Siirry pääsisältöön

Tekstit

HSL:n huhtikuun hallituksen kokouksen asiat

  Tiistain 13.4 HSL:n hallituksen kokouksen esityslista on lyhyt. Päätösasioita ei ole montaa. Jäsenkunnille esitetään, että ne varaavat vuoden 2022 budjetissa tietyille joukkoliikenteen pienkohteille rahoitusta. Kunnat siis maksavat nämä hankkeet, jotka on suunniteltu yhdessä HSL:n ja kuntien kanssa. Kyse on Espoossa viitoitukseen esimerkiksi ja opastukseen, informaatioon, pysäkeihin ja valo-ohjaukseen liittyvistä pienkohteista. Tiedoksi merkitään esimerkiksi NPS-asiakaskyselyn tulokset, jossa vastaajilta kysytään HSL:n joukkoliikennepalvelujen suositteluhalukkuutta. Tulokset ovat kautta linjan parantuneet aiempiin kyselyihin verrattuna, mutta jatkuvana murheenkryyninä on Espoon C-vyöhyke, jossa suositteluhalukkuus ei parantunut. Tiedoksi merkittävissä asioissa on esillä tulevien bussirunkolinjojen (300, 400, 520 ja 530) toteutusuunnitelmat. 300 ja 400 on tarkoitus alkaa liikennöidä vuonna 2022 ja 520 ja 530 taas alkavat liikennöidä vuonna 2023, samaan aikaan kun Länsimetro aloittaa
Uusimmat tekstit

Mistä rahat joukkoliikenteen järjestämiseen lähivuosina?

 HSLn hallituksessa hyväksymme tiistaina 29.2 viime vuoden tilinpäätöksen. Koronan takia vuosi 2020 oli taloudellisessa mielessä vaikea. HSL sai lipputuloja yhteensä 243 milj. euroa ja se oli 148 mil. euroa vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin.  Talousarviossa ennakoitiin matkustajamäärän kasvavan 1,5 %, mutta koronan takia matkustajamäärä väheni 37 %. Tämä näkyy lipputuloissa.  Jäsenkunnat maksoivat kuntaosuuksina 345 milj. euroa, joilla katettiin toimintakuluista 48 %.  Valtiolta saatiin tukia 67 milj. euroa.  Toimintakuluja oli yhteensä 719 milj. euroa.  Tuotttojen ja kulujen erotus oli 54 milj.euroa alijäämäinen. Rahoittaakseen alijäämän, HSL nosti viime vuonna lainaa 50 miljoonaa euroa. Kun otetaan poistot huomioon, viime tilikauden tulos oli 71 milj. euroa alijäämäinen.  Tulevien vuosien taloustilanne on haasteellinen  Vuoden 2021 talousarvio on jo lähtökohtaisesti 79 miljoonaa alijäämäinen. Koronatilanne on pitkittynyt ja matkustajien määrä liikenteessä on ollut arvioitua pi

Lisää rivitaloja Espooseen

20 vuotta sitten minusta tuli espoolainen. Sittemmin minusta on tullut tyytyväinen rivitaloasuja. Valitettavasti rivitaloasuminen on yhä harvemmalle mahdollista, sillä niiden rakentaminen on vähäistä.  Rakentaminen säilyy korkealla tasolla seuraavina vuosikymmeninä, sillä ennusteiden mukaan Espoon väestömäärä jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä rakennusluvitetuista asunnoista noin 85 % on kerrostaloissa, toistakymmentä prosenttia erillispientaloissa ja muutama prosentti rivi- ja ketjutaloissa. Asuntotuotanto tulee siis olemaan todella kerrostalovaltaista seuraavat vuodet. Tätäkö halusimme?  On harmi, että rivitalojen osuus uudistuotannosta on mitättömän pieni. Rivitaloasuminen on viihtyisää asumista ja on taloudellisesti saavutettavissa myös keskituloiselle, mutta ei enää tulevaisuudessa, jos niitä ei rakenneta enempää. Seuraavalla valtuustokaudella pitäisikin kaavoittaa enemmän rivitaloja, jolloin asuntuotannosta tulisi monipuolisempaa ja vetovoimaisempaa kuin nyt

Maskipakko joukkoliikenteessä

Suomessa on otettu käyttöön uusia rajoitustoimenpiteitä koronaepidemian hillitsemisessä. Tartuntalain muutos astui voimaan helmikuun loppupuolella ja se vaikuttaa myös joukkoliikenteeseen. Lain perusteella viranomainen voi rajoittaa matkustajamääriä, mutta se tuo myös muita vaatimuksia joukkoliikenteen järjestäjälle (tässä tapauksessa HSL:lle).  HSL:n tulee esimerkiksi: Antaa matkustajille ohjeet lähikontaktien välttämiseksi (l ähikontakti: Oleskelua kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15min ajan TAI fyysinen kontakti)  Mahdollistaa sisätiloissa etäisyyksien ylläpito Edellyttää pintojen puhdistamista säännöllisesti ja puhdistamisen tehostamista. Annettava toimintaohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista, kasvosuojusten käyttämistä ja muita vastaavia käytänteitä koskien Annettava mahdollisuus ylläpitää hygieniatasoa Näissä toimenpiteissä ei mielestäni ole mitään yllättävää tai erikoista, tätä toimintaa HSL:n on tehnyt jo

Maaliskuun HSL hallituksen asiat

  Tiistaina on jälleen HSL:n hallituksen kokous. Edustan hallituksessa sosialidemokraatteja ja Espoota. Esityslistalla on - 22§ Sisäisen tarkastuksen kertomus 2020 ja suunnitelma 2021 Riittävä valvonta on julkisen toiminnan luotettavuuden edellytys. Hallitus merkitsee tiedoksi viime vuoden tarkastustoiminnan raportin ja suunnitelman tulevalle vuodelle. Vuoden 2020 tarkastussuunnitelman mukaiset tarkastukset on toteutettu ja raportoitu toimitusjohtajalle tarkastussuunnitelman mukaisesti. Merkittäviä puutteita ei ole todettu. - 23 § Lippu- ja informaatiojärjestelmän arkkitehtuurityön puitejärjestelyyn perustuva hankinta HSL on kilpailuttanut Lipunmyynti- ja informaatiojärjestelmän elinkaaren selvitystyöhön tarvittavan teknologia-arkkitehtuurityön. Hallitus päättä kilpailutuksen voittajasta. 24 § Bussiliikenteen tarjouskilpailun 53/2021 järjestäminen HSL:n käynnistää maaliskuussa 2021 bussiliikenteen tarjouskilpailun, johon sisältyy Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla liikenn

Länsimetron tulevat investoinnit

  Kirjoitin alla olevan tekstin Espoon demarien valtuustoryhmän nettilehteen, valdemariin   Tulevilla valtuustokausilla joudutaan investoimaan satoja miljoonia metroon, jotta metron matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa. Lue alta tarkemmin.  Korona-aikana joukkoliikenteen käyttö on vähentynyt, mutta joukkoliikenteen kulta-ajat ovat vasta edessäpäin. Iso kysymys on se, riittääkö länsimetron kapasiteetti tulevaisuudessa. Etelä-Espoo kasvaa voimakkaasti ja riskinä on se, että kymmenien tuhansien uusien espoolaisten matkanteko metrolla vaikeutuu, koska metro on yksinkertaisesti täynnä matkustajia. Mukaan ei mahdu.  HSL:n keväällä 2018 tekemien ja kesällä 2020 päivittämien liikenne-ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun maankäytön kehittyessä tulee metron matkustajamäärä ylittämään sen kapasiteetin tämän vuosikymmenen aikana. 2030-luvulla tullaan metrossa matkustamaan ruuhka-aikoina kuin sillit suolassa. Ennusteisiin liittyy toki aina epävarmuutta.  Asioihin pitää kuitenkin varautua ja HK

Tekosaari-ideat Finnoonsatamassa upotettava syvänteeseen

Espoon rannat ja saaret ovat minusta yksi hienoimmista asioista Espoossa. Olen veneillyt alueella, mutta viimeiset vuodet olen nauttinut Espoon rannikosta meloen, pyöräillen ja kävellen.  Arvostan merellistä Espoota todella paljon ja haluan suojella sitä kaikin tavoin.  Finnoonsataman (ts. Suomenojan venesataman) tuleva käyttö ratkaistaan Finnoon osayleiskaavassa, jonka valmistelu aloitettiin 2010-luvun alussa. Vuoden 2015 jälkeen osayleiskaavasta ei ole kuulunut mitään, valmistelu on kesken. Osayleiskaava hyväksytään valtuustossa ja siinä määritetään alueen käyttö, se säilyykö alue satama- ja telakointikäytössä, virkistyskäytössä vai rakennetaanko sinne asuntoja.   Viitisen vuotta sitten Finnoonsatamasta käytiin jonkin verran keskustelua. Silloin ideoitiin rakennettavan tekosaaria sataman ympärille. Ainakin ympäristöstä jotain välittävien puolueiden (ainakin SDP, vihreät, vasemmistoliitto) piirissä ideat rytättiiin täysin. Olinkin yllättynyt, että Helsingin Sanomien  uutisessa  virkam