Siirry pääsisältöön

Vanha-Espoon suuralueen kaavoituskatsaus 2022

Vanha-Espoo on iso alue, jossa oli vuosi sitten vuodenvaihteessa noin 41 000 asukasta. Kun Suur-Kauklahti luetaan mukaan, asukkaita tulee 12 000 lisää.  Alueelle sijoittuu kaupunkikeskus Espoon keskus, joka on myös Espoon hallinnollinen keskus. Täällä on myös Espoon kirkonmäki, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY), ja sijoittuu alueella olevaan Espoonjoen kulttuurimaisemaan. Toisenlaista rakennettua ympäristöä, omaltaan osaltaan arvokasta, on Suvelan lähiö. Kauklahden alueelta löytyvät Kauppamäen kadehdittavat kivijalkaliikkeet, asuntomessualue ja Espoon kartanon kulttuurimaisemat.



Maankäytön kannalta tärkein kaavataso on yleiskaava, jossa suunnitellaan isommat linjat. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan (POKE) valmistelu on viimeiset vuodet leimannut myös Vanha-Espoon maankäytön suunnittelua. Tarkoitus oli laatia uusi yleiskaava ohjaamaan erityisesti Pohjois-Espoon kehitystä, mutta myös Keski-Espoon kehittymistä. Viime vaiheen päätöksentekovaiheessa yleiskaavasta jätettiin kuitenkin pois Espoon keskus ympäristöineen. Espoon keskuksen yleiskaavan suunnittelua jatketaan, mutta aikatauluista ei ole vielä tietoa. POKE yleiskaavasta on tehty 10 valitusta hallinto-oikeuteen, joka aikanaan antaa ratkaisun valituksista.

Muutama sana Kauklahden asemakaavoista


Asemakaavalla määritellään tietyn alueen käyttö. Kauklahdessa valmistelussa on mm. Mustalahden asemakaava, tavoitteena on kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavan lähtökohdat ja tavoitteet syksyllä 2022.  Kauklahden aseman eteläpuolisia osia sisältävä Lasihytin kaavaehdotus oli nähtävillä viime syksynä. Nyt täydennetään selvityksiä ja vaikutusten arviointia sekä tehdään suunnitelmien tarkennuksia. Tarkoitus, että kaava etenee kaupunkisuunnittelulautakuntaan tämän vuoden aikana. 

Uuden Kyytimäen pientaloalueen asemakaavaehdotus, sijoittuen Mikkelän ja Kauklahden välille, on menossa kaupunginhallituksen päätettäväksi näillä hetkillä. Vantinkulman maankäytön tarkastelua ollaan käynnistämässä tänä vuonna. 

Vähän enemmän Vanhan-Espoon kaavoista


Kaavavalmistelun ensimmäinen vaihe, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen, on tekeillä aseman pohjoispuolelle sijoittuvalle Espoolaistentalolle, Siltakadun ja Kirkkojärventien risteyksen viereen sijoittuvalle Suvelanristin sekä Sunantien länsipuolelle sijoittuvalle Kiltaveljenmäen alueelle. 

Espoolaistentalon korttelikokonaisuudesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu syksyllä 2022 ja kilpailun ratkaisu tullee loppuvuodesta.  Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tulossa nähtäville alkuvuodesta 2023. 

Espoontorin kauppakeskuksen laajentumista on suunniteltu vuosikausia, nyt Espoontorin kaavaehdotus on palautunut sopimusneuvotteluista uudelleen valmisteltaviksi. Ehdotus on tulossa uudelleen nähtäville arviolta syksyllä 2022.  Alustavien suunnitelmien mukaan Espoontorin itäpuolelle suunnitellaan hypermarketttia, joukkoliikenneterminaalia-matkakeskusta ja uutta asumista. Toivottavasti suunnittelu etenee konkretiaan!

Aiempina vuosina valmistelussa olleiden Pappilanmäen, Sokinsuonkujan (Suvelan ostarin) ja Savikujan asemakaavojen edistäminen on nyt pysähdyksissä, koska suunnitelmat ovat voimassa olevan yleiskaavan vastaisia. 

Intohimoja puolesta ja vastaan herättävä Söderskoginaukean asemakaava, toinen Espoonväylän asemakaavoista, pyritään tuomaan hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2023. Asemakaavaluonnoksissa on suunniteltu tunnelia, jota pitkin Espoonväylän liikenne kulkisi keskuspuiston läpi. 

Lopuksi vielä liikenteen hankkeista


Pitkään odotetun Espoon kaupunkiradan suunnittelu jatkuu vuoteen 2023 saakka. Rakentamisen aika on vuosina 2023–2028, jolloin myös radanvarren alueiden rakentuminen alkaa. Samalla luodaan pyöräliikenteelle Rantaradanbaana radan suuntaisesti. Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnittelu on myös käynnissä, mutta edellyttää yleiskaavatilanteen (POKE) selkeytymistä. Radan rakentamisesta ei ole tehty vielä investointipäätöstä, eikä rakentamissuunnittelua. 

Sujuva lähijunaliikenne tarvitsee uusia varikkoja, joista todennäköisesti yhden tulee sijaita rantaradan varrella. Parhaillaan on käynnissä lisäselvityksiä, toistaiseksi ainoa realistinen sijaintipaikka varikolle on Espoon alueella ollut Mankin alue.  

Autoliikenteen osalta Turunväylän välityskyky tulevina vuosikymmeninä edellyttänee tulevaisuudessa kolmansia kaistoja, jotka toteutettaneen leventämällä nykyisiä ajoratoja. Ainakin Tuomarilan ja Kehä III:n liittymien sekä Kehä III ja Histan uuden liittymän välillä ennustetaan tarvittavan lisäkaistoja. Mutta nämä ovat tulevien vuosikymmenten hankkeita. 

Maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa luottamushenkilöt, kuten minä, ottavat mielellään kommentteja ja palautetta vastaan. 

Antti Aarnio
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)

Kirjoitus julkaistu Keski-Espoon sanomissa toukokuussa 2022

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v