Vihreää somepolitiikkaa parkkipaikoista

Maanantaina 20.3 valtuuston kokouksessa käytiin kovaa keskustelua autojen parkkipaikoista, joista tuntuu juttua riittävän vuodesta toiseen. Jälkiseuraamukset olivat mielenkiintoiset ja kuvaavat nykyistä some-ajan politiikantekoa.

Mistä kaikki alkoi?

Parkkipaikkoihin eksyttiin vähän mutkan kautta. Käsittelyssä oli Kari Uotilan (vas) valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta. Arvostamani  Kari oli tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitettiin, että Espoo laatii pitkäjänteisen ja kunniahimoisen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman ja kartoittaa ohjelman laatimisen yhteydessä opiskelija-asuntojen keskeiset pullonkaulat sekä esittää keinot, jolla voidaan jatkossa taata riittävät opiskelija-asuntojen rakentamisedellytykset Espoossa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen oli hyväksytty kaupunginhallituksessa ja vastaus oltiin hyväksymässä myös valtuustossa.  Vastaus oli minusta ihan hyvä ja toimenpiteitä esittävä.

Kari teki kaksi toivomusta valtuustolle. Ensimmäisessä hän toivoi, että opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelma tuodaan valtuuston päätettäväksi vielä tänä vuonna. Toisessa hän toivoi, että selvitettäisiin pysäköintinormin keventämisen kautta vapautuvien parkkipaikkojen käyttämistä uusien opiskelija-asuntojen asuntojen rakentamiseen. 

Vihreiden Saara Hyrkkö teki myös kaksi toivomusta: 

"Valtuusto toivoo, että opiskelija-asuntoihin sovelletaan tavallista kevyempää parkkipaikkanormia ja että erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärelle voidaan jatkossakin kaavoittaa myös kokonaan autottomia opiskelija-asuntokohteita, kuten Tapiolan Tuuliniityssä”
sekä
”Valtuusto toivoo, että kaupunki osaltaan varmistaa, että laadittavan suunnitelman mukaisilla opiskelija-asunnoilla on tosiasialliset edellytykset toteutua ja että opiskelija-asuntojen tuottajat ovat jatkossakin tiiviisti mukana Espoon opiskelija-asuntotuotannon suunnittelussa.”

Keskustelu lähti lapasesta, kuten se lähtee joka kerta pysäköinnistä keskusteltaessa. Persulainen taksikuski ja vihreä nainen ovat parkkipaikoista keskusteltaessa hyvin kaukana toisistaan. Kumpikaan ei jousta tuumaakaan.

Vihdoin päästiin äänestämään. Kari Uotilan toivomukset valtuuston enemmistö jyräsi, pääosin persujen ja kokoomuslaisten äänillä. Hyrkön toivomuksia vastustivat yhä persut ja kokoomuslaiset, myös muut demarit itseäni lukuun ottamatta vastustivat ainakin toivomusta, jossa esitettiin mahdollisuutta kaavoittaa kokonaan autottomia opiskelija-asuntokohteita. Ryhmäni demareita luultavasti epäilytti ehdoton linjaus täysin autopaikattomista  opiskelija-asuntokohteista, itse olen valmis kokeilemaan myös sitä.

Jälkipelit somessa

Vihreät osaavat käyttää somea erittäin hyvin ja niin he tekivät nytkin. Räväköillä mainostetuilla postauksilla muutamat vihreät valtuutetut loivat mielikuvaa, että vain he puolustivat opiskelija-asuntojen rakentamista. "Enemmistö valtuutetuista vastustaa opiskelija-asuntojen rakentamista! Kokoomus, perussuomalaiset ja demarit torppasivat ehdotuksia, joilla edistettäisiin kohtuuhintaista vuokra-asumista. Onneksi tulee kuntavaalit!"

Tämä oli kuntavaaleihin liittyvä operaatio, hyvä sellainen, vihreiltä. Näin luodaan kuvaan edistyksellisestä puolueesta, joka on aina hyvien asioiden puolella. 

Muuten hyvä, mutta vihreät unohtivat tarkoituksella sen, että kaupunkisuunnittelulautakunnassa päätettiin tammikuussa, että Otaniemen opiskelija-asuntojen tulevaa autopaikkanormia kevennettiin merkittävästi. Se on nyt yhteneväinen Helsingin kanssa. 

 Se oli kaupunginsuunnittelulautakunnalta hyvä linjaus ja edistää uusien, aiempaa edullisempien opiskelija-asuntojen rakentemista tulevaisuudessa. Tämä on meidän demareiden tavoite.

Asiat etenevät yleensä parhaiten ilman turhaa kouhkaamista. 

L

Ta

Länsimetro kulkee -milloin?

Espoon valtuuston kokouksessa 31.10 käsiteltiin Länsimetron tilannetta. Toimitusjohtaja Matti Kokkinen oli valtuuston kokouksessa kertomassa tilannekatsauksen. Valtuutetuilla oli myös mahdollisuus kysyä kysymyksiä.

Mitään uutta ei minusta tullut esille. "Näillä näkymin metro on liikenteessä 2017".  Odottavan aika on pitkä

Kaikki riippuu ilmeisesti kolmen aseman yhteistesteistä. Ennen näiden testeiden valmistumista kukaan ei voi arvioida milloin metro kulkee.

Espoon kaupungin budjetti vuodelle 2016

Kaupunginvaltuusto päättää 2.12 kokouksessaan vuoden 2016 budjetista. Osallistuin keskusteluun oheisella puheenvuorolla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vuosi 2016 on metron vuosi.

Länsimetro aloittaa liikennöinnin ensi syksynä. Tämä suuri ja hieno hanke heijastuu kaikkeen Espoossa. Kaupunki tiivistyy metroasemien varrelle, syntyy uusia julkisia ja yksityisiä palveluja. Kaupunki kehittyy hyvään suuntaan.

Espoota kehitetään valtuuston linjausten mukaisesti viiden kaupunkikeskuksen verkostokaupungiksi ja osaksi metropolialuetta.  Muuttoliike metropolialueelle jatkuu voimakkaana ja Espoon väkiluku kasvaa merkittävästi tämän seurauksena. Väestönkasvun myötä myös tarve palveluille lisääntyy. Mutta on kuitenkin huomattavasti mukavampi olla kasvavan kaupungin päättäjä kuin hiipuvan.

Metron vaikutukset heijastuvat myös Espoon talouteen. Espoo investoi noin 800 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Investoinnit ovat tärkeitä Espoon kaupungin tulevaisuuden kannalta, mutta on silti tärkeää pitää Espoon kaupungin talous vahvana. On todettava, ettei kaupunki saavuta vuonna 2016 sitä kestävää rahoitustasapainoa, joka valtuustossa vuonna 2014 hyväksyttiin. Vuosikate ei näytä nousevan niin korkeaksi kuin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma TATU:ssa sovittiin.

Budjettikirjassa todetaan, että ”kaupungin lainamäärän kasvu on huomattavasti suurempaa kuin vuosi sitten ennustettiin. Maksuvalmius on viime vuosina heikentynyt ja toiminnan sekä investointien rahoittamiseksi on jouduttu ottamaan lisääntyvästi tilapäislainaa”. Näin ei voi jatkua pitkään. Vuonna 2016 on saatava taloustilanne paremmin haltuun ja käytävä realistinen keskustelu siitä onko veroäyrin taso Espoossa liian matala tavoitteisiin nähden. Kaupungin tulorahoituksen eli verotulojen kehitys on nyt liian heikkoa kestävän taloudenpidon kannalta.

Liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana olen tyytyväinen liikunta- ja nuorisopalveluiden suuntaan vuonna 2016. Valtuusto on linjannut päämääräkseen, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukeva vaille mikäli voimat eivät riitä.  Palvelut järjestetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa.  

Näitä päämääriä kohti myös Espoon liikunta- ja nuorisopalvelut on kehittymässä.  Jatkamme esimerkiksi lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastemahdollisuuksien lisäämistä eri yhteistyökumppanien kanssa. Tavoitteena on, että mahdollisuuksia joustavaan ja edulliseen harrastamiseen on Espoossa paljon. 

Ohjaamme aikaisempaa enemmän liikunta- ja nuorisojärjestöjä toimimaan kaupungin tavoitteiden mukaisesti avustusjärjestelmän avulla. Nuorisopalvelujen puolella on tarkoitus uudistaa palvelut vastaamaan paremmin Espoo tarinaa. Uusi suunta on tarkoitus päättää alkuvuodesta 2016 ja jatkaa sitten päätöksen mukaisesti.

Lopuksi lämmin kiitos neuvottelijoille. 190 000 € lisäraha Leppävaaran kohta avattavan uimahallin kustannuksiin vähentää aiottuja säästöjä liikuntatoimen budjetista.  Kiitos myös investointiliitteeseen lisätystä kirjauksesta ”Kiirehditään Luukin leirikeskuksen rakentamista”. Tätä investointia on jatkuvasti myöhennetty, vaikka kovassa käytössä oleva leirikeskus kaipaa kipeästi peruskorjausta.

Tälle hankkeelle ei tosin saatu neuvotteluissakaan yhtään euroja, vaan pelkkä kirjaus, mutta olkoon tämä kuitenkin edistysaskeleeksi laskettava kirjaus.  Kiitos. 

Espoo: ei pakkoliitoksille ja kuntajakoselvitykselle, kyllä metropolin selvitysryhmällä

Keskiviikkona 11.4, armon vuonna 2011, Espoon valtuusto päätti lausunnostaan kuntarakenneselvitykseen. Keskeinen Espoota koskeva esitys selvityksessä oli, että siinä esitettiin uuden suurkunnan perustamisen valmistelua. Suurkuntaan tulisivat mukaan Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo.

Espoon lausunto on tiivistetysti se, että Espoo ei hyväksy pakkoliitosta, eikä kuntajakoselvityksen käynnistämistä.  Espoo haluaa asettaa metropolin selvitysryhmän, jonka tehtävänä on rakentaa metropoliratkaisu, joka ratkaisee maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen, sosiaalisen eheyden lisäämisen ja segregaation torjumisen sekä näihin liittyvän päätöksenteon.

Espoon kannan mukaan metropoliratkaisun valmistelun tulee käynnistyä välittömästi rinnan kuntarakenneuudistuksen kanssa ja se tulee tehdä yhdessä kuntien ja valtion kanssa. Espoo haluaa, että asetetaan selvitysryhmä, jonka tehtäväksi annetaan valmistella päätöksenteon pohjaksi vaihtoehdot siitä, miten metropolin yhteinen ja demokraattisesti valittu päätöksenteonelin muodostetaan ja mitä tehtäviä sille annetaan.

 Jopa tapaiseni puusilmä ymmärtää sen, että pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitokset eivät toteudu ilman mittavaa väkivaltaa.  Espoossa ei näytä olevan poliittista ryhmää joka olisi Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhdistämisen kanssa.  Olen itse ollut koko ajan sillä kannalla, että asukkaiden tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta, nykyjärjestelmä ei ole toimiva. Olen suhtautunut avoimin mielin jopa kuntien yhdistämiseen.

Espoon esittämä metropoliratkaisu on kompromissi ja siihen täytyy minunkin tyytyä. Niin suuri enemmistö sitä kannattaa. Pääkaupunkiseudun demarit ovat muutaman vuoden ajan esittäneet, että metropolialueelle tulisi muodostaa seutuhallinto päättämään mm. alueen maankäytöstä ja liikennejärjestelmistä. Tämä malli voisi olla yksi vaihtoehto tulevan kehittelyn pohjalle.

Kaikki on kuitenkin hataralla pohjalla. Espoon lausunto on vain Espoon lausunto. Miten maan hallitus, jolla kuntauudistuksen avaimet yhä ovat, päättää vuonna 2012 kuntauudistuksen jatkosta? Miten metropolialueen muut kunnat suhtautuvat metropoliselvitykseen?

Ja on sitä ennenkin osattu selvittää. Helsingin seudun kuntaliitoksiin tähtääviä selvityksiä oli ennen edellistä hallituskautta tehty kaikkiaan 11, seutukuntahallintoratkaisuja ja yhteistyörakenteiden uudistamista oli selvitetty neljässä laajassa selvityksessä ja lisäksi YTV:n rakenteita ja lainsäädäntöä käsitelty 12 kertaa.

Jotenkin minusta tuntuu, että tämän asian edessä olemme vielä monta kertaa….

Todellista draamaa

Espoon kaupunginvaltuuston kokous maanantaina 18.10 oli dramaattisuudessaan ehkä minun lyhyen poliitikkourani merkittävin. Ministeri Guzenina-Richardsson ei päässyt paikalle, joten minä varavaltuutettuna olin kutsuttu kokoukseen.


Pyöräillessäni kauniissa syyssäässä kohti valtuustotaloa en osannut arvata mitä tuleman pitää. Kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpää-Heikkilä oli ilmoittanut eroavansa tehtävästä. Lehtitietojen ja valtuustopuheiden mukaan hän ei ollut vaivautunut informoimaan omaa ryhmäänsä kovinkaan hyvin päätöksensä jälkeen.

Kokoomuksen valtuustoryhmä oli äänestyksen jälkeen päättänyt esittää kaupunginhallituksen uudeksi jäseneksi ja myös puheenjohtajaksi valtuustoryhmänsä puheenjohtajaa Tommi Laaksoa. Samaan pakettiin kuului se, että Nina Pelkonen (kok) on jättämässä kaupunginhallituksen ja Tommi Laakso olisi valittu hänen tilanneen kaupunginhallitukseen ja sitten suoraan hallituksen puheenjohtajaksi.

Odotin siis, että valtuuston kokouksessa valtuusto valitsee Tommin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Ennen kokousta kuulin supinaa, että kokoomus on repeämässä ja esittää Tommille kilpailevan ehdokkaan eli Martti Merran. Näin kävi kokouksessa kun kokouksessa valtuutettu Heikki Seppä marssi puhujapönttöön ja ehdotti Martti Merraa tehtävään.

Kokoomuksen ryhmä oli pahasti hajallaan ja oli suorastaan noloa, että valtuusto joutui todistamaan kokoomuksen ryhmän hajaannuksen. Käydyssä keskustelussa muut puolueet pitivät suunsa supussa, eivätkä ottaneet puheenvuoroissaan kantaa Laakson tai Merran ehdokkuuteen. Näin toimimme korrektisti kokoomusta kohtaan.

Kokoomuksen toiminta oli merkillisen huonosti hoidettu. Kokoomuksen ryhmä on niin iso, että sen koossa pitäminen on vaikeaa ja siinä ei kokoomuksen ryhmän johto ole onnistunut. Muuten ryhmällä ei olisi ollut kahta ehdokasta.

Merraa kannattaneissa puheenvuoroissa korostettiin sitä, että heidän mielestään myös kokoomuksen pitäisi pitää kiinni tasa-arvoperiaatteistaan, siitä, että kokoomuksen kaupunginhallitusedustajien sukupuolijakauma on tasainen eli kuudesta edustajasta kolme on naista ja kolme miestä. Kun kokoomuksen kaupunginhallituksen jäsen Nina Pelkonen on myös eroamassa, hänen korvaamisensa Tommi Laaksolla olisi johtanut miesenemmistöön kokoomuksen kaupunginhallitusryhmässä. Tämä oli seikka minkä takia äänestin Martti Merraa valtuuston kokouksessa. Minusta tasa-arvoperiaatteen vaaliminen on tärkeä seikka ja ihmettelin suuresti miksi kokoomuksen enemmistö halusi pyyhkiä tällä periaatteella lattiaa. Voi tietenkin olla, että taustalla on jotain aivan muuta, mutta näin päätös saatiin verhottua kauniiden tasa-arvoasioiden taustalle.

Valtuusto valitsi selvin numeroin Martti Merran kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Oikeastaan yllättävän selvin numeroin, mutta se oli odotettavaa. On politiikan raadollinen lainalaisuus, että isointa puoluetta vähän näpäytetään, kun siihen on tilaisuus. Uskon, että näin kävi eilen ja kokoomuksen sähläyksen takia näpäyttäminen kohdistui nyt Tommi Laaksoon. Mutta takana on ilmeisesti vähän muutakin, osa valtuustoryhmistä on ilmeisen pettynyt Tommi Laakson toimintaa, syystä tai toisesta. Minulla itselläni on hänestä vain positiivisia kokemuksia.

Sotkun seurauksena Tommi Laakso ilmoitti jättävänsä poliittiset luottamustehtävänsä – kaikki kerralla. Toivon todella, että Tommi vielä harkitsee päätöstään. Voin rehellisesti sanoa, että ilman Tommi Laakson ja Jaana Leppäkorven vuosia kestänyttä työtä Espoon keskuksen puolesta, oma kotialueeni olisi paljon huonommassa jamassa. Siitä työstä Tommikin ansaitsee kiitoksen. Siksi toivon, että kölin alta vedetty Tommi tulee vielä takaisin hieman nöyrempänä.

Mielestäni eilinen tapahtuma osoitti jälleen kerran, kuinka ihmisillä karkaa välillä mopo käsistä ja terve suhteellisuudentaju katoaa. Tommi Laakso ja Saija Äikäs-Idänpää-Heikkilä pelasivat korttinsa väärin ja eivätkä ehkä tajunneet, että heidän suunnitelmansa ei ollut kaikkien mieleen. Vallanhimo sokaisi terveen järjen käytön ja nöyryys jäi taustalle.

Nyt jäljellä ovat vain savuavat rauniot, mutta talo voidaan rakentaa vielä uudelleen.