Kiitän nöyrästi kaikkia äänestäjiäni. Sain kuntavaaleissa 172 ääntä, joista jokainen lämmittää sydäntäni.
Olen ehdolla viidettä kertaa kuntavaaleissa. Neljä kertaa minut on valittu varavaltuutetuksi.
Espoolaisten talon, ja alueen muu rakentuminen, edellyttää asemakaavan muuttamista ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin suunnitelmia 15.1.2025. Alueelle tulisi asuinrakennuksia, liike- ja toimistotiloja, julkisia palveluja ja uusi pysäköintalo vanhan tilalle. Tuomiokirkon kulttuuriympäristö tuotaisiin lähemmäs keskustaa erityisen Tuomiokirkon raitin avulla.
Minusta suunnitelmat vaikuttivat erinomaisilta.
En halua olla pessimisti, mutta espoon päättäjät ovat ennenkin pyyhkineet pöytää arkkitehtuurikilpailuilla; vähin äänin kilpailut on unohdettu. Hienot suunnitelmat on haudattu ja tilalle on rakennettu laatikkotalo tai ei mitään.
Alkuvuonna 2025 Espoolaisten talon hankesuunnitelma on tulossa päätettäväksi. Hankesuunnitelma luo ikään kuin raamit rakennushankkeelle ja siinä päätetään myös kustannusraamista hankkeelle. Sen käsittely kertoo jo sen miten eri poliittiset ryhmät suhtautuvat tähän talon rakentamiseen.
Poliittisten ryhmien neuvottelutuloksessa Espoon vuoden 2025 budjetista hyväksyttiin lisäksi kirjaus
"Espoolaisten talon toteuttaminen käsitellään valtuustossa erillisenä asiana siten, että ehdotus sisältää analyysin sen tuomista eduista ja investointi- ja käyttökustannuksista kaupungille sekä vaikutuksista Espoon-keskuksen muulle rakentamiselle ja kehitykselle."
On ikävä todeta, mutta mitään varmuutta espoolaisten talon rakentumisesta ei vielä ole. Jos suunnitelmat kaatuvat, tyhjä alue on meidän Espoon keskuksen asukkaiden "ilona" vielä vuosia ja Espoon keskuksen radan pohjoispuolisen osan kehittyminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen.
Vuoden toiseksi viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous pidettiin 27.11.2024. Toimin nyt lautakunnan varapuheenjohtajana, kun valtuusto valitsi minut tehtävään valtuustokauden loppuun saakka, käytännössä kesäkuuhun 2025 saakka. Kiitän luottamuksesta!
Lautakunnan esityslistalla oli useampia asioita, mutta kolme erityistä kiinnostusta herättävää:
Asemakaavassa on kyse Haukilahden ostarin alueesta. Kiinteistönomistajat haluavat purkaa ränsistyneen ostarin ja saada tilalle asuinkerrostaloja ja liiketiloja. Sama kehitys on tapahtumassa lähes jokaisen vanhan ostarin kohdalla pks-seudulla.
Kaavasta on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta haukilahtelaisilta. Ehkä enemmistö heistä hyväksyy sinänsä ostarin korvaamisen uusilla taloilla, mutta talojen korkeuksia on pidetty liian korkeina.
Kokouksessa äänestettiin pariin otteeseen asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, mutta enemmistö (minä mukaan lukien) halusi kaavaehdotuksen eteenpäin.
Teimme kuitenkin yhden muutoksen asemakaavaan. Puheenjohtaja Särkijärvi teki esityksen, että "Muutetaan asemakaavaehdotuksessa olevat kolme merkintää "VI" merkinnöiksi "V". Perustelu: Lähin itäpuolella oleva rakennus on viisikerroksinen, jolloin uudisrakennus ei nousisi sitä korkeammaksi."
Ajattelin, että lautakunnan voisi olla hyvä saada asiasta yksimielinen päätös, joka huomioisi asukkailta saadun palautteen, mutta mahdollistaisi myös alueen kehittymisen eteenpäin. Puhuin sen (kompromissin) puolesta, että hyväksyisimme yksimielisesti puheenjohtajan esityksen. Näin lautakunta lopulta päättikin.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää Tapiolan Kulttuuriaukion ympäristöä monimuotoiseksi kulttuurin, palvelujen ja liike-elämän kokonaisuudeksi, johon tulee myös jonkin verran asumista. Kulttuurikeskusta laajennetaan uudella esityssalilla, joka tulee pääosin Espoon kaupunginteatterin käyttöön. Kulttuuriaukio muutetaan viihtyisäksi monitoimiaukioksi.
Tästä käytiin jonkin verran keskustelua lautakunnassa, mutta pääsääntöisesti ehdotukseen oltiin tyytyväisiä ja lautakunta hyväksyi ehdotuksen ilman äänestystä.
Kuusi vuotta sitten lautakunta hylkäsi asemakaavaehdotuksen, mutta kaupunginhallitus ei hylännyt ehdotusta, vaan palautti sen uudelleen valmisteltavaksi tietyin ehdoin. Hiljaiselon jälkeen kaava nostettiin poliittisella päätöksellä virkamiesvalmisteluuun ja nyt kaavaehdotus tuotiin ensimmäistä kertaa lautakuntaan.
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Soukanniemen pientaloalueen täydennysrakentaminen huomioiden alueen luonnon ja kulttuuriympäristön arvot. Asemakaava mahdollistaa uudisrakentamista yhteensä noin 37 500 k-m², josta noin 35 000 k-m² on asumista. Kaava-alueen laskennallinen asukasluku kasvaa noin 700 asukkaalla (1 asukas/50 k-m²). Asemakaavassa on osoitettu yhteensä 240 asuntoa.
Aluehan on hieno ja on mielestäni viimeisiä Espoon vähemmän rakennettuja ranta-alueita, lisäksi siellä on vielä vanhaa huvila-asutusta. Ainakin minua huolettaa alueen tulevaisuus ja kannatin kokouksessa vihreiden Risto Nevanlinnnan muutosesitystä, jossa muutaman kiinteistön kaavamerkintä olisi muutettu virkistyskäyttöön tarkoitetuksi VL-merkinnäksi. Tämä ei enemmistölle käynyt. Lopulta kaava hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
Loput päätösasioista löytyvät täältä
