Siirry pääsisältöön

Sillit suolassa länsimetrossa - miten kapasiteetti saadaan riittämään?

Vain vajaa vuosi sitten käynnistettiin kauan odotettu Länsimetro. Nyt arvioidaan länsimetron kapasiteetin loppuvan jo 2030. Suomeksi sanottuna kaikki matkustajat eivät tällöin mahdu metron kyytiin Matinkylän ja Urheilupuiston välillä. Ei vaikka metro olisi automatisoitu (jolloin metro pystyy liikennöimään tiheämmällä 200 sekunnin vuorovälillä) ja käytössä olisi tienkäyttömaksut (jotka lisäävät julkisen liikenteen käyttöä). Espoo kasvaa niin voimakkaasti länsimetron varrella (asukasmäärä lisääntyy), että joukkoliikenteen käyttäjiä on kymmenen vuoden päästä sananmukaisesti ruuhkaksi asti.

Joukkoliikennemiestä sinänsä ilahduttaa, koska länsimetro näyttää aiheuttavan juuri sitä mitä sillä tavoitettiin Espoossa: se tiivistää kaupunkirakennetta, mahdollistaa mittavaa asuntorakentamisen, lisää espoolaisten joukkoliikenteen käyttöä ja ylipäänsä tekee Espoosta houkuttelevamman paikan. Bussiliikenteeseen perustunut järjestelmä ei olisi mahdollistanut mitään noista.

Mutta mitä tehdä kun laskelmien mukaan riskinä on tosiaan se, että metron kapasiteetti on vaarassa loppua nimenomaan lännessä (idässäkin on ahdasta, mutta ruuhkaisuus näyttää olevan ongelma on lännessä)? HSL virkamiehistö on laatinut neljä vaihtoehtoa, jolla ruuhkaisuus voidaan välttää.

Tiivistetysti ehdotukset ovat: 1. Metro liikennöinti aiempien suunnitelmien mukaisesti (5 minuutin vuoroväli), sen lisäksi lisätään bussiliikennettä ruuhka-aikoina . Isompia uusia investointeja metroinfraan ei tehdä.  Bussiliikenteessä arvioidaan tulevan 4-10 mil.euron vuosittaiset lisäkustannukset (metron normaalit käyttökulut noin 25 milj. € päälle).

2. Kehitetty bussivaihtoehto tarkoittaa sitä, että bussiliikennettä lisätään enemmän kuin vaihtoehdossa yksi, osa lisäbusseista keskitttyy enemmän Espoon sisäiseen liikenteeseen (syöttää ihmisiä esim. Tapiolan ja Otaniemen metroasemille) ja samaan aikaan lisätään suoria busseja Helsinkiin. Tästä bussiliikenteen lisäyksestä arvioidaan tulevan noin 8-16 milj.€ vuosittaiset lisäkustannukset.

Kolmannessa vaihtoehdossa 3/4 metroista ajaa Kivenlahteen ja 1/4 Tapiolaan. Tässä vaihtoehdossa ei tarvitse tehdä mittavia investointeja, mutta metrolinjasto on hyvin häiriöherkkä ja Sammalvuoren metrovarikon käyttö on epäselvää.

Neljännessä vaihtoehdossa Matinkylään louhitaan kääntöraide (jollainen on jo nyt Tapiolassa). Tämä turvaa häiriöttömän metroliikenteen Tapiolasta länteen. Kääntöraiteen rakentaminen maksaa 100 miljoonaa euroa ja myöhästyttää Kivenlahden metron jatketta noin 1,5 vuotta. (Tuo rakentamiskustannus on käsittääkseni Länsimetro Oy:n arvio, olen keskusteluissa kuullut, että se on hyvin korkea. Olen kuullut väitteitä, että todelliset rakentamiskustannukset ovat alle 50 miljoonaa euroa).

Viides vaihtoehto on se, että kaikki metrot ajavat Kivenlahteen. Tämä edellyttää uuden silmukan rakentamista Kivenlahteen ja uuden metrovarikon rakentamista. Tämä maksaa lähes 200 miljoonaa euroa ja myöhästyttää Kivenlahden metron käyttöönottoa 4-5 vuotta. Ei siis jatkoon.

HSL esittää, Espoo ja Helsinki päättävät

Tilanne on se, että HSL:n hallitus tullee esittämään kaupungeille, että Matinkylään rakennetaan kääntöraide, jotta metron pitkän aikavälin liikennöinti turvataan parhaiten. Kaupungit tekevät päätöksen. Keskusteluissaan Espoon virkamiesten kanssa on käynyt selvästi ilmi, että he suhtautuvat vähintään skeptisesti kääntöraiteen tarpeeseen. Länsimetro Oy:n kannasta ei ole tietoa.

Espoon päättäjiltä kaupunginhallituksessa ja varsinkin sen konsernijaostossa vaaditaan nyt viileää harkintaa siitä, miten HSL esitykseen suhtaudutaan. Miten vältetään ruuhkat kymmenen vuoden päästä?

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Kaverini ehdotti facebookissa:
100 miljoonaa väliaikaiseen kääntöraiteeseen, koska metrokuskit eivät ehdi kävellä tarpeeksi nopeasti junan päästä toiseen tiheämmällä vuorovälillä.
Ehdotan, että heille ostetaan muutama sähköpotkulauta. Kulkevat 50 km/h, siis varmasti ehtii ja maksavat alle 300 €. Ideani on vapaasti käytettävissä, mutta nimellinen 5 % säästetystä rahasta ideapalkkiona olisi kiva ele.
Sami Lehtonen sanoi…
Eikö Tapiolassa tai Urheilupuistossa voisi metroon nousta "kääntäjä", joka ajaisi viimeiset kaksi pysäkinväliä, jolloin kuljettaja voi sillä aikaa siirtyä toiseen päähän. Kun metro jatkaa takaisin itään, tuo kääntäjä hyppää pois samalla asemalla, josta kyytiin nousikin odottamaan seuraavaa käännettävää metroa. Tarvittaessa kuski ja kääntäjä voivat vaihtaa hommia jolloin saman kuljettajan ei tarvitse koko päivää tehdä samaa. HSL voinee laskea, montako kääntäjää tarvitaan vapauttamaan kuskit kävelemään junan läpi sen vielä kulkiessa.
Anonyymi sanoi…
Itse asiassa kiinnostaisi Antin näkemys seuraavaan. Metrohanke on aika iso asia ja siihen liittyy paljon teknistä juttua mutta myös hyvä yleissuunnittelu ja järjenkäyttö.
Niin kuinka näet? Lyhyet laiturit, automaattijutun epäonnistuminen ja esim. joteskin vaikuttaa ettei kukaan ole funtsinut että kun metrolinjasta tulee Länsimetron myötä pidempi, jossakin oleva vika vaikuttaa koko linjalla.
Helsingissä Pekka Sauri, apulaiskaupunginjohtaja on psykologian maisteri, vastuussa asiasta, ja kaikenlaista Tuomas Rantasta (HKL) ja Jyrki J. Kasvia on ollut luottamustyyppeinä asiasta päättämässä. Amatöörejä asiassa.
Niin totta kai poliittinen päätäntä pitää olla, mutta joteskin vaikuttaisi ettei asia ole ollut oikein kenekään hallinnassa ja amatöörimaiset virheet ovat seuranneet toistaan. Tuppurainen Tappuraisen takuumiehenä.
Niin millä tavalla tämän kokoluokan hankkeet pitäisi organisoida niin että säilyy poliittinen hallinta asiaan mutta kokonaisuus olisi rationaalisella tolalla? Jotakin on mennyt pieleen, mutta mikä neuvoksi?
Pekka Vaara sanoi…
Mistä Antti tuo automaattimetron 200 sekunnin vuoroväli? Tietääkseni automaattimetrot ja jopa ns. puoliautomaatit (automaattiohjaus + kuljettajat) pystyvät maailmalla jopa 90 sekunnin vuoroväleihin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen.
Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni.

Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Kau…

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin".
Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä.
Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo Soini kann…

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa.

Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostanee…