Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kokousraportti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksesta 15.9.2021

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousraportti 16.9 kokouksesta (jäsen Aarnio, vpj Kivekäs demariedustajina): Avaruuskatu, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 322030, 22. kaupunginosa Olari, pöydälle 25.8.2021 Kyseessä on Olarissa olevan korttelin asemakaavan muutosehdotus. Kaupunki omistaa tontit, joissa on ollut opiskelija-asuntoja. Niille ei ole enää tarvetta, talot puretaan ja tilalle on tarkoitus rakentaa uusia taloja. Kokouksessa äänesteltiin siitä, muutetaanko pohjaesityksen autopaikkavaatimusta (lievennykset pois). Kokoomuksen ja persun äänillä autopaikkojen lievennykset poistettiin. Liisa Kivekäs otti esille nuorisotilan tarpeen Olarissa ja sen voisiko uusien rakennusten kerho-/liiketiloissa sijaita tulevaisuudessa nuorisotila. Kokouksessa esitettiin nuorisopalveluiden kanta (kirjallisesti): nuorisopalvelut eivät pysty nykyisillä resursseilla avaamaan uutta nuorisotilaa esimerkiksi Olariin sulkematta jotain muuta tilaa, eikä nuorisopalveluilla
Uusimmat tekstit

Kiitos äänistä!

Olipa jännä vaalit, seilasin laskennan aikana läpimenon ja varasijan välillä, kunnes loppulaskennan aikana tipahdin kauemmaksi läpimenosta. Sain 231 ääntä ja äänimääräni kasvoi edellisistä vaaleista, iso joukko ihmisiä äänesti minua, kiitos teille jokaiselle! Demareiden paikkamäärä valtuustossa pysyi samana, mutta kannatuksemme kasvoi hieman. Se oli hieno juttu. Onnea kaikille valtuustoon valituille, itse jatkan jonkin luottamustehtävän parissa seuraavat neljä vuotta. Mukavaa kesän jatkoa! Antti Aarnio

HSL:n toukokuun hallituksen kokouksessa päätetään Länsimetron linjastosuunnitelma

 Vielä on muutama kokous HSL:n hallituksen jäsenenä jäljelle (kuntavaalien jälkeen valitaan uusi hallitus, vaalien lopputuloksen perusteelle. Ääni demareille + Antille = ääni joukkoliikenteelle) Toukokuun 25. päivän kokouksen keskeisin asia on Länsimetron jatkeen linjastosuunnitelman hyväksyminen.  Kun länsimetron laajennus valmistuu (arvioiden mukaan 2023) ja metrot kulkevat Kivenlahteen saakka, bussilinjasto muuttuu, kuten se teki metron alettua liikennöidä Matinkylään saakka.  Päätämme nyt suunnitelmasta, joka otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2023.  Muutosta on vaikea selittää yhdessä blogissa, mutta ehkä kuva hieman selventää. Tulevaisuudessa metro- ja junalinjojen lisäksi tulee olemaan kolme (bussi)runkolinjaa, joilla on tiheä vuoroväli ja jotka päättyvät metroasemille. Kuvassa ne on kuvattu oranssilla katkoviivalla. Musta katkoviiva kuvaa muita bussilinjoja. Kuvassa ei ole kaikkia bussilinjoja.  Runkolinjat ovat:  510 (Herttoniemi-Pasila-Meilahti-Otaniemi-Tapiola-Espoonlahti-

Bussiliikenteen lähivuosien muutokset

Kirjoitin Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistyksen Kepky ry:n lehteen jutun bussiliikenteen lähivuosien muutoksista. Tässä kirjoitus. Bussiliikenteen lähivuosien muutokset Kaksi asiaa vaikuttaa erityisesti Espoon keskuksen alueen bussiliikenteeseen lähivuosina. Ensinnäkin joukkoliikennekatu Kuurinniitystä Suurpeltoon valmistuu vihdoin tänä syksynä, jonka jälkeen linja 118(B) siirtyy kulkemaan Suurpellosta Kuurinniityn ja Suvelan kautta Espoon keskukseen. 118 (B) ei enää kulje Kauklahteen saakka, mutta välillä Kauklahti-Espoon keskus kulkevan 213 vuoroväliä sen sijaan tihennetään.  Nämä muutokset tapahtuvat vasta kadun valmistumisen jälkeen loppusyksyllä 2021.   Samassa yhteydessä linjojen 134 ja 136 vuoroväliä valitettavasti harvennetaan ruuhka-aikoina 10 minuutista 15 minuuttiin (yhteinen vuoroväli harvenee 5 minuutista 7,5 minuuttiin). Tätä perustellaan sillä, että linja 118 kulkee tiheästi Suvelan ja Tuomarilan kautta Espoon keskukseen ja Tapiolaan päin ilman harvennusta päällekkäistä

HSL:n huhtikuun hallituksen kokouksen asiat

  Tiistain 13.4 HSL:n hallituksen kokouksen esityslista on lyhyt. Päätösasioita ei ole montaa. Jäsenkunnille esitetään, että ne varaavat vuoden 2022 budjetissa tietyille joukkoliikenteen pienkohteille rahoitusta. Kunnat siis maksavat nämä hankkeet, jotka on suunniteltu yhdessä HSL:n ja kuntien kanssa. Kyse on Espoossa viitoitukseen esimerkiksi ja opastukseen, informaatioon, pysäkeihin ja valo-ohjaukseen liittyvistä pienkohteista. Tiedoksi merkitään esimerkiksi NPS-asiakaskyselyn tulokset, jossa vastaajilta kysytään HSL:n joukkoliikennepalvelujen suositteluhalukkuutta. Tulokset ovat kautta linjan parantuneet aiempiin kyselyihin verrattuna, mutta jatkuvana murheenkryyninä on Espoon C-vyöhyke, jossa suositteluhalukkuus ei parantunut. Tiedoksi merkittävissä asioissa on esillä tulevien bussirunkolinjojen (300, 400, 520 ja 530) toteutusuunnitelmat. 300 ja 400 on tarkoitus alkaa liikennöidä vuonna 2022 ja 520 ja 530 taas alkavat liikennöidä vuonna 2023, samaan aikaan kun Länsimetro aloittaa

Mistä rahat joukkoliikenteen järjestämiseen lähivuosina?

 HSLn hallituksessa hyväksymme tiistaina 29.2 viime vuoden tilinpäätöksen. Koronan takia vuosi 2020 oli taloudellisessa mielessä vaikea. HSL sai lipputuloja yhteensä 243 milj. euroa ja se oli 148 mil. euroa vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin.  Talousarviossa ennakoitiin matkustajamäärän kasvavan 1,5 %, mutta koronan takia matkustajamäärä väheni 37 %. Tämä näkyy lipputuloissa.  Jäsenkunnat maksoivat kuntaosuuksina 345 milj. euroa, joilla katettiin toimintakuluista 48 %.  Valtiolta saatiin tukia 67 milj. euroa.  Toimintakuluja oli yhteensä 719 milj. euroa.  Tuotttojen ja kulujen erotus oli 54 milj.euroa alijäämäinen. Rahoittaakseen alijäämän, HSL nosti viime vuonna lainaa 50 miljoonaa euroa. Kun otetaan poistot huomioon, viime tilikauden tulos oli 71 milj. euroa alijäämäinen.  Tulevien vuosien taloustilanne on haasteellinen  Vuoden 2021 talousarvio on jo lähtökohtaisesti 79 miljoonaa alijäämäinen. Koronatilanne on pitkittynyt ja matkustajien määrä liikenteessä on ollut arvioitua pi

Lisää rivitaloja Espooseen

20 vuotta sitten minusta tuli espoolainen. Sittemmin minusta on tullut tyytyväinen rivitaloasuja. Valitettavasti rivitaloasuminen on yhä harvemmalle mahdollista, sillä niiden rakentaminen on vähäistä.  Rakentaminen säilyy korkealla tasolla seuraavina vuosikymmeninä, sillä ennusteiden mukaan Espoon väestömäärä jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä rakennusluvitetuista asunnoista noin 85 % on kerrostaloissa, toistakymmentä prosenttia erillispientaloissa ja muutama prosentti rivi- ja ketjutaloissa. Asuntotuotanto tulee siis olemaan todella kerrostalovaltaista seuraavat vuodet. Tätäkö halusimme?  On harmi, että rivitalojen osuus uudistuotannosta on mitättömän pieni. Rivitaloasuminen on viihtyisää asumista ja on taloudellisesti saavutettavissa myös keskituloiselle, mutta ei enää tulevaisuudessa, jos niitä ei rakenneta enempää. Seuraavalla valtuustokaudella pitäisikin kaavoittaa enemmän rivitaloja, jolloin asuntuotannosta tulisi monipuolisempaa ja vetovoimaisempaa kuin nyt