Kimppatakseja vai julkista liikennettä - miten joukkoliikenteen tasoa parannetaan Espoossa?

Katsoin Espoon valtuuston 20.8 pidetyn kokouksen videotallenteen, koska asialistalla oli kaksi Länsimetroon ja HSL:n toimintaan liittyvää valtuustokysymysta. Istun HSL:n hallituksessa Espoon ja sosialidemokraattien edustajana, joten on syytäkin seurata keskustelua.

Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo (joka hoitaa virkamiestasolla yhteyksiä HSL:seen ja on Espoon virkamiesasiantuntija HSL:n hallituksessa) antoi aluksi hyvän katsauksen liityntäliikenteen ja metron tilanteesta. Olli totesi saman asian, minkä olen itsekin huomannut: HSL:n lippujärjestelmäuudistus on myöhässä ja se aiheuttaa hankaluuksia suunnittelulle ja asioiden analyyttiselle tarkastelulle. Ajantasaista tietoa eri linjojen matkustajamääristä on hankala saada.

Valtuuston keskustelu oli osittain kiivasta ja tunnepitoista, mikä on ymmärrettävää kun kuntalaisilta tulee turhautunutta palautetta, eikä nopeita ratkaisuja asioiden parantamiseksi ole tehtävissä käden käänteessä. Videotallenteen kautta katsottuna keskustelu oli kuitenkin ikävää.

Valtuustokeskustelun harmillinen puoli on siinä, että keskustelua ei käydä ratkaisuehdotuksista, vaan  syytellään toisia puolueita siitä, että ne eivät ole tehneet tarpeeksi jossain asioissa. Olen aika kyllästynyt tähän vihreiden jatkuvaan sormien heristelyyn.  Joku aina provosoituu ja keskustelu lähtee laukalla (netin kautta seuraavan silmin järkyttävää touhua). 

Keskustelu ajautui sivuraiteille. Lähes puoli tuntia käytiin keskustelua HSL:n helmikuisen kokouksen päätöksistä.  Mitä jos silloin olisi päätetty niin ja näin? Jopa minun nimeni mainittiin puheenvuorossa, kun esitettiin minun jättäytyneen HSL:n hallituksen kokouksesta pois (get a life).  

HSL:ssä pysytään ja hyvä niin

On harmillista huomata, kuinka tietämättömiä osa espoolaisista kansanedustajista on joukkoliikenteen järjestämistä koskevissa asioissa (vaikka ovat olleet päättämässä sitä koskevasta lainsäädännöstä tällä eduskuntakaudella).  Joukkoliikenne on kaikille avointa liikennettä, jonka järjestäminen perustuu EU:n ns. palvelusopimusasetukseen, jonka turvin julkinen valta saa puuttua markkinoiden toimintaan (tukea siis julkisin varoin joukkoliikenteen järjestämistä). Liikennepalvelulain mukaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on toimivalta-alueellaan EU:n palvelusopimusasetuksessa tarkoitettu tieliikenteen toimivaltainen viranomainen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Siuntion, Tuusulan ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella.  


Tahdon sanoa tällä, että ne esitykset, jossa ehdotetaan Espoon eroa HSL:stä ovat paitsi typeriä, mutta myös käytännössä mahdottomia.  Ei ole mahdollista eikä järkevää, että Espoon kaupunki alkaisi itse järjestämään bussikuljetuksia kaupunginosasta toiseen. 

Kenen ääni kuuluu parhaiten?

Poliitikassa tehdään useinmiten päätöksiä sen perusteella kenen ääni kuuluu parhaiten, valitettavasti. Joukkoliikenteen järjestäminen (koska rahaa on aina rajallisesti) pitäisi aina suunnitella tarkasti,

Ei ole järkevää toimia niin, että lisälinjoja lätkitään aina sinne mistä kuuluu kovin valitus. Kun asukkaita pitää pyrkiä kohtelemaan tasapuolisesti, on uusien päätösten oltava harkittuja ja huolella mietittyjä.  Keskustelua käydään nyt täysin koskien suoria linjoja Espoosta Helsinkiin, samalla unohtaen, että Espoon sisäinen liikennekin ehkä kaipaa parannusta. Siksi pitäisi tarkastella analyyttisesti mihin uusia linjoja laitetaan ja mikä sen vaikutus on. Se on hidasta, mutta välttämätöntä.

Se, että kysytään facebookin puskaradio Espoon kautta ihmisten mielipiteitä, on arvokasta, mutta se ei riitä päätoksenteon pohjaksi.

Onko HSL:n joukkoliikenne kriisissä Espoossa vai ei?

Tiedämme varmasti kaksi asiaa. Espoolaisten ostamien HSL:n lipputulot ovat kehittyneet ennakoitua paremmin. Tammi-heinäkuussa 2018 espoolaisten lippuostot ovat nousseet enemmän kuin vuonna 2017, kokonaiskasvu on 6,5 %:a. Käyttäjiä joukkoliikenteelle on siis Espoossa ollut.

Mutta tiedämme myös sen, että keväällä 2018 tehdyn HSL:n asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan yleisarvosana HSL:n alueen joukkoliikenteelle on heikentynyt.  Keväällä 2017 espoolaisten tyytyväisyys oli tutkimuksessa lähes 90 %:a, mutta keväällä 2018 tyytyväisyys oli noin 68 %:a.

Fakta on siis, että tyytymättömien osuus on kasvanut Espoossa (enemmistö on tosin vielä tyytyäistä).  Se johtuu erityisesti siitä, että erityisesti metroliikenteeseen tyytymättömien määrä on suuri verrattuna muihin liikennevälineisiin. Alkuvuonna ja keväällä 2018 metroliikenteen takkuilu näkyy pahasti joukkoliikenteen yleisarvosanassa, niin helsinkiläisten kuin espoolaisten vastauksissa. Metro ei ole ollut niin luotettava kuin se oli ennen Länsimetron avaamista.

Tiivistäen: enemmistö espoolaisista on yhä tyytyväinen joukkoliikenteeseen, mutta tyytymättömien määrä on kasvanut rajusti.

Miten joukkoliikenteen tilannetta parannetaan?

Ensi maanantaina on Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostolla tärkeä kokous. Kokouksessa annetaan lausunto HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmasta vuosille 2019-2021. Siis sitä miten HSL suunnittelee järjestävänsä joukkoliikenteen tulevina vuosina, mita isompia muutoksia on tulossa ja kuinka paljon jäsenkuntien (kuten Espoon) maksuosuudet kehittyvät. 

Minusta tilanne on hyvin yksinkertainen, jos Espoo haluaa parantaa joukkoliikennettä, se ilmoittaa tahtonsa selkeästi lausunnossa. Espoon lausunnossa pitää tuoda ilmi se, että kaupunki on valmis nostamaan kuntaosuuttaan (laittamaan lisää rahaa julkisen liikenteen järjestämiseen) ja on  näin valmis parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa

Silloin HSL tietää Espoon kaupungin tahtotilan ja erityisesti sen, että Espoo on valmis parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa Espoossa.  

Nyt Espoon kokoomus puhuu jostain kimppataksipalveluista, sumuuttaakseen sen, että ainoastaan kaupungin rahaa lisäämällä joukkoliikennettä voidaan parantaa. Puheet kimppatakseista kuulostavat kivoilta, mutta niillä ei joukkoliikenteen tasoa paranneta. 

Raha se maailmaa pyörittää ja niin se pyörittää joukkoliikennettäkin. 

Bussilla junalle ja takaisin kotiin

-->

Nimimerkki unelma Sunasta kirjoitti (LV 9.5) siitä, ettei liityntäliikenne kotoa juna-asemalle ja takaisin ole toimivaa. Hän haaveili kollektiivisemmasta liikennemuodosta, eräänlaisesta lentokenttätaksin kaltaisesta kyytipalvelusta, johon matkustaja varaa paikkansa etukäteen ja joka vie sitten matkustajan juna-asemalta kotiin, kohtuullisella korvauksella.

Kirjoittaja nimimerkin takaa on siinä oikeassa, että liityntäliikenne juna-asemille ei ole verrattavissa metroasemille suuntautuvaan liityntäliikenteeseen. Ongelma ei mielestäni ole bussiliikenteessä, vaan siinä että junat kulkevat epäsäännöllisin vuorovälein. Bussit vievät kyllä sunalaisenkin Espoon asemalle, mutta metron hienous on siinä, että se kulkee tasaisin, lyhyin vuorovälein omilla raiteillaan, muuta liikennettä ei ole.  Junien käyttämällä rantaradalla kulkee HSL:n lähijunaliikenteen lisäksi VR:n Turkuun päin suuntautuvaa matkustajaliikennettä sekä hyvin satunnaista tavaraliikennettä. Lähijunien vuoroväli Espoon vilkkaimmalla asemalle Leppävaarassa on jo hyvä, mutta toiseksi vilkkaimmalla asemalla Espoon keskuksessa se on melko epäsäännöllinen, vaihdellen 6-17 minuutin välillä. Tämä vaikeuttaa liityntäliikenteen bussien ja junien aikataulujen yhteensovittamista. Usein bussilla asemalle tuleva joutuu toteamaan junan juuri menneen. HSL:n liikennesuunnittelijoiden mukaan ensi syksynä junien vuorovälien pitäisi muuttua tasaisemmaksi, jolloin juna-asemille suuntautuvien bussien aikataulut saadaan paremmin sopimaan junien kulkuun. Tätä odotan itsekin erittäin paljon. Tulevaisuudessa on lisäksi saatava vihdoin rakennettua kaupunkirata Espoon asemalle saakka, jotta raiteille on mahdollista järjestää lisää lähijunaliikennettä. Muuten lähijunien kapasiteetti ei riitä tulevaisuudessa. 

Mitä tulee sunalaisen unelmaan, niin kesällä taksimarkkinat vapautuvat ja käsittääkseni mitään estettä tämän idean toteutumiselle ei ole. HSL:n hallitus on linjannut suhtautuvansa positiivisesti uudenlaisiin liikkumisen palveluihin, joissa yhdistellään joukkoliikennettä ja muita liikkumisen muotoja. HSL tekee aktiivista yhteistyötä resurssiensa rajoissa uudenlaisia liikkumispalveluita tarjoavien yrittäjien kanssa, mutta tuskin alkaa itse tuottamaan erilaisia uusia kyytipalveluja.

Antti Aarnio

HSL:n hallituksen jäsen (sd)

Espoo

(Julkaistu Länsiväylä-lehdessä 19.5.2018) 

Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelma osa II

Ensi tiistaina on HSL:n hallitus, Listalla on yhtymäkokousta valmistelevia päätöksiä (tilinpäätös, koron maksaminen peruspääomalle, omistajohjauksen tavoitteiden toteutuminen, lausuntoja jne). Esityslista löytyy:. http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames#  

Viimeksi jätimme pöydälle Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelman ja se on käsittelyssä uudelleen. Kirjoitin suunnitelmasta jo aiemmin blogikirjoituksen. 

Suunnitelmassa on suunniteltu alueen linjastot uudelleen ja muutokset tulisivat voimaan pääasiassa vuoden 2019 alusta. Suunnittelutyö on  tehty kustannusneutraalisti, eli joukkoliikenteen järjestämiseen tuolla alueella käytetään saman verran rahaa kuin ennenkin. Jos jokin linja lopetetaan, säästöt käytetään muualle saman linjaston sisällä.

Asia jäi viimeksi pöydälle, koska halusimme tarkempia laskelmia kolmesta Sirpa Hertellin (vihr.) muutosesityksestä, joiden sisältö oli tiivistettynä; 

• Nuuksion linja 238 jatkaminen nykyisellään.: Suunnitelmassa nykyinen linja 238 (Nuuksio-Leppävaara) muutetaan päättymään Espoon asemalle. Bussiyhteys Nuuksiosta Leppävaaraan muuttuu vaihdolliseksi Bembölessä uuteen runkolinjaan 200 (Espoon keskus-Leppävaara-Elielinaukio), joka liikennöi 10 minuutin vuorovälillä. 

• Viherlaaksonrannasta Leppävaaraan ajamaan perustetaan uusi linja 255K, joka liikennöi arkisin 7-18 tunnin välein. Hertellin toiveena on ollut, että linjan vuoroväli olisi suunniteltua pidempi.  

• Linja 214: uudessa suunnitelmassa tämä linja (Jupperi-Leppävaara) ajaa Karakallion kautta. Tämän rmuutoksen avulla karakalliolaisille tulisi 10 minuutin vuoroväli ruuhka-aikana. Hertell halusi, että linja ei kiertäisi Karakallion kautta ruuhka-aikoina. 

HSL:n virkamiehet ovat laskeneet mitä vaikutuksia yllä olevilla ehdotuksilla olisi pohjasuunnitelmaan. 

Ensimmäisessä suunnitelmaluonnoksessa uusi perustettava runkolinja 200 Elielinaukiolta Leppävaaran kautta suunniteltiin ajavan vain Jorvin sairaalaan saakka. Palautteen perusteella päätepysäkiksi muutettiin Jorvin sairaalan sijasta Espoon asema. Tämä oli tärkeä muutos, josta en itse ole missään tilanteessa valmis tinkimään, koska tämä linja tulee palvelemaan isoa joukkoa espoolaisia.

Linja 238

Jos 238 linja jatkaa nykyisellään (Nuuksio-Leppävaara),  linjat 238 ja 200 ajavat osittain päälleikkäistä reittiä Bembölen ja Leppävaaran välillä. 

Jos linja 238 halutaan säilyttää on vain toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Joko  Nuuksion, Siikajärven ja Veikkolan liikenteeseen ei tehdä mitään muutoksia (238 jatkaa, mutta nuuksiolaisille ei tule yhtään parannuksia nykytilanteeseen verrattuna).  Nykyiset epäsäännölliset vuorovälit ja hankalasti hahmotetut reittivaihtoehdot säilyvät. 

 Toinen samanhintainen vaihtoehto on, että Nuuksion, Siikajärven ja Veikkolan muu liikenne uudistetaan suunnitelman mukaisesti, mutta 238 linjan palvelua jatketaan arkiruuhkassa tunnin välein. 

 Eli: nykytila+ uusi runkolinja 200 Espoon asemalle saakka= lisäkustannus 300.000 € vuodessa

Linja 255K

Jos linjan 255K ajoaikaa pidennetään klo 21 saakka suunnitellusta klo 18:sta, tulee siitä 306.000 eruron lisäkustannus suunnitelmaan verrattuna. 

Linja 214 

Jos linjan 214 reitti muutetaan siten, että se ei aja Karakallion kautta, joudutaan muita linjoja tahdistamaan toisin ja siirtämään resursseja muille linjoille. Tämän lisäkustanus 130.000 € (sen lisäksi vuoron 214 muuttuisi 20 minuutista 30 minuuttiin). Lisäksi karakalliolaisten yhteydet heikkenevät. 

YHTEENVETO

Osa edellä esitetyistä mahdollisista muutosehdotuksista (255K ja 214) eivät vaikuta kokonaisuuden kannalta järkeviltä. Nuuksion asukkaat ovat pitäneet paljon ääntä 238 linjan puolesta. mutta myöskään päällekkäisen liikenteen luominen (238 ja 200) ei vaikuta järkevältä.

Noilla muutoksilla lisäisimme kustannuksia vähintään tuon 730.000 euroa tuolle alueelle. Samaan aikaan meillä HSL:ssä on kovat paineet parantaa Etelä-Espoon bussiliikennettä. Jos ja kun lisärahoitusta on saatavilla, sitä pitäisi suunnata ennemmin sinne. 

Espoon kaupungin virkamiehet ovat todenneet, että kaupungin budjetissa ei ole varauduttu lisäämään rahoitusta joukkoliikenteelle, esimerkiksi tämän suunnitelman ylityksistä johtuviin kustannusten takia. Budjetista toki päättävät valtuutetut, eivät virkamiehet. 

Tämä linjastosuunnitelma on minusta kokonaisuudessaan hyvä. Siinä on paljon hyviä juttuja kuten uusi tiheästi ajava runkolinja 200 Espoon keskus-Leppävaara-Helsinki, parammin tahdistettuja yhteyksiä, päällekkäisyyksien poistoa jne. Kuten kaikissa uudistuksessa, osa asukkaista hyötyy, osa häviää hieman. 

Se, miten itse tulen päättämään kokouksessa, riippuu päätösehdotuksesta ja/tai mahdollisista muutosehdotuksista. Kokonaisuus ratkaisee. 

Mitä kuuluu HSL:lle maaliskuussa 2018?

HSL:n hallituksen jäsenen katsaus: 

• Länsimetrossa on ollut liikaa teknisiä ongelmia (ajokiskon katkeaminen, virtakiskon katkeaminen, palorullaoven häiriö jne) tammi-helmikuussa. Se on näkynyt ruuhkina ja viivästyksinä.  Lisäksi metron kuljettaja- ja kalustopula ovat osaltaan vaikeuttaneet metron kulkemista.

• HSL toteuttaa nyt lippulajitutkimusta, jolla selvitetään matkustajamäärien muutosta. Nyt käytössä olevien tietojen perusteella niin matkustajamäärät ja lipputulot ovat kasvaneet alkuvuoden aikana. Seuraavissa hallituksen kokouksissa käydään läpi tilannekuvaa ja tehdään mahdollisesti uusia päätöksiä joukkoliikennetason parantamiseksi.  Espoon ja HSL:n virkamiehet käyvät keskusteluja/valmisteluja siitä, onko tarpeen/mahdollista kasvattaa Espoon rahoitusosuutta joukkoliikenteen parantamiseksi. Länsimetron viivästyminen on otettu vakavasti HSL:n hallituksessa ja se saattaa tuoda vauhtia joihinkin parannuksiin.

• Maaliskuun kokouksessa palataan viime kokouksessa pöydälle jääneeseen Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelmaan. Viime kokouksessa kävi ilmi, että jos hallitus tekee muutoksia suunnitelmaan jonkin tietyn linjan reittiin tai aikatauluun, johtaa se muutoksiin myös muissa suunnitelman linjoissa (ellei rahaa parannuksiin tule jostain).  Saamme lähiviikkoina tarkempia laskelmia muutosten kustannuksista ja niiden vaikutuksista muihin suunnitelman mukaisiin linjoihin. Lähinnä kyse on Nuuksion linjan 238 säilyttämisestä ja Sirpa Hertellin (vihr.) ehdotuksista: ”  225 pidetään vuoroväli ja liikennöintiaika nykyisen 226 tasoisena, 214 kiertää Karakallion kautta vain ruuhka-aikojen ja koulun päättymisaikojen ulkopuolella” .  Itse odotan laskelmia ja päätän kantani lopullisesti sitten. Jos ehdotetut muutokset heikentävät esimerkiksi asukasmäärältään suurten Karakallion tai Espoon keskuksen yhteyksiä, en kannata niitä.

• Vuoden suurin uudistus tulee olemaan vyöhykeuudistus. Ennen vyöhykemalliin siirtymistä pitää olla käytössä lippu- ja informaatiojärjestelmän uudet laitteet ja järjestelmät, matkakortit tulee vaihtaa ja viestintäkampanjalle tulee varata kolmen-neljän kuukauden aika.  Uudistus ei ole vielä valmis, emmekä ole HSL:n hallituksessa päättäneet lipunhinnoista. Mitä todennäköisemmin uudistus astuu voimaan vuoden 2019 alkupuolella.

• Maaliskuun kokouksessa tulemme luultavasti päättämään koululuokkien päivälippuratkaisusta.  Nyt koulut maksavat luokkien matkat koulukohtaisista varoista, suurimpien kaupunkien päättäjien tahto on muuttaa matkustaminen ilmaiseksi koululuokille aamupäivän ajaksi.  Hallitukselle on esitetty erilaisia malleja toteuttaa tämä ja asia edennee hallituksen käsittelyyn maaliskuussa.

• Edellinen HSL:n hallitus päätti (osana kokonaisuutta), että vyöhykeuudistuksen astuessa voimaan, opiskelijalippu-etuus rajataan alle 30-vuotiaiden opiskelijoiden etuudeksi. Opiskelijajärjestöt ovat kritisoineet tätä rajausta paljon ja asia mahdollisesti käsitellään uudelleen kevään mittaan HSL:n hallituksessa.

• Keväällä HSL:n hallitus joutuu tekemään tekemään linjanvedon siitä, miten eri toimijoille mahdollistetaan erilaisten HSL.n lippujen (lähinnä yksittäisliput ja kuukausiliput) ostaminen erilaisten mobiilisovellusten avulla. Markkinoille on syntynyt yrityksiä, jotka yhdistelevät joukkoliikennettä, autonvuokrausta, taksipalveluja jne. erilaisin paketteihin ja myyvät näitä kuluttajille. Joukkoliikenne on pääosin kuntien subventoitua toimintaa, jossa kustannuksia jaetaan matkustajien kotipaikkakuntatiedon mukaan kuntien välillä.   HSL:n tavoitteena on, että erilaiset sähköiset informaatiopalvelut ja myyntirajapinnat ovat mahdollisimman monien käytettävissä. Tämän edistäminen käytännössä on hyvin monimutkainen vyyhti, joka toivottavasti selviää kevään mittaan.