Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lehtikirjoitukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lehtikirjoitukset. Näytä kaikki tekstit

torstaina, syyskuuta 12, 2024

Kehitystä vai ei Keski-Espoossa? Kirjoitukseni Keski-Espoon sanomissa 3/2024

Espoon väestömäärän ennustetaan olevan yli 350 000 asukasta tämän vuosikymmenen lopulla, siis noin 40 000 enemmän kuin vuoden 2023 lopulla. Väestönkasvusta vähintään tuhansia osuu Keski-Espoon alueelle, millaiseksi alueemme kehittyy tällä vuosikymmenellä?


Kaupunkiradan ja joukkoliikenneterminaalin rakentaminen


Kaupunkikehityksessä ei ehdi tapahtua paljoakaan vajaassa vuosikymmenessä. Aikaisempien vuosikymmenten suunnitelmat realisoituvat nyt. Tällä hetkellä suurin Keski-Espoon kehitykseen vaikuttava asia on kaupunkiradan rakentaminen välille Leppävaara-Kauklahti. Joudumme muutaman vuoden kärsimään junaliikenteen katkoista ja rakennustöiden haitoista, mutta kaupunkiradan myötä lähijunaliikenteen kapasiteetti kasvaa ja junia kulkee tiheämmällä aikavälillä. Ilman kaupunkirataa lähijunien kuljetuskapasiteetti loppuisi ensi vuosikymmenellä. Kaupunkiradan myötä myös asukasmäärä lisääntyy erityisesti Keran ja Kauklahden alueille, mikä heijastuu Keski-Espoon kehitykseen. Uskon kaupunkiradan tuovan kehitystä kuitenkin koko radan varrelle.


Asukasmäärän kasvu lisännee tarvetta palveluille ja liikenteellisenä solmukohtana Keski-Espoo ja erityisesti Espoon keskus voi niitä tarjota. Suunniteltu Espoontorin laajennus ja joukkoliikenneterminaari Espoon aseman yhteyteen ovat tärkeitä hankkeita alueen kehittymiselle, ja niitä koskeva asemakaavan muutosehdotus on ollut tänä vuonna nähtävillä ja on tulossa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi toivottavasti piakkoin. Jos asemakaava hyväksytään edellytykset Espoontorin laajentumiselle ovat kaavan puolesta valmiit.  Sen jälkeen tarvitaan kiinteistön omistajan päätös investoinnin aloittamisesta.


Virastotaloalue ja espoolaistentalo


Radan pohjoispuoli, jo puretun Espoon kaupungintalon ympäristö, kaipaa varmasti kaikkien mielestä kehittymistä. Suunnitelmissa on, että Espoon keskuksen entinen virastotaloalue uudistuu, kun paikalle nousee uusi Espoolaistentalo sekä uutta asuinrakentamista. Alueen asemakaavaehdotus ei vain ole vielä ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä, toivottavasti se etenee sinne piakkoin kaupungin virkamiesten valmistelusta.


Espoolaistentalosta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Kohtaamisia- niminen ehdotus. Edessä on vielä kova poliittinen kiista siitä, tuleeko taloa ja millaisena. Espoon keskuksessa on käynyt jo useita kertoja siten, että arkkitehti- tai suunnittelukilpailun tulokset on unohdettu hiljaisuudessa ja tilalle on tullut jotain muuta. Toivottavasti Espoolaistentalon kohdalla käy toisin ja saamme Espoon keskukseen toiminnallisesti ja arkkitehtuurisesti hienon talon.


Keski-Espoon asuinalueista ja kaavoituksesta


Keski-Espoon on alueena melko vanha, eikä laajoja uusia asuinalueita ei alueelle mahdu. Kyse on pikimminkin täydennysrakentamisesta ja vanhojen rakennusten purkamisen myötä syntyvästä uudisrakentamisesta. Muutama vuosi sitten toteutettu Suvelan hanke on tästä esimerkki, ja suunnitteilla on vastaavaa, tosin pienemmässä mittakaavassa, Kirkkojärjen alueelle. Myös kaupunginkallionrinteen asemakaavan mahdollinen muutos, jossa Espoon keskuksen aseman pohjoispuolen tuntumassa sijaitsevaa aluetta suunnitellaan asuinalueeksi, on tällainen hanke. Tämä suunnitelma ei ole kuitenkaan vielä edennyt kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn.


Se, ettei alueelle ole suunnitteilla paljoa kaavamuutoksia, on toisaalta kehittymisen kannalta huonoa asia. On riski, että Keski-Espoo jää unohduksiin Kauklahden ja Keran uudistuessa ja kasvaessa.  Espoon uuden yleiskaavan 2060 hyväksyminen olisikin tärkeää erityisesti Espoon keskuksen kannalta, sillä yleiskaavaluonnoksessa nostettiin erityisesti esille Espoon keskuksen profiilin nostaminen, ja monet kaavahankkeet odottavat nyt ensin yleiskaavan valmistumista. Konkreettinen esimerkki on Sokinsuon ostarin ympäristö, jonka kaavavalmistelu odottaa yleiskaavan valmistumista. Sillä välin ostari rapistuu entisestään.


Espoon yleiskaava 2060 on tärkeä Keski-Espoon kannalta, koska siinä linjataan esimerkiksi se, tavoitellaanko tulevaisuudessa uusia raideyhteyksiä Espoon keskuksesta etelään kohti Matinkylää tai kaakkoon kohti Suurpellon kautta Tapiolaan. Oma poliittinen näkemykseni on, että lisäraideyhteydet ovat välttämättömiä Keski-Espoon tulevaisuudelle ja niille pitää yleiskaavassa varata paikkansa.  Vuosikymmeniä suunnitellun Espoonväylän tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, sillä väylän keskiosan kaavaluonnosta Hösmärintieltä etelään päin, ei ole kaupunkisuunnittelulautakunta päässyt käsittelemään.  Tämä on luultavasti seuraavan valtuustokauden asia.


Koulurakentaminen on ollut voimakasta alueellamme viimeiset 20 vuotta. Valtaosa ala- tai yläkouluista on joko uusia tai peruskorjattuja, lukiorakennus oli uudisrakennus ja ammatillinen oppilaitos on laajentanut tilojaan. Nyt on alkanut Sunan alakoulun peruskorjaus- ja laajennus ja lähitulevaisuudessa on edessä ainakin Saarnilaakson yläkoulun ja Saarniraivion alakoulun peruskorjaukset.
Kaiken kaikkiaan Keski-Espoossa tapahtuu kehitystä, mutta jos alueen halutaan nousevan muiden Espoon aluekeskusten rinnalle, pitää tapahtua enemmän ja nopeammin.
 
Antti Aarnio
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)
Espoo





tiistaina, toukokuuta 24, 2022

Vanha-Espoon suuralueen kaavoituskatsaus 2022

Vanha-Espoo on iso alue, jossa oli vuosi sitten vuodenvaihteessa noin 41 000 asukasta. Kun Suur-Kauklahti luetaan mukaan, asukkaita tulee 12 000 lisää.  Alueelle sijoittuu kaupunkikeskus Espoon keskus, joka on myös Espoon hallinnollinen keskus. Täällä on myös Espoon kirkonmäki, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY), ja sijoittuu alueella olevaan Espoonjoen kulttuurimaisemaan. Toisenlaista rakennettua ympäristöä, omaltaan osaltaan arvokasta, on Suvelan lähiö. Kauklahden alueelta löytyvät Kauppamäen kadehdittavat kivijalkaliikkeet, asuntomessualue ja Espoon kartanon kulttuurimaisemat.



Maankäytön kannalta tärkein kaavataso on yleiskaava, jossa suunnitellaan isommat linjat. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan (POKE) valmistelu on viimeiset vuodet leimannut myös Vanha-Espoon maankäytön suunnittelua. Tarkoitus oli laatia uusi yleiskaava ohjaamaan erityisesti Pohjois-Espoon kehitystä, mutta myös Keski-Espoon kehittymistä. Viime vaiheen päätöksentekovaiheessa yleiskaavasta jätettiin kuitenkin pois Espoon keskus ympäristöineen. Espoon keskuksen yleiskaavan suunnittelua jatketaan, mutta aikatauluista ei ole vielä tietoa. POKE yleiskaavasta on tehty 10 valitusta hallinto-oikeuteen, joka aikanaan antaa ratkaisun valituksista.

Muutama sana Kauklahden asemakaavoista


Asemakaavalla määritellään tietyn alueen käyttö. Kauklahdessa valmistelussa on mm. Mustalahden asemakaava, tavoitteena on kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavan lähtökohdat ja tavoitteet syksyllä 2022.  Kauklahden aseman eteläpuolisia osia sisältävä Lasihytin kaavaehdotus oli nähtävillä viime syksynä. Nyt täydennetään selvityksiä ja vaikutusten arviointia sekä tehdään suunnitelmien tarkennuksia. Tarkoitus, että kaava etenee kaupunkisuunnittelulautakuntaan tämän vuoden aikana. 

Uuden Kyytimäen pientaloalueen asemakaavaehdotus, sijoittuen Mikkelän ja Kauklahden välille, on menossa kaupunginhallituksen päätettäväksi näillä hetkillä. Vantinkulman maankäytön tarkastelua ollaan käynnistämässä tänä vuonna. 

Vähän enemmän Vanhan-Espoon kaavoista


Kaavavalmistelun ensimmäinen vaihe, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen, on tekeillä aseman pohjoispuolelle sijoittuvalle Espoolaistentalolle, Siltakadun ja Kirkkojärventien risteyksen viereen sijoittuvalle Suvelanristin sekä Sunantien länsipuolelle sijoittuvalle Kiltaveljenmäen alueelle. 

Espoolaistentalon korttelikokonaisuudesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu syksyllä 2022 ja kilpailun ratkaisu tullee loppuvuodesta.  Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tulossa nähtäville alkuvuodesta 2023. 

Espoontorin kauppakeskuksen laajentumista on suunniteltu vuosikausia, nyt Espoontorin kaavaehdotus on palautunut sopimusneuvotteluista uudelleen valmisteltaviksi. Ehdotus on tulossa uudelleen nähtäville arviolta syksyllä 2022.  Alustavien suunnitelmien mukaan Espoontorin itäpuolelle suunnitellaan hypermarketttia, joukkoliikenneterminaalia-matkakeskusta ja uutta asumista. Toivottavasti suunnittelu etenee konkretiaan!

Aiempina vuosina valmistelussa olleiden Pappilanmäen, Sokinsuonkujan (Suvelan ostarin) ja Savikujan asemakaavojen edistäminen on nyt pysähdyksissä, koska suunnitelmat ovat voimassa olevan yleiskaavan vastaisia. 

Intohimoja puolesta ja vastaan herättävä Söderskoginaukean asemakaava, toinen Espoonväylän asemakaavoista, pyritään tuomaan hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2023. Asemakaavaluonnoksissa on suunniteltu tunnelia, jota pitkin Espoonväylän liikenne kulkisi keskuspuiston läpi. 

Lopuksi vielä liikenteen hankkeista


Pitkään odotetun Espoon kaupunkiradan suunnittelu jatkuu vuoteen 2023 saakka. Rakentamisen aika on vuosina 2023–2028, jolloin myös radanvarren alueiden rakentuminen alkaa. Samalla luodaan pyöräliikenteelle Rantaradanbaana radan suuntaisesti. Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnittelu on myös käynnissä, mutta edellyttää yleiskaavatilanteen (POKE) selkeytymistä. Radan rakentamisesta ei ole tehty vielä investointipäätöstä, eikä rakentamissuunnittelua. 

Sujuva lähijunaliikenne tarvitsee uusia varikkoja, joista todennäköisesti yhden tulee sijaita rantaradan varrella. Parhaillaan on käynnissä lisäselvityksiä, toistaiseksi ainoa realistinen sijaintipaikka varikolle on Espoon alueella ollut Mankin alue.  

Autoliikenteen osalta Turunväylän välityskyky tulevina vuosikymmeninä edellyttänee tulevaisuudessa kolmansia kaistoja, jotka toteutettaneen leventämällä nykyisiä ajoratoja. Ainakin Tuomarilan ja Kehä III:n liittymien sekä Kehä III ja Histan uuden liittymän välillä ennustetaan tarvittavan lisäkaistoja. Mutta nämä ovat tulevien vuosikymmenten hankkeita. 

Maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa luottamushenkilöt, kuten minä, ottavat mielellään kommentteja ja palautetta vastaan. 

Antti Aarnio
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)

Kirjoitus julkaistu Keski-Espoon sanomissa toukokuussa 2022

perjantaina, marraskuuta 16, 2018

Kuntarajat on unohdettava joukkoliikenteen kehittämisessä


Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 16.11.2018

Kuntarajat on unohdettava pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehitystyössä
Kaksi esimerkkiä osoittaa miksi kuntarajoista ei ole joukkoliikenneinfran kehittämisessä kuin haittaa. Ensiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös (8.11) estää Helsingin yleiskaavan toteuttamisen.  Osittain siksi, että Helsinki ei pysty yleiskaavallaan varmistamaan kaupunkibulevardeille suunniteltujen tehokkaiden raideyhteyksien toteutumista, jotka tarvitaan korvaamaan poistuva autokapasiteetti ja estämään liikennekaaos. Helsinki valmisteli kaavaa aivan liian yksin joukkoliikennejärjestelmän näkökulmasta.  

Toiseksi HSL:n hallitus kehotti reilu kuukausi sitten Länsimetro Oy:n omistajakaupunkeja Espoota ja Helsinkiä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin metron riittävän kapasiteetin varmistamiseksi tulevaisuudessa.  HSL:n näkemyksen mukaan kääntöraiteen rakentaminen Matinkylän metroaseman yhteyteen olisi paras ratkaisu. Mitä todennäköisemmin kääntöraidetta ei rakenneta, sillä Länsimetro Oy ei kannata sitä projektin tässä vaiheessa, ja se tuskin saa riittävää kannatusta Espoossa.  Tapaukset tuovat esille joukkoliikenteen suunnitteluun, rakentamiseen ja omistamiseen liittyviä ongelmia pääkaupunkiseudulla.

Tukholmassa ja Lontoossa raskas (metro) että kevyt (raitiotiet) raideliikenne ovat yhden tahon omistuksessa kuntarajoista riippumatta. Yksi omistaja rakentaa ja hallinnoi suuria investointeja vaativaa raideverkkoa. Kunnat keskittyvät kaupunkikehittämiseen asemien ympärille. Meillä HSL-kuntayhtymä suunnittelee ja toteuttaa joukkoliikennettä, HKL-liikelaitos omistaa Helsingin sisäisen raitiotie- ja metroverkon vaunuineen ja operoi koko metroverkkoa. Länsimetro Oy taas omistaa ja rakentaa metroverkkoa Espoon sisällä.  Tulevan pikaraitiotien Raide-Jokerin omistus jakaantuu kuntarajan mukaan Espoon ja Helsingin välillä.  Erilaisin intressein toimivia osapuolia on liikaa ja omistussuhteet ovat sekavia. Eri osapuolet syyttävät ongelmista toisiaan, eikä yhteistä kokonaiskuvaa synny helposti.

Kuntien välisessä yhteistyössä on päästävä uudelle tasolle. Raideyhteyksiin suunnitellaan mittavia investointeja ensi vuosikymmenille. Lausuntokierroksella olevassa Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikennesuunnitelmaluonnoksessa (MAL 2019) esitetään pelkästään viiden uuden pikaraitiotien rakentamista pääkaupunkiseudulle. Kyse on yli 700 miljoonan euron investoinneista, jotka eivät toteudu ilman valtion osarahoitusta. Helsingin seudun kuntien on pystyttävä muodostamaan yhteinen visio tulevista raideinvestoinneista, Seudun joukkoliikennejärjestelmän kannalta on järjetöntä, että jokainen iso kaupunki rakentelee omia suunnitelmiaan. Samalla olisi selvitettävä miten raideinfran omistus pääkaupunkiseudulla toteutettaisiin seudun kokonaisedun kannalta paremmin. Jos muuallakin on tähän pystytty, niin miksei täälläkin?

Antti Aarnio
HSL:n hallituksen jäsen (sd)
Espoo




maanantaina, toukokuuta 21, 2018

Bussilla junalle ja takaisin kotiin


-->
Nimimerkki unelma Sunasta kirjoitti (LV 9.5) siitä, ettei liityntäliikenne kotoa juna-asemalle ja takaisin ole toimivaa. Hän haaveili kollektiivisemmasta liikennemuodosta, eräänlaisesta lentokenttätaksin kaltaisesta kyytipalvelusta, johon matkustaja varaa paikkansa etukäteen ja joka vie sitten matkustajan juna-asemalta kotiin, kohtuullisella korvauksella.

Kirjoittaja nimimerkin takaa on siinä oikeassa, että liityntäliikenne juna-asemille ei ole verrattavissa metroasemille suuntautuvaan liityntäliikenteeseen. Ongelma ei mielestäni ole bussiliikenteessä, vaan siinä että junat kulkevat epäsäännöllisin vuorovälein. Bussit vievät kyllä sunalaisenkin Espoon asemalle, mutta metron hienous on siinä, että se kulkee tasaisin, lyhyin vuorovälein omilla raiteillaan, muuta liikennettä ei ole.  Junien käyttämällä rantaradalla kulkee HSL:n lähijunaliikenteen lisäksi VR:n Turkuun päin suuntautuvaa matkustajaliikennettä sekä hyvin satunnaista tavaraliikennettä. Lähijunien vuoroväli Espoon vilkkaimmalla asemalle Leppävaarassa on jo hyvä, mutta toiseksi vilkkaimmalla asemalla Espoon keskuksessa se on melko epäsäännöllinen, vaihdellen 6-17 minuutin välillä. Tämä vaikeuttaa liityntäliikenteen bussien ja junien aikataulujen yhteensovittamista. Usein bussilla asemalle tuleva joutuu toteamaan junan juuri menneen. HSL:n liikennesuunnittelijoiden mukaan ensi syksynä junien vuorovälien pitäisi muuttua tasaisemmaksi, jolloin juna-asemille suuntautuvien bussien aikataulut saadaan paremmin sopimaan junien kulkuun. Tätä odotan itsekin erittäin paljon. Tulevaisuudessa on lisäksi saatava vihdoin rakennettua kaupunkirata Espoon asemalle saakka, jotta raiteille on mahdollista järjestää lisää lähijunaliikennettä. Muuten lähijunien kapasiteetti ei riitä tulevaisuudessa. 

Mitä tulee sunalaisen unelmaan, niin kesällä taksimarkkinat vapautuvat ja käsittääkseni mitään estettä tämän idean toteutumiselle ei ole. HSL:n hallitus on linjannut suhtautuvansa positiivisesti uudenlaisiin liikkumisen palveluihin, joissa yhdistellään joukkoliikennettä ja muita liikkumisen muotoja. HSL tekee aktiivista yhteistyötä resurssiensa rajoissa uudenlaisia liikkumispalveluita tarjoavien yrittäjien kanssa, mutta tuskin alkaa itse tuottamaan erilaisia uusia kyytipalveluja.

Antti Aarnio
HSL:n hallituksen jäsen (sd)
Espoo

(Julkaistu Länsiväylä-lehdessä 19.5.2018)