Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2012.

Kiinteistöveroa uskallettava käyttää

Mielipidekirjoitus Länsiväylässä (29.9.2012)

Ulf Johansson kirjoitti (LS 19.9) kiinteistöverosta niin tunteella, että unohti järjen äänen kiinteistöveroa kritisoidessaan. Demarit ovat yrittäneet jo vuosia nostaa rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa, mutta kokoomuksen ja RKP:n ideologinen suhtautuminen veronkorotukseen on estänyt korotuksen. Tunne on voittanut järjen äänen.

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero koskee asuntotarkoitukseen kaavoitettua rakentamatonta rakennuspaikkaa. Ei mitään mummonmökkejä, joihin usein viitataan. Alueella on oltava voimassa asemakaava ja rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet pitää olla kaavoitettu asuntotarkoitukseen, Veron kohteena olevalla rakennuspaikalla ei saa lisäksi sijaita käytössä olevaa asuinrakennusta.

Taloustieteestä vähänkään ymmärtävä tietää, että maan hinta nousee jatkuvasti pääkaupunkiseudulla kysynnän ylittäessä tarjonnan. Verotuksen keinoin on ohjattava rakennuskäytäntöön sopivia kaavoitettuja tontteja asuntotuot…

Unelmieni Espoo

Minä haluaisin asua kaupungissa, joka kehittyy. Joka muuttuu, kokeilee, tekee virheitä ja korjaa toimintaansa. Kaupungissa, jossa erilaiset ihmiset viihtyvät ja jossa on pöhinää!
Unelmien kaupungissa kaikki lähtee maankäytöstä. Kaupunki omistaa riittävästi maata, jolloin se voi suunnitella asumisen, liikennejärjestelmän ja kaupungin palveluverkon optimaalisesti. Asutus on tiivistä, mutta monipuolista: kerrostaloja, rivi- ja omakotitaloja. Kaikille jotain! Riittävästi vuokra-asuntoja, kaupungin eri alueilla. Asuinalueista toiseen kulkee toimiva joukkoliikennejärjestelmä, metro ja juna kulkevat sahaavat raiteilla, bussit jurruttavat teillä. Pyöräteiden verkosto on Suomen paras, kannustaen asukkaita käyttämään mahdollisimman paljon polkupyöriä.
Asukkaiden rakenne on monipuolinen. Kaupunkini ei ole mikään rikkaiden paratiisi, vaan köyhempikin tuntee unelmakaupunkinsa omakseen. Miljonäärin ja työttömän lapset käyvät samaa lähikoulua, vanhempien toimiessa aktiivisesti koulun vanhempainyhdisty…

Valtuuston valtin vaalitavoite II

Aarnion Antin- Valtuuston Valtin ensimmäisen tavoitteen löydät täältä



Panostetaan lapsiin - satsataan kouluihin ja perheisiin!

Sosialidemokraattien tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle tasavertaiset mahdollisuudet saada koulutusta. Perusopetuksella luodaan pohja koko elämän kestävälle, meille kaikille tärkeälle, uuden oppimiselle.
Vanhempien koulutustasolla on yhä suuri merkitys lasten koulumenestykseen myös Espoossa. Asuinalueiden erojen kasvaessa paineet lähikouluja kohtaan kasvavat vanhempien epäillessä koulujen opetuksen tasoa. Varakkaammat ja aktiivisemmat vanhemmat pyrkivät siirtämään lapsensa parempimaineiseen kouluun, usein pelkän ennakkoluulon perusteella.
Espoon koulujen oppilaat pärjäävät valtakunnallisissa testeissä maan keskiarvoa paremmin, mutta Espoon sisällä koulujen välillä on toki eroja. Tätä eroa on yritettävä kaventaa! Espoon perusopetuksessa on tehty paljon hyviä uudistuksia, mutta paljon työtä on tekemättä!

Minä aion puolustaa lähikouluja!


 Heikommin teste…

Järki sentään juoksee!

Pienen budjetin kuntavaalikampanjassa pitää olla kekseliäs.

Työkaverini juoksee Espoon rantamaratonin tänään sunnuntaina 23.9. Tein hänelle mainosliivin,

Ilma on hirveä, kauhea sade,joten on vähän epävarmaa, että onnistuuko liivin käyttö. Mutta hauskaa oli sen suunnittelussa!

Olen itse juossut kerran puolimaratonin. Maratonkärpänen ei ole puraissut, eikä kantapääni tahdo oikein kestää lenkkeilyä. Tyydyn toistaiseksi pyöräilyyn.

Moraaliton markkinatalous

Olen pettynyt, tuohtunut, ja ärsyyntynyt moraalin tilasta. En kansalaisten seksuaalisesta käyttäytymisestä, päihteiden käytöstä tai verojen maksamatta jättämisestä. Moraalinen rappiomme kiteytyy tällä hetkellä markkinatalouteen ja erityisesti Metso Oy:n hallitukseen.
Viikko sitten Metson hallitus ehdotti, että tämän vuoden tilikaudelta jaetaan ylimääräisenä osinkona 0,50 euroa osakkeelta keväällä maksetun, varsinaisen yhtiökokouksen vahvistaman 1,70 euron osakekohtaisen osingon lisäksi. Hallituksen mukaan yhtiön vakaa taloudellinen asema mahdollistaa nyt osingon maksamisen.
Sama yhtiö tiedotti eilen 18.9 aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämisestä ja lomautuksista paperiteollisuutta koskevassa yksikössään. Arvion mukaan kenkää saa enintään noin 630 henkilöä.
Ymmärrän Metson ongelmat paperiteollisuutta palvelevassa liiketoiminnassa. Ylikapasiteetin, paperin kulutuksen vähenemisen ja markkinoiden painopisteen siirtyessä yhä enemmän Aasiaan Metso on yrityksenä varmasti…

Valtuuston valtin vaalitavoite I

Olen ekonomisti koulutukseltani, enkä pääse karvoistani irti: kuntalaisen kannalta Espoon vahva talous on erittäin tärkeää. Aion osaltani huolehtia siitä, että myös tulevaisuudessa Espoo on taloudeltaan vahva. Sen varmistamme tehokkaalla elinkeinopolitiikalla (lisää työpaikkoja Espooseen), mutta myös sillä, että kehitämme kuntalaisille tarkoitettuja, heidän veroeuroillaan maksamia, palveluita entistä paremmiksi, vaikuttavimmiksi ja myös tehokkaammiksi. Pystymme parempaan Espoossa!
Lähden kunnallisvaaleihin 2012 kolmen tavoitteen taktiikalla. Koen nämä asiat tärkeiksi ja tulen valtuustotyössäni edistämään erityisesti näiden kolmen asian kuntoon laittamista.
Terveysasemat kuntoon – lääkäreitä lisää!

Meillä on Espoossa suuria vaikeuksia terveysasemien toimivuuden kanssa. Jonotusajat lääkäreiden vastaanotolle ovat sietämättömän pitkät osassa kaupunkia. Kuntalalaisten luottamus terveysasemiin on hiipunut, mutta se on palautettava takaisin! Meidän on saatava täytettyä kaikki puuttuvat lää…

Kuka estää syrjäytymisen- yksilö vai yhteiskunta?

Olin torstai-iltana Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistystoimen iltakoulussa, jonka otsikkona oli ”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja aktiivisen osallisuuden vahvistaminen”.  Aihe liittyy nuorten syrjäytymiseen, joka koskettaa jokaista Suomen kuntaa. Espoossa jää noin 3000 nuorta peruskoulun jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Noin 12 prosenttia ikäryhmästä.
Inhoan termiä syrjäytynyt, koska se luokittelee jokaisen tähän ryhmään kuuluvan nuoren kadonneeksi sieluksi, vaikka taustalla on erilaisia yksilöitä, erilaisin syin. Espoossa riskiryhmään kuuluvat esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostaan otetut lapset (noin 700 vuosittain), asunnottomat nuoret (noin 120 Espoossa), mielenterveyteen sairaalahoitoa saaneet nuoret (136 nuorta vuonna 2010) ja vanhemmuudenpuutetta (24-27 %:a koulutusasteesta riippuen vuonna 2010) kokeneet.  Näihin ryhmiin kuuluvilla nuorilla on muita nuoria suurempi riski tippua keskiarvonuorten kelkasta opiskelu- ja työelämä…

Kiinteistöille veroa!

Espoon kaupunginvaltuustossa päätetään tänään tuloveroprosentista ja kiinteistöveroprosenttien tasosta vuonna 2013. Espoon demarit ovat esittäneet rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroon erittäin lievää nousua siten, että taso olisi 1,8 %:a vuonna 2013. Me demarit haluamme, että asuntopolitiikassa käytetään niitä lain sallimia keinoja, joita kunta voi omilla päätöksillään tehdä. 

Näin puhuin (jouduin tiivistämään koska puheoikeutta lyhennettiin kolmeen minuuttiin viiden minuutin sijasta):

On valitettavaa, että järkipuolueena itseään pitävä kokoomus, keskustan ja RKP:n kanssa, on tässä edistyksen jarrumies, vastustamalla rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron nostamista. Kokoomus estää tältä osin järkevän asuntopolitiikan toteuttamisen Espoossa. Onko veronkorotuksen vastustamisella jokin ideologinen syy? Eikö kokoomus olekaan työväenpuolue, joka pyrkii edistämään tavallisten espoolaisten asumista? Kenen etua ajatte vastustamalla veron korottamista? Maanomistajien.
Verotuk…

Liikkumattomat lapset

Yleinen hokema on, että nykyajan lapset eivät liiku tarpeeksi, vaan katselevat liikaa televisiota ja roikkuvat turhan paljon netissä.  Hämmästyin siis itsekin, kun kuulin, että suomalaiset lapset ovat joissain kansainvälisissä vertailuissa kärkipäässä liikkumisen määrässä 11-vuotiaina.
Tosin 15-vuotiaiden keskuudessa liikunnan määrä on taas vähentynyt merkittävästi 11 ikävuoteen verrattuna. Kriittiset vuodet näyttävät koskettavan juuri esimurrosikäisiä, aikaa jolloin entiset harrastukset helposti jäävät. Itselleni kävi vähän samalla tavalla, lopetin jalkapallon pelaamisen B-junioireihin siirtymisen kynnyksellä, mikä jälkeenpäin monta kertaa harmitti. 

Lasten varsinainen liikunnan harrastaminen ei ole vähentynyt kyselytutkimusten perusteella ja liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on jopa lisääntynyt. Mutta samaan aikaan lapset ja nuoret ovat lihoneet, nuorten fyysinen kunto on heikentynyt ja erilaiset tuki- ja liikuntaelinoireet ovat lisääntyneet.




Lasten liikunnan harrastamisessa…