Siirry pääsisältöön

Söderskogin pelloille asuntoja

Söderskogin pellot sijaitsevat Finnoontien varressa noin 1,5 km Espoon keskuksesta Suomenojalle päin. Keskellä peltomaisemaa on yksi Espoon vanhimmista rakennuksista, Söderskogin kartano. Peltomaisema kartanoineen on kaunis maalaismaisema, sitä ei voi kiistää, mutta onko ison peltomaiseman paikka keskellä kaupunkia?

Olen tätä monet kerrat miettinyt liikkuessani kulkiessani Finnoontiellä ja ympäröivillä lenkkipoluilla. Peltomaisema on kaunis, mutta alueen hyödyllisempi käyttäminen on perusteltua. Pelloille pitäisi rakentaa asuntoja. Kaupunkirakenteellisesti näin pystyttäisiin yhdistämään Espoon keskuksen alue Latokaski- Malminmäkeen. Nyt kahden alueen välillä on reilun kilometrin tyhjä kaistale. Yleiskaavassa peltojen alue on merkitty pientaloalueeksi, joten pelloille rakentamista on suunniteltu aikaisemmin. Miksi se ei ole edennyt? Peltomaisema on ilmeisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta sitä ei ole suojeltu.

Espoonväylän eli uuden Finnoontien yleissuunnitelma on tehty. Tarkoituksena on siirtää Finnoontie lähemmäs keskuspuistoa peltojen keskelle. Tämä siirto ei estä asuntojen rakentamista. Kun väylää aletaan aikanaan rakentaa, samalla olisi mahdollisuus tehdä aivan uusi asuinalue. Peltoalueen rakentaminen voisi jopa mahdollistaa Suomenoja-Espoon keskus pikaraitiotien rakentamisen tulevaisuudessa. Näin saataisiin raiteilla liikkuva joukkoliikenneyhteys yhdistämään Espoon keskus ja Suomenojan tuleva metroasema.

Miksi pitäisi rakentaa kauniiseen peltomaisemaan? Miksi minä ehdotan lisää rakentamista omille lähialueilleni?

Ainoastaan riittävä rakentamismäärä takaa sen, että asuntojen hinnat pysyvät tulevaisuudessa kohtuudessa. Haluan olla edesauttamassa lapsieni mahdollisuutta asua kohtuuhintaisesti Espoossa. Ei ole mitään järkeä rakentaa uusia asuinalueita peltojen keskelle kauas muusta asutuksesta (esimerkiksi Histaan), kun peltojen keskelle voi rakentaa lähialueillekin. Uskon, että hyvällä suunnittelulla Söderskogin peltoalueesta tulisi myös rakennettuna maiseman, jossa silmä lepää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v