Kunnianhimoisesta luonnoksesta lässähdykseen - Espoo yleiskaava 2060

Kaupunkisuunnittelulautakunta sai eilen illalla päätökseen Espoo yleiskaava 2060 -luonnoksen käsittelyn, noin 50 äänestyksen jälkeen ja 11 tunnin kokoustamisen jälkeen (kahden illan kokous).

Muutoksia tehtiin niin paljon, että on mahdoton niitä tässä esittää. Mutta luonnos muuttui merkittävästi. Yleiskaavan kunnianhimo vaikkapa asuinrakentamisen osalta tippui olennaisesti.

Kokoomus piti pientalojen puolta odotetusti ja teki luonnokseen sellaiset muutokset, että nykyisille asemakaavoitetuille pientaloalueille ei jatkossa tule muunlaista asumista, ja pientaloalueita lisättiin entisestään. Linja on siis jatkossa yhä voimakkaammin se, että kerrostalorakentaminen keskitetään keskustoihin ja muualle kaavoitetaan pientaloalueita. Tämä tulee (mielestäni) johtamaan siihen, että meillä tulevaisuudessa tosi tehokasta kerrostalorakentamista keskustoissa ja väljää pientaloaluetta ympärillä. Monipuolisen asumisen (kerros- ja pientalojen sekoittumista) tulee olemaan vähän, jos ollenkaan.

Demarit ja vihreät yritti vaikuttaa muutosesityksiä vastaan, mutta emme pärjänneet äänestyksissä. Kokoomus oli päättänyt linjansa ja ne vei sen persujen ja RKPn kanssa lävitse.

Joukkoliikenteen osalta luonnos muuttui erittäin paljon lautakunnan käsittelyssä

Kokoomuksen esityksestä poistettiin raitiotieyhteyden itäinen varaus Malminmäessä ( Matinkylä-Espoon keskus pikaratikka). Tämä tarkoittanee, että raitiotieyhteyttä ei tuolle välille saada tehtyä ja vaihtoehdoksi jää metrolinjaus Matinkylä-Espoon keskus (Jorvi), jonka toteutuminen on hyvin epärealistista.  Minulle jäi epäselväksi, että halusiko kokoomus kokonaan pois raitiotieyhteyden tältä väliltä vai mistä oli kysymys.

Sen lisäksi poistettiin raitiotieyhteys ja sen varren joukkoliikenteen kehittämisvyöhykemerkintä Espoon keskus- Suurpelto sekä raitiotieyhteys Kuitinmäki- Puolarintie. (Kuvassa punaisella ruksilla merkityt kohteet)

Nämä ovat merkittäviä muutoksia ja varsinkin Espoon keskuksen asukkaana olen tosi pettynyt kokoomuksen linjaan tässä.

Seuraavaksi luonnos menee kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Katse vuoteen 2060 – uusi Espoon yleiskaava valmistelussa

Tänä keväänä kaupunginhallituksen on tarkoitus päättää uuden, lähes koko Espoota koskevan, yleiskaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Tätä ennen kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kolmessa kokouksessaan luonnosta ja päättää osaltaan esittääkö se kaupunkihallitukselle luonnoksen nähtäville asettamista. Demareita kaupunkisuunnittelulautakunnassa edustavat lautakunnan varapuheenjohtaja Liisa Kivekäs ja jäsen Antti Aarnio.

Yleiskaava on strateginen suunnitelma, joka ohjaa yleispiirteisesti Espoon yhdyskuntarakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. Kaupunkisuunnittelukeskuksen virkamiehet ovat tehneet luonnoksen, kaupunginhallituksen päättäminen tavoitteiden pohjalta, joka toimii ikään kuin keskustelun avauksena. 
Espoo on kasvanut vuosikymmenten aikana yli 300 000 asukkaan kaupungiksi. Väestöennusteiden mukaan kasvu tulee jatkumaan tulevina vuosikymmeninä. Ennusteiden mukaan Espoossa on yli 500 000 asukasta vuonna 2060. Yleiskaavalla varaudutaan kasvuun, jotta kasvu ei olisi hallitsematonta tulevaisuudessa. 

Yleiskaavaluonnos perustuu ajatukselle, että Espoossa on 35 vuoden kuluttua noin 210 000 uutta asukasta ja 90 000 uutta työpaikkaa. 50 % uudesta maankäytöstä kohdistuu Rantaradan ja Länsimetron asemanseuduille (1 km asemasta), 20 % taas Etelä-Espoon uusille ehdotetuille poikittaisille raideliikennekäytäville (600 m linjasta) ja 30 % maankäytöstä Pohjois-Espooseen ja muille alueille. Puolet uudesta maankäytöstä täydennysrakentamiseen. 

Yleiskaavaluonnos osoittaa maankäytön tavoitetilan vuonna 2060, se nostaa esille maankäytön suuret linjat, esittäen yleispiirteiset aluevaraukset asemakaavoituksen tueksi. Tavoitteena on kehittää kaupunkia tasapainoisesti ja varmistaa, että kaikki kaupunkikeskukset ovat vuonna 2060 vahvoja ja elinvoimaisia. 

Espoon demareiden keskustelutilaisuudessa 6.3. käytiin vilkasta keskustelua luonnoksesta. Odotetusti luonnoksessa esitetyt uudet raidelinjaukset (kirjoitan tästä erillisen tekstin myöhemmin) herättivät eniten keskustelua niin teknisen toteutuksen kuin niiden kalleuden osalta. Keskustelua käytiin myös luontoarvoista; siitä uhkaako luonnos esimerkiksi Lintuvaaran viheralueita. Myös palveluiden tarve kasvavassa kaupungissa herätti kysymyksiä, onko yleiskaavassa varauduttu riittävästi esimerkiksi uimahallien rakentamiseen. 

Tutustu yleiskaavaluonnokseen kaupungin verkkosivuilta löytyvän materiaalin avulla. 

https://www.espoo.fi/fi/hankkeet/espoon-yleiskaava-2060#valmisteluvaihe-52503

Kirjoitan liikenneinvestoinneista erillisen kirjoituksen myöhemmin. 

Antti Aarnio
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)

Espoon yleiskaavan 2060 tavoitteet

Tänään ke 15.2. kaupsun kokouksessa päätettävä muutamia kaavaehdotuksia, mutta kirsikkana kakun päällä on Espoon yleiskaavan 2060 tavoitteista päättäminen.

Uusi yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, joka katsoo vuoteen 2060. Jos yleiskaava aikanaan hyväksytään, niin sen pohjalta tullaan suunnittelemaan kaupunkia tulevissa asemakaavoissa, tiesuunnitelmissa ja muissa kaupungin kehitystä ohjaamissa suunnitelmissa. Kyse on tärkeästä asiasta, jonka vaikutus ulottuu vuosikymmeniä eteenpäin.

Tänään päätämme lautakunnassa yleiskaavan tavoitteista, joiden pohjalta varsinaista työtä aletaan tekemään. Tavoite-ehdotukset ovat mielestäni sopivia ja kannatan niitä.

Ohessa tavoitteet:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elin-keinotoiminnan tarpeet.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista.

Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien.

Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.