Siirry pääsisältöön

Näpit irti Espoon keskuspuistosta?

Olen henkeen ja vereen Espoon keskuspuiston ystävä. Ulkoilen siellä vähintään muutaman kerran viikossa ja rakastan sitä paikkaa: sen vanhoja metsiä, hienoja kallioita, mutta myös alueella kulkevia ulkoilureittejä. Se on kotimetsäni ja minulle -kuten myös monelle muulle espoolaiselle - tärkeä virkistyspaikka.

Espoon ympäristöyhdistys on nostanut viime aikoina esille huolensa keskuspuiston tulevaisuudesta. Luonnonsuojeluväki pelkää, että keskuspuistoa nakerretaan liikaa pikkuhiljaa. Uusimmassa Kirkko ja kaupunki- lehdestä siitä kirjoitettiin näin.  Ollaanko nyt tuhoamassa koko keskuspuisto?

Alla olevassa kartassa on esitetty keskuspuisto kokonaisuudessaan. Keltaisiin alueisiin liittyy kaavoitushankkeita.  Karttakuva on vähän harhaanjohtava, sillä osa keltaisista alueista on peltoa, ei metsää. Söderskogin pellot (johon kerran vaadin blogissani asuntoja), Suviniityn alue Espoon aseman lähellä tai eteläisessä osassa Puolarmetsän alue ovat jotain ihan muuta kuin puisto-aluetta.
Kuvan lähde: Kirkko- ja kapunki lehti 20.1.2017

Ympäristöväki on kritisoinut kaupunkia viime vuosina esimerkiksi siitä, että keskuspuistoon on rakennettu uusia, liian leveitä ulkoiluväyliä. Olen niiden rakentamista edistänyt liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana ja olen niistä ylpeä.  Keskuspuiston käyttö on minusta selkeästi kasvanut, uusia ihmisiä liikkuu puistossa enemmän kuin ennen ja uusien väylien avulla myös hieman huonommin liikkuvat ihmiset ovat päässeet paremmin nauttimaan puistosta. Kaikki kehitys ei ole pahasta ympäristön kannalta.

Keskuspuisto on minusta ylipäätänsä nostanut suosiotaan viimeisten vuosien aikana ja uskon sen johtuvat siitä, että kaupunki on rakentanut alueelle uusia opasteita, väyliä ja ehkä vähän markkinoinutkin sitä aiempaa enemmän. Reilut vuosi sitten avattu luontopolku on avannut ihan uusia puolia keskuspuistosta myös minulle.  Mitä enemmän espoolaiset kulkevat keskuspuistossa, sitä enemmän he sitä myös arvostavat.  Se on yksi Espoon helmistä.

Espoonväylää tarvitaan

Jo 70-luvulta saakka on suunniteltu Espoonväylää, joka korvaisi nykyisen Finnoontien ja ulottuisi Länsiväylältä Kehä III:lle saakka.  Tämä tiehanke huolestuttaa luonnonsuojeluväkeä, koska sen pelätään katkaisevan nykyisen keskuspuiston kahtia (tosin nykyinen Finnoontie tekee jo saman).  Linjausta siitä, mistä kohdin Espoonväylä kulkee, ei ole tehty, vaan esillä on ollut erilaisia vaihtoehtoja.  Lienee kuitenkin selvää, että tien alta joudutaan kaatamaan jonkin verran metsää, oli linjaus mikä tahansa. 

Minäkin voisin keskuspuiston ystävänä vastustaa Espoonväylää (kuten vihreät tekevät) . Mutta aikuisten oikeasti, nykyinen Finnoontie on yksinkertaisesti sopimaton kasvavan kaupungin asukkaiden tarpeisiin. Se on liian kapea, mutkainen ja jalankulkijoiden kannalta turvaton. Se kulkee tiiviin asutuksen läpi. Uusi Espoonväylä vähentäisi ruuhkia tulevaisuudessa, siirtäisi liikennettä pois asutusten keskeltä ja mahdollistaisi myös uusien asuntojen sijoittamisen tien varteen. Se myös parantaisi liikenneyhteyksiä junaradan ja metroradan välillä. Menkää istumaan ruuhka-aikoina Finnoontietä ajaviin busseihin, niin koette itse tien ruuhkaisuuden. Rakentemisen yhteydessä on tietenkin otettava luontoarvot ja viheryhteyden säilyttäminen tiukasti huomioon. 

Luonnon kannalta olisi parempi olla rakentamatta mitään. Elämme kuitenkin kasvavassa kaupungissa, jossa ihmisten asumis - ja liikkumistarpeet on otettava huomioon, päätösten on oltava kompromissejä luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Siksi ajan Espoonväylän rakentamista. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa. Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostane