Antti Aarnio

Helsingin Sanomat julkaisi maanantaina 9.12 uutisen, jonka mukaan espoolaisten joukkoliikenteen suosio on laskenut ja autoilun kasvanut. HS:n mukaan Espoossa on tapahtunut merkittävä siirtymä joukkoliikenteen tappioksi. 

Onko näin? 

HS pohjasi uutisensa HSL:n n liikkumistutkimukseen, joka on pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) tekemä tutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia. Tällä tutkimuksella tuotetaan tietoa Helsingin seudun asukkaiden kulkutapajakaumasta eli siitä, miten paljon matkoja asukkaat tekevät eri kulkutavoilla. 

Pääkaupunkiseudulla tehdään arkipäivisin keskimäärin 3,5 matkaa per asukas. Alla olevasta kuviossa on esitetty miten matkat jakautuvat eri kulkutapoihin (määrä vasemmalla, osuus oikealla). 


Lähde: HSL liikkumistutkimus 2019, s. 61.

Kuntakohtaisesti eri kulkuvälineiden osuudet menevät seuraavan kuvion mukaisesti.  Pinkki on henkilöautomatkojen osuus, sininen joukkoliikenteen, keltainen pyöräilyn ja vihreä kävel…

Espoolahden suunnalta alkoi 22.10 alkaen liikennöidä neljä bussilinjaa Helsinkiin. Ne eivät siis aja metroasemien kautta, vaan suhaavat Länsiväylää pitkin muutaman pysäkin taktiikalla. Mitä tiedämme tähänastisesta bussien käytöstä?

HSL mittasi suorien linjojen vaikutuksia kolmen periodin aikana (ennen suorien linjojen aloittamista, 22.10-11.11 ja syyslomaviikolla, 15.10-21.10  joka jätettiin tarkastelun ulkopuolella).

Nousijamäärä Matinkylästä 15 %:a pienempi
Alla oleva kuva kertoo sen miltä näyttää keskimääräinen nousijamäärä  Matinkylän metroasemalla. Tällä mittausperiodilla suorat bussit näyttävät vaikuttaneen siis siten, että ruuhka-aikoina matkustajia tulee noin 15 %:a enemmän. Iltapäivällä paluuliikenteessä mittausten mukaan metrossa on non 10 %:a vähemmän matkustajia Matinkylän kohdalla kuin ennen suoria bussilinjoja. 




Bussit tupaten täynnä - ei ihan Busseilla on ollut käyttäjiä, mutta keskimäärin ne eivät ole olleet tupaten täynnä. Hieman vaihtelua on linjoittain, mutta aamuru…

Vain vajaa vuosi sitten käynnistettiin kauan odotettu Länsimetro. Nyt arvioidaan länsimetron kapasiteetin loppuvan jo 2030. Suomeksi sanottuna kaikki matkustajat eivät tällöin mahdu metron kyytiin Matinkylän ja Urheilupuiston välillä. Ei vaikka metro olisi automatisoitu (jolloin metro pystyy liikennöimään tiheämmällä 200 sekunnin vuorovälillä) ja käytössä olisi tienkäyttömaksut (jotka lisäävät julkisen liikenteen käyttöä). Espoo kasvaa niin voimakkaasti länsimetron varrella (asukasmäärä lisääntyy), että joukkoliikenteen käyttäjiä on kymmenen vuoden päästä sananmukaisesti ruuhkaksi asti.

Joukkoliikennemiestä sinänsä ilahduttaa, koska länsimetro näyttää aiheuttavan juuri sitä mitä sillä tavoitettiin Espoossa: se tiivistää kaupunkirakennetta, mahdollistaa mittavaa asuntorakentamisen, lisää espoolaisten joukkoliikenteen käyttöä ja ylipäänsä tekee Espoosta houkuttelevamman paikan. Bussiliikenteeseen perustunut järjestelmä ei olisi mahdollistanut mitään noista.

Mutta mitä tehdä kun laskelmi…

Katsoin Espoon valtuuston 20.8 pidetyn kokouksen videotallenteen, koska asialistalla oli kaksi Länsimetroon ja HSL:n toimintaan liittyvää valtuustokysymysta. Istun HSL:n hallituksessa Espoon ja sosialidemokraattien edustajana, joten on syytäkin seurata keskustelua.

Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo (joka hoitaa virkamiestasolla yhteyksiä HSL:seen ja on Espoon virkamiesasiantuntija HSL:n hallituksessa) antoi aluksi hyvän katsauksen liityntäliikenteen ja metron tilanteesta. Olli totesi saman asian, minkä olen itsekin huomannut: HSL:n lippujärjestelmäuudistus on myöhässä ja se aiheuttaa hankaluuksia suunnittelulle ja asioiden analyyttiselle tarkastelulle. Ajantasaista tietoa eri linjojen matkustajamääristä on hankala saada.

Valtuuston keskustelu oli osittain kiivasta ja tunnepitoista, mikä on ymmärrettävää kun kuntalaisilta tulee turhautunutta palautetta, eikä nopeita ratkaisuja asioiden parantamiseksi ole tehtävissä käden käänteessä. Videotallenteen kautta katsottuna keskustelu …