminen.

Hyväksyttiin yksimielisesti. 

§ 7
Seiliniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 240124, 26. kaupunginosa Mankkaa
Asemakaavan muutoksella lisätään voimassa olevaan asemakaavaan lisärakennusoikeuspykälä. 
Hyväksyttiin yksimielisesti. 

§ 8
Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2024

Tämä jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen. Puheenjohtajalla on joku juttu tähän liittyen, jota hän haluaa tarkemmin käydä lävitse. 

torstaina, joulukuuta 07, 2023

Betonimiehen kaavaehdotus palautettiin uudelleenvalmisteltavaksi

 

Kaupsun kokouksessa 5.12.2023 käsittelyssä oli vain muutama päätösesitys, mutta mielenkiintoisia infoja. 
Aluksi kuulimme infot kaupsun tulevan vuoden 2024 työohjelmasta, joka käsitellään lautakunnan kokouksessa tammikuussa, ja POKE-alueen kaavoituksen tilanteesta. 
 
Ensi vuonna lautakunnan työohjelma sisältää aiempaa vähemmän kerrostalorakentamista sisältäviä kaavoja. Yleiskaava 2060- työ jatkuu ja vie luonnollisesti kaupunkisuunnittelun resursseja. Asemakaavoituksessa pääpaino on täydennysrakentamisessa ja keskustojen kehittämisessä.
 
Valmisteluvaiheeseen on vuonna 2024 etenemässä asumisen kerrosalaa 540 000 k-m2, joista 53 % pientalokerrosalaa. Tästä 21 % on Vanha-Espoo-Kauklahden alueella ja 68 % Pohjois-Espoon alueella. 
 
Mutta työsuunnitelma on ollut monena vuotena liian optimistinen, eivätkä kaavat ole tulleet suunnitellussa aikataulussa lautakunnan käsiteltäväksi. Puheenjohtaja Särkijärvi seuraa kaavojen etenemistä, ja syksyn 2024 osalta merkittävä osa kaavoista ei tullut – syystä tai toisesta – lautakunnan käsittelyyn. Tämä on ilmeisesti ikuisuusongelma Espoossa. 
 
Kuten edeltä voi todeta, Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan POKEn alue on tulevien vuosien merkittävin kaavoituskohde. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on viisi valitusta kaavasta ja oikeuden ratkaisua odotellaan yhä, sen pitäisi tulla joulu-tammikuussa. Asemakaavoitus odottaa osaltaan POKEn vahvistumista KHOssa.  Muutamia kaavoja tuodaan heti lautakuntaa, jos oikeudesta tulee yleiskaavan vahvistava ratkaisu. 
 
Varsinaisia päätösasioita meillä oli kaksi:
 
§ 131
Betonimies, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 220213, 10. kaupunginosa Otaniemi, pöydälle 22.11.2023
 
 
Ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa uutta asuinrakentamista tontille, jossa on nyt tyhjiä toimistotiloja.  Lautakunnan enemmistö ei ollut tyytyväinen kaavaehdotukseen erilaisista syistä (kansirakenteet, rakennusten korkeus, luonnon säilyttäminen). Päätimme äänestyksen jälkeen (minä äänestin palautuksen puolesta) palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Kokoomuksen ryhmä hajosi äänestyksessä, nuori polvi kannatti ehdotusta, vanha polvi meidän muiden mukana palautusta. 
 
§ 132
Juvanmalminkäytävä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 711305, 81. kaupunginosa Niipperi (Kh-asia)
 
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on nostaa tontin tehokkuutta ja mahdollistaa tontilla toimivien yritysten laajentaminen. Eteenpäin meni. 
Nyt lautakunta jää joulutauolle ja jatkamme ensi vuoden puolella. Hyvää joulua!


maanantaina, syyskuuta 25, 2023

Kivenlahti säilyköön Kivenlahtena jatkossakin

Keskiviikkona 27.9. kokoustaa jälleen kaupsu eli Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta. Kokouksen mielenkiintoisin asia on Kivenlahden kokonaistarkastelu ja täydennnysrakentamisen periaatteet - raportti.

Tykkään Kivenlahden alueesta, siellä yhdistyy merellinen ympäristö mielenkiintoisiin rakennuksiin. Kaiken lisäksi alueella on mahtavat virkistysreitit rannoilla ja hienoja kallioita.

Kivenlahden täydennysrakentamisen periaatteiden tarkoituksena on määritellä yhtenäiset periaatteet ja lähtökohdat, joiden pohjalta alueen tulevia täydennysrakentamisen asemakaavahankkeita ohjataan.

Minusta periaatteet vaikuttivat hyviltä, Kivenlahden arkkitehtuurin ominaispiirteet toimivat uuden rakentamisen suuntaviivoina. Täydennysrakentamisen tulee sopeutua Kivenlahden mittakaavaan. Uuden rakentamisen tulee mukailla olevan rakentamisen korkeutta tai olla maltillisesti sitä korkeampaa. Hieman korkeamman rakentamisen paikat (yli 8 kerrosta) ovat poikkeuksia ja ne suunnitellaan tarkasti. Tällaiset paikat sijoittuvat pääosin Kivenlahden metrokeskuksen läheisyyteen.

Seurataan millaista keskustelua periaatteet aiheuttavat. Ensivaikutelma on hyvä.

Koko esityslista löytyy täältä



perjantaina, toukokuuta 26, 2023

Mänty säilyi - kaupsun kokousraportti 24.5.2023

Kaupunkisuunnittelulautakunta kokousti ke 24.5. 
Kokouksen alussa kuulimme infona esityksen uuden rakentamislain vaikutuksesta kaupunkisuunnitteluun ja Espoon alueellisista asukastilaisuuksista (kaupunkisuunnitteluun liittyvistä). Uusia tapoja osallistaa asukkaat kehitetään ja kokeillaan ja syksyllä on tulossa uusia tilaisuuksia. Stay tuned!

Itse kokousasioissa lista ei ollut pitkä:
§ 64
Puolarmäenmaja, vaiheittaisen asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue VK4007, 46. kaupunginosa Latokaski, Etelä-Suomen Lääni, Finland
Tässä muutettiin ajoneuvoliittymien sijaintena. Keskusteluitta jatkoon.
§ 65
Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2023 ensimmäinen osavuosikatsaus
Eipä erityisiä huomioita, jatkoon.
§ 66
Oikaisuvaatimusten käsittely koskien kaupunkisuunnittelujohtajan maisematyölupapäätöstä 11.4.2023 § 6/2023, lupatunnus 2023-314

Mielenkiintoinen asia. 
Kaupunkisuunnittelujohtaja on päätöksellään 11.4.2023 § 6/2023, lupatunnus 2023-314, päättänyt myöntää Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen luonnonhoitoyksikölle maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaisen maisematyöluvan Espoon kaupungin Tapiolan kaupunginosassa Kimmeltien katualueelta (tunnus 12 K) hakemuksen mukaisesti huonokuntoisen männyn kaatamista varten päätöksessä annetuin ehdoin.

Kyseessä on 200-300 vuotta vanha mänty. Päätöksestä valitettiin ja oikaisuvaatimusten jälkeen kaupungin arboristit tekivät puulle kuntoarvion, jossa todettiin, että puun voi säästää, jos sitä kevennetään hoitoleikkuulla latvustosta. Arboristit hoitoleikkaavat puun, jotta mäntyä ei tarvitse vielä kaataa.

Puuta ei kaadeta, mutta esittelijän mukaan asiassa saatua selvitystä kokonaisuutena tarkastellen lupapäätös olisi varovaisuusperiaatteen nojalla kuitenkin perusteltua pysyttää.

Puheenjohtajan esityksestä kumosimme kuitenkin yksimielisesti lupapäätöksen. Eli puuta ei kaadeta, eikä lupaa sen kaatamiseen ole.

Kuva on Tapiolan Killan ottama, löytyy kokousaineistosta.