Siirry pääsisältöön

Päätöksenteon erilaisuus Helsingissä ja Espoossa

Helsingissä poliittiset ryhmittymät päättävät suurista linjoista keskenään, Espoossa virkamiehet vaikuttavat käyttävän suurempaa valtaa kuin Helsingissä. Onko näin?
Havahduin pohtimaan tätä, kun luin Osmo Soininvaaran blogia, jossa hän otti kantaa Espoon jätevesipuhdistamoon

Soininvaara totesi, että kun Helsingissä päätettiin Viikinmäen puhdistamosta, puolueet päättivät
paikasta (vaihtoehtoja oli monia) ja sopivat samalla maankäyttöoikeudesta. Soininvaaran sanoin:” Aikanaan olin tekemässä Helsingissä ryhmien välistä sopimusta Viikin puhdistamosta. Sitouduimme siihen, että avopuhdistamoilta vapautuvat maat osoitetaan asuntotuotantoon ja koko hanke rahoitetaan sillä, kuten myös tapahtui.”

Espoossa sen sijaan virkamiehet vetävät prosessia. Vaihtoehtoja on kartoitettu ja niiden pohjalta teknisen toimen johtaja Louko esittelee viikoittain eri vaihtoehtoja päättäjille. Puolueet eivät näytä pystyvän sopimaan paikasta ja ilmoittamaan sitten virkamiehille, että puhdistamo tulee muuten paikkaan x ja tilalle rakennetaan sellaisia asuntoja, ja maat myydään ja rahat käytetään tarkoituksiin x +y.

Miksi Espoossa puolueet eivät sovi asioista Helsingin malliin? Päätös jätevedenpuhdistamosta on varmasti vaikea puolueille tehtäväksi, mutta ei se nyt niin vaikean luulisi olevan.

En nyt väitä, että Helsingin päätöksenteon malli olisi parempi kuin Espoon, mutta erilaiselta se ainakin vaikuttaa.

Kävin sunnuntaina pyörimässä Suomenojalla ja päädyin jätskille Suomenojan venesatamaan. Veden äärellä mietin, että Espoossa tehdään kyllä uskomattoman typerä päätös, jos vedenpuhdistamo jää Suomenojalle. Siitä alueesta voisi saada todellisen helmi-alueen, jos puhdistamo poistuisi. Nyt alue on ryteikköä, jossa kaiken lisäksi haisee paska.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v