Lähikirjasto, aluekirjasto – vai mikä se nyt on?

Kaikki rakastavat lähikirjastoja, ainakin demarit. Lähikirjastoille löytyy aina puolustajia, niiden sanotaan olevan yksi tärkeimmistä palveluista kuntalaisille. Kukaan ei halua lakkauttaa lähikirjastoja, koska ne tarjoavat lapsille, työttömille ja vanhuksille mahdollisuuden nauttia kirjastojen palveluista. Näin ainakin yleinen mantra menee.
Mutta, mutta. Onko Espoossa lähikirjastoja kaikille? Espoossa on 14-15 kirjastoa eri puolilla kaupunkia. Aluekirjastoja on Leppävaarassa Sellossa, Matinkylä-Olarissa Isossa-Omenassa ja Espoon keskuksessa Entressessä. Aluekirjastot sijaitsevat kauppakeskuksissa. Loput kirjastoista ovat lähikirjastoa, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia.
Osassa Espoota ei ole enää lähikirjastoja. Espoon keskuksen alueella tai Keski-Epoon (Ymmersta, Tuomarila, Suvela, Suna, jne) on vain yksi kirjasto: aluekirjasto. Samoin Leppävaaran alueella on vain yksi iso kirjasto Sellossa. Muut kirjastot on sijoiteltu eri alueille vähän miten sattuu.
Espoolaiset ovat sillä lailla erilaisessa asemassa asuinalueensa suhteen, että joissain alueilla on lähikirjasto, toisille ei. Kaupunginvaltuusto on linjannut, että toimintoja yhdistetään isommiksi kokonaisuuksiksi. Suomeksi tämä tarkoittaa, että myös lähikirjastoja yhdistellään. Jos tähän ryhdytään, niin meteli on varmaan kauhea. Mutta asukkaille voi olla vähän vaikeaa selittää, että kyllä esimerkiksi Karhusuon lähikirjasto pitää säilyttää, vaikka esimerkiksi Leppävaarassa ei ole lähikirjastoja ollenkaan.
Toisaalta jos jossain on hyvin tilanne, niin paraneeko muiden tilanne huonontamalla yhden alueen tilannetta? Ei, mutta miten turvataan samalla tasapuolisuus eri alueilla asuville. Kahden kerroksen väkeä ei saa olla.