Nygrannas etenee ja Täffan talo suojellaan - kaupsun kokous 16.10.

Infoasioina saimme katsauksen Suurpellon tilanteesta. Alkuvuodesta, kaavoitusohjelman päätöksenteon yhteydessä, lautakunta päätti, että lautakunnalle valmistellaan katsaus Suurpellon nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista. 

Suurpelto kärsii siitä, että aluetta kaavoitetaan ja rakennetaan vaiheittain. Tyhjät tontit ja osittain rakennetut kadut vaikuttavat keskeneräisyyden tunteeseen. Kaupungilla on sinällään ihan hyviä suunnitelmia alueen kehittämiseksi ja muutamat pitkään hiljaiseloa olleet rakennushankkeet ovat hiljalleen edistymässä. Rakentaminen on siirtymässä alueen pohjoisosiin, jonne on rakennettu jo tiestöä valmiiksi. Yleisenä tavoitteena on omistusasumisen määrän lisääminen, mutta se ei ole mielestäni aivan yksinkertaista. Ainakaan kaupsu ei voi määritellä tätä asemakaavoissa. 

Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen, erityisesti raitiovaunuyhteyden Matinkylä-Suurpelto-Leppävaara (jota on kaavailtu eri suunnitelmissa), on suunnitelmissa/toiveissa. Sitä alue mielestäni kaipaakin. 

Suurpellosta kaavailtiin alkujaan noin 15 000 ihmisen asuinaluetta, nyt asukasmäärä taitaa olla 6 000 verran. Muistaakseni mainitttin, että noin 9000 asukasta on realistinen tavoite lopulliseksi asukasmääräksi. 

Varsinaisina päätösasioina olivat:

Vermonpolku, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 113906, 51. kaupunginosa Leppävaara, pöydälle 2.10.2024

Tässä on kyse Mäkkylän aseman lähellä olevasta Espoon asuntojen tontista, jolla sijaitsee 80-luvulla rakennettuja asuntoja. EA haluaa purkaa rakennukset, lisätä hieman rakennusoikeutta ja rakentaa uusia.  EA:n toimari ja asiantuntija latelivat sellaiset madonluvut esityksessään, että lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. 

Nygrannas, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 §), alue 241700, 26. kaupunginosa Mankkaa, pöydälle 2.10.2024

Pitkään suunniteltu ehdotus, joka jo kertaalleen oli nähtävillä, palautui lautakuntaan, kun liito-oravien reiteille piti jättää enemmän tilaa. 

Ehdotus mahdollistaa pientalojen ja matalien kerrostalojen rakentamisen Kehä II varteen, Suurpeltoa vastapäätä. Vanha pientaloalue, jossa on metsäisiä selänteitä. Niitä pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon, mutta on selvää, että metsäistä luontoa jää rakentamisen alle. 

Vihreät olisivat halunneet palauttaa ehdotuksen, mutta enemmistö, demarit mukaan lukien, hyväksyi ehdotuksen nähtäville. 

Teknologföreningen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 §), alue 220212, 10. kaupunginosa Otaniemi

Arkkitehtuurisesti erikoinen Täffänin talo suojellaan ja mahdollistetaan täydennysrakentaminen opiskelija-asunnoilla (tällä pyritään rahoittamaan talon peruskorjaus). Eteenpäin meni. 

Trastmossanpiha, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 141108, 60. kaupunginosa Laaksolahti

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pientalorakentaminen Rastasniityntien yhteyteen siten, että suunnittelualueen pohjoisosassa olemassa oleva rakennusala ja -oikeus säilyvät ennallaan.  Mutinoitta eteenpäin. 

Tämän lisäksi vahvistettiin ensi vuoden kokousaikataulu. 

Pöydälle jäivät sekä Nygrannas että Vermonpolku

 Kaupsu kokousti jälleen ke 2.10.2024.  Kokous alkoi surumielellä, lautakuntatoverini Liisa Kivekäs menehtyi reilu viikko sitten.  Puheenjohtaja Jouni Särkijärvi puhui kauniisti Liisasta ja pidimme hiljaisen hetken hänen muistokseen.  Liisa oli arvostettu toimija yli puoluerajojen, arvostin itsekin häntä suuresti. Tutustuin Liisaan jo reilut kaksikymmentä vuotta sitten ja hänen kanssaan oli aina mukava tehdä politiikkaa. 

Keskusteluasiana Niittykumpu 

Kävimme ennen varsinaisia päätösasioita keskustelua Niittykummun alueen viimeisestä ns. rakentamattomasta alueesta, Kotitontuntien ja Riihitontuntien kulmasta. Siellä sijaitsee kaksi autoliikkeiden rakennusta, kun muualla metroaseman läheisyydessä tontit on jo rakennettu/rakenteilla. Kaupunginhallitus asetti tämän viimeisen alueen uudelleen kaavoitukselle tiettyjä reunaehtoja muutama vuosi sitten ja nyt maanomistajat ovat hahmotelleet luonnosta, jonka pohjalta kaavoitustyötä olisi ollut tarkoitus jatkaa. 

Virkamiesten näkemyksen mukaan ehdotus ei kuitenkaan vastaa tavoitteita ja on liian tehokas tuolle alueelle. Lautakunnan enemmistö oli samaa mieltä ja evästi virkamiehiä, että tämän esityksen pohjalta ei voida jatkaa. Maanomistajien ehdotus oli heidän mukaansa ns. ota tai jätä- ehdotus, jokainen ymmärtää ettei sellainen toimintatapa ole erityisen järkevä kuntapolitiikassa. 
Nyt luultavimmin alueen kaavoitus viivästyy muutamalla vuodella, ellei maanomistajat ymmärrä muuttaa ehdotusta. 

Varsinaiset päätosasiat

Nygrannas, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 §), alue 241700, 26. kaupunginosa Mankkaa

Alue sijaitsee Kehä II:sen toisella puolella, Suurpeltoa vastapäätä. Alueen kaavavalmistelua on tehty jo parikymmentä vuotta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.3.2022 asemakaava ehdotuksen nähtäville muutoksin äänestyksen jälkeen. Asemakaavaehdotukseen on kaavaehdotuksesta saadun palautteen ja tehtyjen lisäselvitysten jälkeen tehty olennaisia muutoksia ja se on tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.  Esimerkiksi liito-oravien liikkumisreittien takia aiemmin hyväksyttyä ehdotusta muutettiin. 

Tässä ehdotuksessa on kaksi asiaa, jotka keskusteluttaa. Kuinka suuri osa Taavinkylän koulun eteläpuolella olevasta metsiköstä säilytetään ja kaavoitetaanko Kehä II-varteen nelikerroksia kerrostaloja (muuten alue on pientatalovaltainen). Erityisesti vihreille molemmat asiat ovat hankalia, demarit ovat tähän asti kannattaneet ehdotusta. 

Asia jäi pöydälle seuraavaan kokoukseen.

Vermonpolku, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 113906, 51. kaupunginosa Leppävaara
 
Kyseessä on Espoon Asunnot Oy:n tontti, jolle haetaan kaavamuutoksen avulla lisää rakennusoikeutta. Tässä ei sinänsä ole mitään erikoista, mutta minun lisäkseni muitakin lautakunnan jäseniä ihmetyttää se, miksi Espoon asunnot haluaa purkaa 1985 rakennetut kiinteistöt ja rakentaa uutta tilalle. Olemme lautakunnassa vuosien varrella purkamisvimmaa joka Espoossa tuntuu vallitsevan ja päätimme tässä asiassa pyytää Espoon asuntojen edustajan seuraavaan kokoukseen selittelemään asiaa. Meille esitetyt laskelmat vaikuttavat vähän tarkoituksenhakuisilta. 

Kehitystä vai ei Keski-Espoossa? Kirjoitukseni Keski-Espoon sanomissa 3/2024

Espoon väestömäärän ennustetaan olevan yli 350 000 asukasta tämän vuosikymmenen lopulla, siis noin 40 000 enemmän kuin vuoden 2023 lopulla. Väestönkasvusta vähintään tuhansia osuu Keski-Espoon alueelle, millaiseksi alueemme kehittyy tällä vuosikymmenellä?

Kaupunkiradan ja joukkoliikenneterminaalin rakentaminen

Kaupunkikehityksessä ei ehdi tapahtua paljoakaan vajaassa vuosikymmenessä. Aikaisempien vuosikymmenten suunnitelmat realisoituvat nyt. Tällä hetkellä suurin Keski-Espoon kehitykseen vaikuttava asia on kaupunkiradan rakentaminen välille Leppävaara-Kauklahti. Joudumme muutaman vuoden kärsimään junaliikenteen katkoista ja rakennustöiden haitoista, mutta kaupunkiradan myötä lähijunaliikenteen kapasiteetti kasvaa ja junia kulkee tiheämmällä aikavälillä. Ilman kaupunkirataa lähijunien kuljetuskapasiteetti loppuisi ensi vuosikymmenellä. Kaupunkiradan myötä myös asukasmäärä lisääntyy erityisesti Keran ja Kauklahden alueille, mikä heijastuu Keski-Espoon kehitykseen. Uskon kaupunkiradan tuovan kehitystä kuitenkin koko radan varrelle.

Asukasmäärän kasvu lisännee tarvetta palveluille ja liikenteellisenä solmukohtana Keski-Espoo ja erityisesti Espoon keskus voi niitä tarjota. Suunniteltu Espoontorin laajennus ja joukkoliikenneterminaari Espoon aseman yhteyteen ovat tärkeitä hankkeita alueen kehittymiselle, ja niitä koskeva asemakaavan muutosehdotus on ollut tänä vuonna nähtävillä ja on tulossa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi toivottavasti piakkoin. Jos asemakaava hyväksytään edellytykset Espoontorin laajentumiselle ovat kaavan puolesta valmiit.  Sen jälkeen tarvitaan kiinteistön omistajan päätös investoinnin aloittamisesta.

Virastotaloalue ja espoolaistentalo

Radan pohjoispuoli, jo puretun Espoon kaupungintalon ympäristö, kaipaa varmasti kaikkien mielestä kehittymistä. Suunnitelmissa on, että Espoon keskuksen entinen virastotaloalue uudistuu, kun paikalle nousee uusi Espoolaistentalo sekä uutta asuinrakentamista. Alueen asemakaavaehdotus ei vain ole vielä ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä, toivottavasti se etenee sinne piakkoin kaupungin virkamiesten valmistelusta.

Espoolaistentalosta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Kohtaamisia- niminen ehdotus. Edessä on vielä kova poliittinen kiista siitä, tuleeko taloa ja millaisena. Espoon keskuksessa on käynyt jo useita kertoja siten, että arkkitehti- tai suunnittelukilpailun tulokset on unohdettu hiljaisuudessa ja tilalle on tullut jotain muuta. Toivottavasti Espoolaistentalon kohdalla käy toisin ja saamme Espoon keskukseen toiminnallisesti ja arkkitehtuurisesti hienon talon.

Keski-Espoon asuinalueista ja kaavoituksesta

Keski-Espoon on alueena melko vanha, eikä laajoja uusia asuinalueita ei alueelle mahdu. Kyse on pikimminkin täydennysrakentamisesta ja vanhojen rakennusten purkamisen myötä syntyvästä uudisrakentamisesta. Muutama vuosi sitten toteutettu Suvelan hanke on tästä esimerkki, ja suunnitteilla on vastaavaa, tosin pienemmässä mittakaavassa, Kirkkojärjen alueelle. Myös kaupunginkallionrinteen asemakaavan mahdollinen muutos, jossa Espoon keskuksen aseman pohjoispuolen tuntumassa sijaitsevaa aluetta suunnitellaan asuinalueeksi, on tällainen hanke. Tämä suunnitelma ei ole kuitenkaan vielä edennyt kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn.

Se, ettei alueelle ole suunnitteilla paljoa kaavamuutoksia, on toisaalta kehittymisen kannalta huonoa asia. On riski, että Keski-Espoo jää unohduksiin Kauklahden ja Keran uudistuessa ja kasvaessa.  Espoon uuden yleiskaavan 2060 hyväksyminen olisikin tärkeää erityisesti Espoon keskuksen kannalta, sillä yleiskaavaluonnoksessa nostettiin erityisesti esille Espoon keskuksen profiilin nostaminen, ja monet kaavahankkeet odottavat nyt ensin yleiskaavan valmistumista. Konkreettinen esimerkki on Sokinsuon ostarin ympäristö, jonka kaavavalmistelu odottaa yleiskaavan valmistumista. Sillä välin ostari rapistuu entisestään.

Espoon yleiskaava 2060 on tärkeä Keski-Espoon kannalta, koska siinä linjataan esimerkiksi se, tavoitellaanko tulevaisuudessa uusia raideyhteyksiä Espoon keskuksesta etelään kohti Matinkylää tai kaakkoon kohti Suurpellon kautta Tapiolaan. Oma poliittinen näkemykseni on, että lisäraideyhteydet ovat välttämättömiä Keski-Espoon tulevaisuudelle ja niille pitää yleiskaavassa varata paikkansa.  Vuosikymmeniä suunnitellun Espoonväylän tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, sillä väylän keskiosan kaavaluonnosta Hösmärintieltä etelään päin, ei ole kaupunkisuunnittelulautakunta päässyt käsittelemään.  Tämä on luultavasti seuraavan valtuustokauden asia.

Koulurakentaminen on ollut voimakasta alueellamme viimeiset 20 vuotta. Valtaosa ala- tai yläkouluista on joko uusia tai peruskorjattuja, lukiorakennus oli uudisrakennus ja ammatillinen oppilaitos on laajentanut tilojaan. Nyt on alkanut Sunan alakoulun peruskorjaus- ja laajennus ja lähitulevaisuudessa on edessä ainakin Saarnilaakson yläkoulun ja Saarniraivion alakoulun peruskorjaukset.
Kaiken kaikkiaan Keski-Espoossa tapahtuu kehitystä, mutta jos alueen halutaan nousevan muiden Espoon aluekeskusten rinnalle, pitää tapahtua enemmän ja nopeammin.
 
Antti Aarnio
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)
Espoo

Hakkuulupa Espoon keskuspuistoon ja ilmanvaihtokone Tapiolan Pohjantorille?

Kaupunkisuunnittelulautakunta kokousti keskiviikkona 24.4. ja ennakko arvailujen mukaisesti erityisesti kaksi asiaa keskustelutti. Nimittäin maisematyölupapäätös keskuspuistossa sijaitsevalle kiinteistölle ja ehdotus Pohjantorin asemakaavan muuttamiseksi. 

Maisematyölupapäätös 2024-23 Espoon kaupungin 21. kaupunginosassa (Henttaa) Kokinkylän kylässä kiinteistölle RNro 1:170, osoite Olarinniityntie 5 (Keskuspuisto), pöydälle 10.4.2024

Espoon keskuspuiston maita omistavat myös yksityiset maanomistajat, ja erästä omistajajoukkoa edustava Metsänhoitoyhdistys on hakenut maisematyölupapäätöstä metsänhoidollisia toimenpiteitä varten omistamalleen kiinteistölle, jonka kokonaissuuruus on reilut 35 hehtaaria (karttakuviossa katkoviivalla merkitty alue).  Varsinaiset toimenpiteet kohdistuvat reilun kuuden hehtaarin alueelle, alueen itäreunaan. 

Toimenpiteet ovat erilaisia tällä kuuden hehtaarin alueella, osassa kohtaa tehdään ensiharvennusta, jossain poimintaharvennusta ja yhdessä 0,9 hehtaarin (siis noin 90 m x 100 m  alueella) on suunniteltu tehtävän avohakkuu/ lehtipuut ja männyt säästetään.  Suunnitelmat ovat tarkkoja ja alueen luontoarvot on selvitetty tarkasti. 

Avohakkuu on jo terminä sellainen, että se herättää intohimoja, varsinkin jos sellaista aiotaan tehtävän Suomen toiseksi suurimman kaupungin keskuspuistossa. Nyt ei olla missään backskogan av Pedersöre - tyylisessä paikassa. 

Koska alue on voimassa olevassa yleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, maanomistajan on haettava työlle maisematyölupaa. 

Lautakunta myöntää tai hylkää luvan.  Maisematyölupaa arvioidaan vain sen kannalta, vaikeuttaako toimenpide alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmeleeko, se kaupunki- tai maisemakuvaa.  Päätökseen voi liittää tarpeellisia lupamääräyksiä.

Kokouksessa kävi ilmi, että maanomistajalla on aika vahva oikeus suorittaa metsänhoidollisia toimenpiteitä omistamallaan kiinteistöllä.  Lautakunnalle esitettiin päätösehdotukseksi, että lupa myönnetään, koska "Näin toteutettuna esitetyt hakkuut eivät vaikeuta alueen käyttämistä asema- tai yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eivätkä hakkuut turmele kaupunki- tai maisemakuvaa". Se, että pieni alue avohakataan/ lehtipuut ja männyt säästetään, ei ole sellainen pysyvä kaupunki- tai maisemakuvaa turmeleva toimenpide. 

Lautakunnassa kuitenkin äänestettiin erilaisten vaihtoehtojen väliltä. Puheenjohtajan ehdotus, jota itsekin kannatin, tuli enemmistön kannaksi. Lupa myönnettiin, mutta sille asetettiin hieman tarkennuksia. Kiistanalaisen kohdan (kuvio 14) osalta päätettiin, että  Asemakaava-alueen rajaa vastaan tulee jättää vähintään 25 metriä leveä puustoinen kaistale, jolta poistetaan vain vaaralliset ja huonokuntoiset puut. 

Pohjantorin osalta kyse on vanhan liikekeskuksen uudistamisesta, jota varten kiinteistönomistaja on hakenut asemaakan muutosta. Ja kun Tapiolassa ollaan, jokainen asemakaavan muutos on erityisen suurennuslasin (ja julkisen huomion alla). 

Lautakunnalle esitelty ehdotus vaikutti muuten hyvältä, mutta rakennuksen korkeus, tai oikeastaan katolle suunniteltu ilmanvaihtokone keskustelutti. Tuleeko siitä liian hallitseva? Voidaanko ilmanvaihtokone sijoittaa rakennuksen sisälle? Tällaiset keskustelut ovat hankalia lautakunnan jäsenen näkökulmasta, koska mielipiteitä toteutustavasta lautakunnan jäsenillä löytyy, mutta tietoa kustannuksista ja realistisista toteutusmahdollisuuksista ei välttämättä. 

Lautakunta päätti lopulta palauttaa ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennuksen nykyinen luonne säilyy. Lisäksi selvitetään ratkaisua, jossa ilmanvaihdon konehuone sijoitetaan maantasoon tai kellariin. 

Muut asiat menivät esityslistan mukaisesti, mutta Laakakivi-Laajalahti asemakaavan muutosehdotus jätettiin kokouksessa pöydälle. 

Kunnianhimoisesta luonnoksesta lässähdykseen - Espoo yleiskaava 2060

Kaupunkisuunnittelulautakunta sai eilen illalla päätökseen Espoo yleiskaava 2060 -luonnoksen käsittelyn, noin 50 äänestyksen jälkeen ja 11 tunnin kokoustamisen jälkeen (kahden illan kokous).

Muutoksia tehtiin niin paljon, että on mahdoton niitä tässä esittää. Mutta luonnos muuttui merkittävästi. Yleiskaavan kunnianhimo vaikkapa asuinrakentamisen osalta tippui olennaisesti.

Kokoomus piti pientalojen puolta odotetusti ja teki luonnokseen sellaiset muutokset, että nykyisille asemakaavoitetuille pientaloalueille ei jatkossa tule muunlaista asumista, ja pientaloalueita lisättiin entisestään. Linja on siis jatkossa yhä voimakkaammin se, että kerrostalorakentaminen keskitetään keskustoihin ja muualle kaavoitetaan pientaloalueita. Tämä tulee (mielestäni) johtamaan siihen, että meillä tulevaisuudessa tosi tehokasta kerrostalorakentamista keskustoissa ja väljää pientaloaluetta ympärillä. Monipuolisen asumisen (kerros- ja pientalojen sekoittumista) tulee olemaan vähän, jos ollenkaan.

Demarit ja vihreät yritti vaikuttaa muutosesityksiä vastaan, mutta emme pärjänneet äänestyksissä. Kokoomus oli päättänyt linjansa ja ne vei sen persujen ja RKPn kanssa lävitse.

Joukkoliikenteen osalta luonnos muuttui erittäin paljon lautakunnan käsittelyssä

Kokoomuksen esityksestä poistettiin raitiotieyhteyden itäinen varaus Malminmäessä ( Matinkylä-Espoon keskus pikaratikka). Tämä tarkoittanee, että raitiotieyhteyttä ei tuolle välille saada tehtyä ja vaihtoehdoksi jää metrolinjaus Matinkylä-Espoon keskus (Jorvi), jonka toteutuminen on hyvin epärealistista.  Minulle jäi epäselväksi, että halusiko kokoomus kokonaan pois raitiotieyhteyden tältä väliltä vai mistä oli kysymys.

Sen lisäksi poistettiin raitiotieyhteys ja sen varren joukkoliikenteen kehittämisvyöhykemerkintä Espoon keskus- Suurpelto sekä raitiotieyhteys Kuitinmäki- Puolarintie. (Kuvassa punaisella ruksilla merkityt kohteet)

Nämä ovat merkittäviä muutoksia ja varsinkin Espoon keskuksen asukkaana olen tosi pettynyt kokoomuksen linjaan tässä.

Seuraavaksi luonnos menee kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Katse vuoteen 2060 – uusi Espoon yleiskaava valmistelussa

Tänä keväänä kaupunginhallituksen on tarkoitus päättää uuden, lähes koko Espoota koskevan, yleiskaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Tätä ennen kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kolmessa kokouksessaan luonnosta ja päättää osaltaan esittääkö se kaupunkihallitukselle luonnoksen nähtäville asettamista. Demareita kaupunkisuunnittelulautakunnassa edustavat lautakunnan varapuheenjohtaja Liisa Kivekäs ja jäsen Antti Aarnio.

Yleiskaava on strateginen suunnitelma, joka ohjaa yleispiirteisesti Espoon yhdyskuntarakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. Kaupunkisuunnittelukeskuksen virkamiehet ovat tehneet luonnoksen, kaupunginhallituksen päättäminen tavoitteiden pohjalta, joka toimii ikään kuin keskustelun avauksena. 
Espoo on kasvanut vuosikymmenten aikana yli 300 000 asukkaan kaupungiksi. Väestöennusteiden mukaan kasvu tulee jatkumaan tulevina vuosikymmeninä. Ennusteiden mukaan Espoossa on yli 500 000 asukasta vuonna 2060. Yleiskaavalla varaudutaan kasvuun, jotta kasvu ei olisi hallitsematonta tulevaisuudessa. 

Yleiskaavaluonnos perustuu ajatukselle, että Espoossa on 35 vuoden kuluttua noin 210 000 uutta asukasta ja 90 000 uutta työpaikkaa. 50 % uudesta maankäytöstä kohdistuu Rantaradan ja Länsimetron asemanseuduille (1 km asemasta), 20 % taas Etelä-Espoon uusille ehdotetuille poikittaisille raideliikennekäytäville (600 m linjasta) ja 30 % maankäytöstä Pohjois-Espooseen ja muille alueille. Puolet uudesta maankäytöstä täydennysrakentamiseen. 

Yleiskaavaluonnos osoittaa maankäytön tavoitetilan vuonna 2060, se nostaa esille maankäytön suuret linjat, esittäen yleispiirteiset aluevaraukset asemakaavoituksen tueksi. Tavoitteena on kehittää kaupunkia tasapainoisesti ja varmistaa, että kaikki kaupunkikeskukset ovat vuonna 2060 vahvoja ja elinvoimaisia. 

Espoon demareiden keskustelutilaisuudessa 6.3. käytiin vilkasta keskustelua luonnoksesta. Odotetusti luonnoksessa esitetyt uudet raidelinjaukset (kirjoitan tästä erillisen tekstin myöhemmin) herättivät eniten keskustelua niin teknisen toteutuksen kuin niiden kalleuden osalta. Keskustelua käytiin myös luontoarvoista; siitä uhkaako luonnos esimerkiksi Lintuvaaran viheralueita. Myös palveluiden tarve kasvavassa kaupungissa herätti kysymyksiä, onko yleiskaavassa varauduttu riittävästi esimerkiksi uimahallien rakentamiseen. 

Tutustu yleiskaavaluonnokseen kaupungin verkkosivuilta löytyvän materiaalin avulla. 

https://www.espoo.fi/fi/hankkeet/espoon-yleiskaava-2060#valmisteluvaihe-52503

Kirjoitan liikenneinvestoinneista erillisen kirjoituksen myöhemmin. 

Antti Aarnio
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)

Espoon teatterin kaava nähtäville

 Ja taas kaupsu kokoontui ke 14.2, olin mukana menossa.

Päätimme kaupunkisuunnittelun työohjelmasta, joka on jäänyt jo muutaman kerran pöydälle edellisissä kokouksissa. Käsittely meinasi mennä hulinaksi, kun erinäisiä ehdotuksia haluttiin työohjelmaan ja tämän takia esteellisyyskysymykset nousivat esille. Tämän seurauksena käytiin pitkä edestakaisin vellova keskustelu jääviydestä päätöksenteossa. Ehkä siihen vaikutti se, että korkein hallintaoikeus KHO juuri hylkäsi Henttaan metroaseman läheisyydessä olevan asemakaavan erään päätöksentekijän esteellisyyden takia. Saimme lopulta äänestysten jälkeen työohjelman hyväksyttyä.

- Kulttuuriaukio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 210314, 12. kaupunginosa Tapiola, pöydälle 31.1.2024

Tällä asemakaavalla mahdollistetaan uuden teatterin rakentaminen Kulttuuriaukiolle. Lähinnä keskustelua aiheutti uuden teatterirakennuksen ja kulttuurikeskuksen välinen kulkuväylä. Se, millainen siitä tulee selviää jatkovalmistelussa. Pieniä toivomuksen mukaisia lisäyksiä tehtiin pohjaesitykseen. Ehdotus kuvassa:

- Maininkipuisto, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 410703, 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-Kv-asia)

Tämä jäi pöydälle seuraavaan kokoukseen, koska ehdotusta valmistellut arkkitehti oli sairaana.

- Malm, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 521304, 45. kaupunginosa Kurttila

Tämä hyväksyttiin. Surkea esimerkki siitä, miten kulttuurihistoriallisesti hieno alue pilataan ja vanhan talon annetaan rapistua niin, että sitä tarvitse suojella. Ja kaupunki on kädetön asian kanssa.

- Kaupunkisuunnittelulautakunnan tilinpäätöksen ennakkotieto vuodelta 2023

Läpi meni että rapsahti.

Seuraavissa kolmessa kaupsun kokouksessa keskitytään pääosin uuden yleiskaavaehdotuksen 2060 käsittelyyn. Siitä raportoin jatkossa.