Siirry pääsisältöön

Moraaliton markkinatalous


Olen pettynyt, tuohtunut, ja ärsyyntynyt moraalin tilasta. En kansalaisten seksuaalisesta käyttäytymisestä, päihteiden käytöstä tai verojen maksamatta jättämisestä. Moraalinen rappiomme kiteytyy tällä hetkellä markkinatalouteen ja erityisesti Metso Oy:n hallitukseen.

Viikko sitten Metson hallitus ehdotti, että tämän vuoden tilikaudelta jaetaan ylimääräisenä osinkona 0,50 euroa osakkeelta keväällä maksetun, varsinaisen yhtiökokouksen vahvistaman 1,70 euron osakekohtaisen osingon lisäksi. Hallituksen mukaan yhtiön vakaa taloudellinen asema mahdollistaa nyt osingon maksamisen.

Sama yhtiö tiedotti eilen 18.9 aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämisestä ja lomautuksista paperiteollisuutta koskevassa yksikössään. Arvion mukaan kenkää saa enintään noin 630 henkilöä.

Ymmärrän Metson ongelmat paperiteollisuutta palvelevassa liiketoiminnassa. Ylikapasiteetin, paperin kulutuksen vähenemisen ja markkinoiden painopisteen siirtyessä yhä enemmän Aasiaan Metso on yrityksenä varmasti kovassa paineessa. Yrityksen näyttää olevan pakko sopeuttaa toimintaansa pärjätäkseen kilpailussa.

Mutta en voi mitenkään ymmärtää Metson hallituksen esitystä yhtiökokoukselle ylimääräisen osingon maksamisesta. Se on minusta moraaliton päätös ja kuvastaa osaltaan markkinataloutemme ongelmia. Ensin päätetään ylimääräisestä osingosta, sitten samaan hengenvetoon irtisanomisista. Kyse on erillisistä asioista, toteaa yritys.
Eikö yritysten hallituseliitti ole oppinut mitään viimeaikaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta? Eivätkö hallitusten jäsenet tajua, että tavallisen kansalaisen näkökulmasta Metson päätös ylimääräisen osingon maksamisesta on käsittämätön ja sotii kaikkia eettisiä ja moraalisia käsityksiä vastaan.

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA), jonka tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä, pysyttelee aina hiljaa, kun markkinataloudessa tapahtuu asioita, joita kansalaiset eivät voi ymmärtää. EVA:n arvotutkimuksen (2009) mukaan Suomessa ei olla markkinatalouden toimintaan yleisesti ottaen kovin tyytyväisiä. Miltei yhdeksän suomalaista kymmenestä on sitä mieltä, että markkinataloudessamme on liikaa ahneutta ja oman edun tavoittelua. Tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovat markkinataloudelta lisää sosiaalisuutta ja yhteisvastuuta.

Kansalaiset toivovat markkinatalouden toimivan juuri päinvastoin kuin Metso Oy:n hallitus toimii. 

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Siis olisiko Metson pitänyt osingon maksamisen sijasta tehdä rahoilla paperikoneita, joita kukaan ei osta??
Antti Aarnio sanoi…
En kirjoittanut niin. Ymmärrän alan vaikeudet. Minusta on vain moraalitonta ehdottaa lisäpaikkoja ja aloittaa samalla mittavat yt:t. Täydellistä välinpitämättömyyttä.
Antti Aarnio sanoi…
Ja hoplaa, minä vaikutin ja Metso perui lisäosingot.
Anonyymi sanoi…
Mites kävi Metson pörssiarvolle, kun soudettiin ja huovattiin... Montako sataa miljoonaa tippui yrityksen arvo, kun omistajat ei saaneetkaan lisäosinkojaan... Kenenkähän etu pörssiarvon aleneminen mahtaa olla? Luoko yrityksen pörssiarvon aleneminen lisää työpaikkoja? Edistääkö yrityksen pörssiarvon aleneminen yrityksen kykyä jatkossa työllistää? Edistääkö pörssiarvon aleneminen yrityksen investointikykyä?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v