Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin".

Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä.

Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo Soini kannatti ennen puheenvuoroani Jaanan palautusta, joten jouduin puhumaan vain palautuksesta ja puhuin vain osan alla olevasta puheesta. Mutta mitä väliä, sillä tavoite täyttyi!

Espoon kehittämisessä on vuosikymmenien aikana tehty lukuisia virheitä. Alkuperäiset suunnitelmat alueen rakentumisesta eivät toteutuneet, vaan toteutettiin jonkinlainen köyhän miehen karvalakkimalli.  Alueelle rakennettiin pieniä asutuskeskittymiä, jotka eivät olleet yhteydessä toisiinsa.  Asutus oli aivan liian harvaa, eikä kaupunkimaista. Lama-aikana alueen kehittäminen unohtui täysin ja ympäristö pääsi rapistumaan. 2000-luvulla herättiin ja luotiin Espoon keskuksen kehittämisohjelma.  Espoon keskuksen asukkaana alue on minusta mennyt todella paljon eteenpäin.

Espoon keskuksessa on kaikki nykyaikaisen, moderni, kaupunkirakenteen perusteet.  Keskus on erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, tarpeeksi lähellä moottoriteitä ja tulevissa suunnitelmissa asuntoja rakennetaan erityisesti aseman läheisyyteen, ei Lommilaan. Minun tavoitteeni on kehittää Espoon keskuksesta elävä kaupunkikeskus, joissa alueen asukkaille olisi nykyistä laajemmat kaupalliset palvelut, erityisesti laajemmat erikoistavarakaupat.  Niistä täällä on puutteita.

Ja nyt olemme taas kerran tekemässä perustavanlaatuista virhettä Espoon keskuksen kehittämisessä, jos hyväksymme Lommilan suunnitelmat sellaisena kuin kaupunginhallitus esittää.

On päivänselvää, että Lommila olisi kaupallinen menestys. Kahden Suomen vilkkaimman tien risteyskohtaan rakentuva keskus vetää autoilijoita kuin magneetti. Sen takia alueen maanomistajat Kesko ja HOK-Elanto ovat niin kiinnostuneita paikasta.

Ongelma on siinä, että Lommila perustuu täysin autoliikenteen varaan, väh. 80 prosenttia kävijöistä tulee keskukseen omalla autolla.  Onhan se nyt huvittavaa väittää, että kun rakennetaan automarketti, niin autoilu vähenee. Juuri siitä syystä Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, ihmisten elinoloihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Eikö tämä lausunto ole totta?

Tulevaisuuteen tähtäävässä kaupunkirakenteessa pitää tähdätä siihen, että kaupalliset palvelut ovat asukkaita lähellä. Nyt Espoon keskuksen kahdella postinumeroalueella asuu noin 25 000 asukasta, suurin osa heistä radan eteläpuolella (Espoontorin puolelle).  Tälle asukasmäärälle pitää tarjota palvelut Espoon keskuksessa, ei Lommilassa jumbokeskuksessa, joka toteutuessaan näivettää Espoon keskuksen palvelut ruokakauppatasolle. Ei ole mitään järkeä siinä, että Espoon keskuksen asukkaat joutuvat hakemaan palveluitaan Lommilasta. Siitä tulee muodostumaan tämän alueen todellinen keskus, jonne pikku hiljaa siirtyvät kaikki palvelut. Pohjois-Espoossa asuu vain muutamia tuhansia ihmisiä, mittakaava Espoon keskukseen on aivan eri.

Lommilan hanketta perustellaan työllisyysvaikutuksilla. Niitä ei voi kiistää. Mutta uskon, että jos pystymme kehittämään Espoon aseman ympärille pikku-magneetin saamme ainakin osan Lommilan myötä syntyvistä työpaikoista syntymään aseman seudulle. 

Valitettavasti kaikki kokemukset Suomesta kertovat karua kieltään siitä, näin lähelle toisiaan ei mahdu kahta kauppakeskusta. Isompi syö pienemmän. Sen takia, olen täysin kaupunginsuunnittelulautakunnan  yksimielisen päätöksen takana, josta esimerkiksi valtuutettu Elo puhui.