Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin".
Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä.
Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo Soini kannatti ennen puheenvuoroani Jaanan palautusta, joten jouduin puhumaan vain palautuksesta ja puhuin vain osan alla olevasta puheesta. Mutta mitä väliä, sillä tavoite täyttyi!
Espoon kehittämisessä on
vuosikymmenien aikana tehty lukuisia virheitä. Alkuperäiset suunnitelmat alueen
rakentumisesta eivät toteutuneet, vaan toteutettiin jonkinlainen köyhän miehen
karvalakkimalli. Alueelle rakennettiin
pieniä asutuskeskittymiä, jotka eivät olleet yhteydessä toisiinsa. Asutus oli aivan liian harvaa, eikä
kaupunkimaista. Lama-aikana alueen kehittäminen unohtui täysin ja ympäristö
pääsi rapistumaan. 2000-luvulla herättiin ja luotiin Espoon keskuksen
kehittämisohjelma. Espoon keskuksen
asukkaana alue on minusta mennyt todella paljon eteenpäin.
Espoon keskuksessa on kaikki nykyaikaisen,
moderni, kaupunkirakenteen perusteet. Keskus on erittäin hyvien
joukkoliikenneyhteyksien varrella, tarpeeksi lähellä moottoriteitä ja tulevissa
suunnitelmissa asuntoja rakennetaan erityisesti aseman läheisyyteen, ei
Lommilaan. Minun tavoitteeni on kehittää Espoon keskuksesta elävä
kaupunkikeskus, joissa alueen asukkaille olisi nykyistä laajemmat kaupalliset
palvelut, erityisesti laajemmat erikoistavarakaupat. Niistä täällä on puutteita.
Ja nyt olemme taas kerran tekemässä
perustavanlaatuista virhettä Espoon keskuksen kehittämisessä, jos hyväksymme Lommilan
suunnitelmat sellaisena kuin kaupunginhallitus esittää.
On päivänselvää, että Lommila olisi
kaupallinen menestys. Kahden Suomen vilkkaimman tien risteyskohtaan rakentuva
keskus vetää autoilijoita kuin magneetti. Sen takia alueen maanomistajat Kesko
ja HOK-Elanto ovat niin kiinnostuneita paikasta.
Ongelma on siinä, että Lommila perustuu
täysin autoliikenteen varaan, väh. 80 prosenttia kävijöistä tulee keskukseen
omalla autolla. Onhan se nyt huvittavaa
väittää, että kun rakennetaan automarketti, niin autoilu vähenee. Juuri siitä
syystä Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että Lommilan
kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan
merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, ihmisten
elinoloihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Eikö tämä
lausunto ole totta?
Tulevaisuuteen tähtäävässä
kaupunkirakenteessa pitää tähdätä siihen, että kaupalliset palvelut ovat
asukkaita lähellä. Nyt Espoon keskuksen kahdella postinumeroalueella asuu noin
25 000 asukasta, suurin osa heistä radan eteläpuolella (Espoontorin
puolelle). Tälle asukasmäärälle pitää
tarjota palvelut Espoon keskuksessa, ei Lommilassa jumbokeskuksessa, joka
toteutuessaan näivettää Espoon keskuksen palvelut ruokakauppatasolle. Ei ole
mitään järkeä siinä, että Espoon keskuksen asukkaat joutuvat hakemaan
palveluitaan Lommilasta. Siitä tulee muodostumaan tämän alueen todellinen
keskus, jonne pikku hiljaa siirtyvät kaikki palvelut. Pohjois-Espoossa asuu vain
muutamia tuhansia ihmisiä, mittakaava Espoon keskukseen on aivan eri.
Lommilan hanketta perustellaan
työllisyysvaikutuksilla. Niitä ei voi kiistää. Mutta uskon, että jos pystymme
kehittämään Espoon aseman ympärille pikku-magneetin saamme ainakin osan Lommilan
myötä syntyvistä työpaikoista syntymään aseman seudulle.
Valitettavasti kaikki kokemukset
Suomesta kertovat karua kieltään siitä, näin lähelle toisiaan ei mahdu kahta
kauppakeskusta. Isompi syö pienemmän. Sen takia, olen täysin
kaupunginsuunnittelulautakunnan yksimielisen
päätöksen takana, josta esimerkiksi valtuutettu Elo puhui.