keskiviikkona, tammikuuta 25, 2017

HSL:n kaarimalli syrjii isoa osaa espoolaisista

Viime viikonloppuna tykitin oheisen mielipidekirjoituksen. Se julkaistiin Länsiväylälehdessä 25.1.2017. Teen kaikkeni, että tämän typerän kaarimallin rajat saadaan espoolaisten kannalta järkevämmäksi.

HSL:n kaarimalli syrjii isoa osaa espoolaisista

Odotan joka aamu junaa Tuomarilan tai Espoon asemalla. Pakkasesta huolimatta mieltä kuumottaa typerä HSL:n lippu-uudistus, kaarimalli, joka astuu voimaan vuoden 2018 alusta.  Uudistus nostaa joukkoliikenteen lippujen hintoja erityisesti niille, jotka matkustavat linjan Suomenoja-Koivuhovi-Pitkäjärvi länsipuolelta Helsinkiin tai Vantaalle.

Kaarimalli-uudistus tarkoittaa sitä, että pääkaupunkiseudun joukkoliikennealue jaetaan kolmeen kaareen A, B ja C. Lipun hinta on sama kahden kaaren sisällä, mutta kolmannen kaaren alueelle matkustettaessa lipun hinta nousee.  Espooseen tulee kaksi kaarta B ja C, jonka raja kulkee Pitkäjärven keskeltä ja sukeltaa vähän sen jälkeen Koivuhovin aseman kautta kohti Suomenojaa.  Juuri C-kaaren sisältä Helsinkiin matkustaville, muun muassa bussilla kulkeville espoonlahtelaisille tai junaileville Espoon keskustan asukkaille, lippujen hinnat nousevat kaikkein eniten.
Miksi C-kaaren raja ei kulje Espoossa pitkin Kehä-III:a kuten se tekee Helsingissä ja Vantaalla? Miksi raja sukeltaa etelään juuri Koivuhovin aseman kautta, kun tilastojen mukaan Kauklahden, Espoon ja Tuomarilan asemat ovat junaan nousujen määrässä mitattuna paljon suositumpia? Espoon asema on toiseksi vilkkain asema Leppävaaran jälkeen.

Pisteeksi iin päälle, C-kaaren raja on myös kaupunginsuunnittelun kannalta typerä.  Kaikki taloudellisesti ajattelevat espoolaiset pyrkivät välttämään korkeampaa lipun hintaa ja nousevat joukkoliikenteen kyytiin halvemman B-kaaren sisällä olevasta paikasta. Autoilla asemille ajavat tulevat ajamaan Koivuhovin asemalta itään päin oleville asemille. Niissä ei vain ole juurikaan liityntäpysäköintipaikkoja. Vertailun vuoksi, Koivuhovin asemalla on 15, Espoon asemalla taas 279 pysäköintipaikkaa.  Tämän seurauksena ruuhkat lisääntyvät ja taistelu parkkipaikoista Leppävaaran asemalla laajenee.

Oli emämunaus, että Espoo ei käyttänyt isännän ääntä HSL:ssä ja ajanut kuntalaisten etua tässä asiassa. C-kaaren pitää kulkea pitkin Kehä III:ta Espoon rajalle saakka, jolloin kaikki viisi Espoon aluekeskusta ovat AB-kaarien sisällä ja tasa-arvoisessa asemassa. Espoon pitää vaatia HSL:n kaarimallin rajojen muuttamista. Kaupungin on oltava valmis avaamaan kukkaroaan tämän siirtämisen vuoksi. HSL:n hallitus kyllä muuttaa kaaren rajoja, jos nyrkkiä lyödään pöytään.

Antti Aarnio

Liikunta- ja nuorisolautakunnan pj (sd)






sunnuntaina, tammikuuta 22, 2017

Näpit irti Espoon keskuspuistosta?

Olen henkeen ja vereen Espoon keskuspuiston ystävä. Ulkoilen siellä vähintään muutaman kerran viikossa ja rakastan sitä paikkaa: sen vanhoja metsiä, hienoja kallioita, mutta myös alueella kulkevia ulkoilureittejä. Se on kotimetsäni ja minulle -kuten myös monelle muulle espoolaiselle - tärkeä virkistyspaikka.

Espoon ympäristöyhdistys on nostanut viime aikoina esille huolensa keskuspuiston tulevaisuudesta. Luonnonsuojeluväki pelkää, että keskuspuistoa nakerretaan liikaa pikkuhiljaa. Uusimmassa Kirkko ja kaupunki- lehdestä siitä kirjoitettiin näin.  Ollaanko nyt tuhoamassa koko keskuspuisto?

Alla olevassa kartassa on esitetty keskuspuisto kokonaisuudessaan. Keltaisiin alueisiin liittyy kaavoitushankkeita.  Karttakuva on vähän harhaanjohtava, sillä osa keltaisista alueista on peltoa, ei metsää. Söderskogin pellot (johon kerran vaadin blogissani asuntoja), Suviniityn alue Espoon aseman lähellä tai eteläisessä osassa Puolarmetsän alue ovat jotain ihan muuta kuin puisto-aluetta.
Kuvan lähde: Kirkko- ja kapunki lehti 20.1.2017

Ympäristöväki on kritisoinut kaupunkia viime vuosina esimerkiksi siitä, että keskuspuistoon on rakennettu uusia, liian leveitä ulkoiluväyliä. Olen niiden rakentamista edistänyt liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana ja olen niistä ylpeä.  Keskuspuiston käyttö on minusta selkeästi kasvanut, uusia ihmisiä liikkuu puistossa enemmän kuin ennen ja uusien väylien avulla myös hieman huonommin liikkuvat ihmiset ovat päässeet paremmin nauttimaan puistosta. Kaikki kehitys ei ole pahasta ympäristön kannalta.

Keskuspuisto on minusta ylipäätänsä nostanut suosiotaan viimeisten vuosien aikana ja uskon sen johtuvat siitä, että kaupunki on rakentanut alueelle uusia opasteita, väyliä ja ehkä vähän markkinoinutkin sitä aiempaa enemmän. Reilut vuosi sitten avattu luontopolku on avannut ihan uusia puolia keskuspuistosta myös minulle.  Mitä enemmän espoolaiset kulkevat keskuspuistossa, sitä enemmän he sitä myös arvostavat.  Se on yksi Espoon helmistä.

Espoonväylää tarvitaan

Jo 70-luvulta saakka on suunniteltu Espoonväylää, joka korvaisi nykyisen Finnoontien ja ulottuisi Länsiväylältä Kehä III:lle saakka.  Tämä tiehanke huolestuttaa luonnonsuojeluväkeä, koska sen pelätään katkaisevan nykyisen keskuspuiston kahtia (tosin nykyinen Finnoontie tekee jo saman).  Linjausta siitä, mistä kohdin Espoonväylä kulkee, ei ole tehty, vaan esillä on ollut erilaisia vaihtoehtoja.  Lienee kuitenkin selvää, että tien alta joudutaan kaatamaan jonkin verran metsää, oli linjaus mikä tahansa. 

Minäkin voisin keskuspuiston ystävänä vastustaa Espoonväylää (kuten vihreät tekevät) . Mutta aikuisten oikeasti, nykyinen Finnoontie on yksinkertaisesti sopimaton kasvavan kaupungin asukkaiden tarpeisiin. Se on liian kapea, mutkainen ja jalankulkijoiden kannalta turvaton. Se kulkee tiiviin asutuksen läpi. Uusi Espoonväylä vähentäisi ruuhkia tulevaisuudessa, siirtäisi liikennettä pois asutusten keskeltä ja mahdollistaisi myös uusien asuntojen sijoittamisen tien varteen. Se myös parantaisi liikenneyhteyksiä junaradan ja metroradan välillä. Menkää istumaan ruuhka-aikoina Finnoontietä ajaviin busseihin, niin koette itse tien ruuhkaisuuden. Rakentemisen yhteydessä on tietenkin otettava luontoarvot ja viheryhteyden säilyttäminen tiukasti huomioon. 

Luonnon kannalta olisi parempi olla rakentamatta mitään. Elämme kuitenkin kasvavassa kaupungissa, jossa ihmisten asumis - ja liikkumistarpeet on otettava huomioon, päätösten on oltava kompromissejä luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Siksi ajan Espoonväylän rakentamista. 



sunnuntaina, tammikuuta 15, 2017

Espoolaisten näköinen tapahtuma - ystäväluistelu 14.1

Espoon Suomi 100-juhlavuosi polkaistiin  käyntiin lauantaina 14.1 Tapiolassa. Liikuntatoimi järjesti toisen kerran ystäväluistelun Tapiolan jääpuistossa ja kulttuuuritoimi taas Tapiolan Sinfionietan wieniläiskonsertin Tapiolasalissa.  Puitteet ovat hienot, Tapiolan jääpuisto ympäristöineen on ehdottamasti Espoon helmiä, käynnnissä olevista rakennushankkeista huolimatta.

Tapahtuma oli mukava, olin mukana itsekin tyttäreni kanssa. Tilaisuuden aluksi jääpuistossa esiintyivät muodostelmaluistelijat ja OVO:n voimistelijat ja sitten me pääsimme jäälle luistelemaan. Konsertti näytettiiin suorana jäällä olevalle screenille.  Meitä espoolaisia oli paikalla paljon, hyvin eri-ikäisiä, tungosta syntyi, mutta kaikkialla näkyi vain tyytyväisiä naamoja.  Alla yksi.


Miksi tapahtuma oli espoolaisten näköinen? Koska Espoon liikunta- ja nuorisotoimi ja kulttuuritoimi järjestivät tapahtuman yhdessä. Kulttuuri ja liikunta löivät yhtä kättä ja loivat hienon tilaisuuden. Tapiolan sinfonietta pääsi hyvin esille, toi musiikkiaan kansan keskelle ja saa toivottavasti uutta nuorempaa yleisöä tulevaisuudessa. Liikunta- ja nuorisopuoli toi klassisen musiikin avulla hieman uudenlaista imagoa itselleen. Ei tässä olla ihan pelkkikä lätkäjätkiä. Parempi aina ylittää rajoja, kuin pysyä vanhoissa poteroissa.

Tänä vuonna konsertti näytettiin myös Leppävaaran urheilupuistossa screeniltä, uusi kokeilu sekin. Tulevina vuosina tapahtumaa voi vielä kehittää ja näyttää konsertin vaikka jokaisella Espoon tekojäällä. Tapiolan tapahtumaann eivät kaikki espoolaiset mahdu tai pääse, joten viedään tulevina vuosina tapahtuma voimakkaammin myös muihin Espoon alukeskuksiin.




maanantaina, tammikuuta 09, 2017

20 tyytyväistä senioria

Eikö olisi järkevää, että iäkkäille ihmisille tarjottaisiin liikuntaa kouluissa ja lounas siihen päälle? Ruokailun yhteydessä voisi vielä halutessaan saada ravinto- ja liikuntaneuvontaa. Samalla seniorit, lapset ja nuoret kohtaisivat toisiaan. 

No totta maar se olisi järkevää, mutta sellaista toimintaa ei ole Espoossa ollut.

Mutta nyt on. Tänään alkoi Kivenlahden Mainingin koululla kunnon koulu senioreille-hanke. Ensin jumpataan 45 minuuttia ja sitten syödään lounas päälle. Koulun tiloissa.

Nykyisin Mainingin koulun liikunnanopettajana toimiva Laura Joutsen otti minuun yhteyttä kaksi vuotta sitten. Hän oli pohtinut, että miksei kouluissa voisi järjestää iäkkäille liikuntaa ja ruokailua koulupäivän aikana.  Hän halusi kokeilla tätä ideaa. Minusta se oli mahtava ajatus ja järjestin hänelle tapaamisia liikuntatoimen virkamiesten kanssa. Kaupungin suhtautuminen oli aluksi vähän nihkeähköä, sillä kouluista ei tuntunut löytyvän tiloja.


 Mutta tänään Laura otti minuun yhteyttä ja kertoi toiminnan alkaneen. Ensimmäisessä tapaamisessa oli paikalla ollut 20 tyytyväistä senioria. Hienoa, tuli mukava olo siitä, että kokeilemme tätä nyt Espoossa 

Kiitos Lauran, muiden virkamiesten ja vähän minunkin :) 



perjantaina, tammikuuta 06, 2017

40 000 käyntiä - jipii!

Liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana olen edistänyt sitä, että olemme lisänneet ilmaista harrastetoimintaa lapsille ja nuorille. Hyvällä menestyksellä.

Espoon kaupunki järjestää yhdessä espoolaisten urheiluseurojen kanssa ilmaisia harrasteryhmiä eri ikäisille lapsille ja nuorille. Meillä on Wau-liikuntakerhot 1.-4.- luokkalaisille, Muuvi-harrasteryhmät 4.-6.- luokkalaisille ja yläkouluikäisille Jumppi-ryhmät.

Tätä toimintaa on systemaattisesti kehitetty ja lisätty. Ja tuloksia tulee:

Vuonna 2016 ryhmiä oli 100 ja käyntejä ryhmissä 40 000.

Uudet ryhmät alkavat viikolla kaksi, lisätietoja Espoon kaupungin sivuilta

Puheenjohtaja kiittää ja kumartaa, olen ylpeä tästä toiminnasta.