Siirry pääsisältöön

Kaupsun kokousraportti 16.2.2022

Kaupsun kokousraportti 16.2.2022, jäsen Aarnio.

Kokouksen esityslistalla ei ollut tunteita herättäviä asioita, päätettiin asiat sopuisasti, muutamat äänestykset toki saatiin aikaan. Lähinnä kyse oli mielipideasioista.

Kokouksen info-osassa saimme katsauksen Finnoonsataman tilanteesta (yleiskaavoituksen suunnittelutilanne ja veneiden talvisäilytyksen tilannekatsaus).

Finnoonsataman yleiskaavoitus aloitettiin 2010-luvun alkupuolella, mutta reiluun viiteen-kuuteen vuoteen asian suhteen on ollut hiljaista. Eikä nytkään ole mitään erityistä tilannetta meneillään.

Alunperin suunniteltiin venesataman edustalle tekosaarta, johon metrotunneleista louhitut kivet olisi sijoitettu. No, tunnelit on louhittu ja on selvinnyt, että tekosaaren tieltä pitää hävittää lokkiluoto ja tämä on käytännössä mahdotonta. Rauhoitetut naurulokit pesivät luodolla.

Tilalle pitäisi rakentaa tekolokkiluoto, johon pitäisi todennetusti saada lokkiasutusta, vasta sitten voi alkaa rakentamaan itse tekosaarta. Tämän lisäksi pitäisi näyttää, että saaren rakentaminen on välttämätöntä.

Itse olen sitä mieltä, että tämä käytännössä estää tekosaaren rakentamisen ja virkamiehet vähän epäsuorasti antoivat ymmärtää, että tekosaarisuunnitelmalla ei jatketa (YES).

Aikataulu: jos hyvin käy, niin suunnitelmat (kaavat) voisi saada 20-luvulla aikaiseksi. Tavoitteet pitäisi päättää ensi syksynä, osayleiskaava voisi silloin olla valtuustossa 2025. On sinänsä ongelmallista, että Finnoon metroaseman ympäristö rakentuu koko ajan, mutta satama-alueen kaavavalmistelu on aivan alkuvaiheessa. Menee vielä kauan ennen kuin satama-alueen tulevaisuus on selvillä.

Saimme kuulla myös veneiden talvisäilytyksen tilanteesta. Jonnet ei muista, mutta kun Suomenojan suunnitelmat kymmenisen vuotta sitten nousivat esille, veneiden talvisäilytyksestä nousi kova keskustelu.

Suomenojan venesataman yhteydessä on iso kenttä veneiden talvisäilytystä varten ja uuden asuinalueen ja talvisäilytyksen yhteensovittaminen on vaikeaa. Ja eikä se helpommaksi ole muuttunut, sillä kymmenessä vuodessa ei ole löydetty ratkaisua isompien veneiden talvisäilytykselle. Aiemmmissa selvityksissä kaupunki löysi kaksi aluetta, toisen Suvisaaristosta ja toisen Kurttilasta, johon veneille olisi voitu kaavoittaa säilytystilaa. Suvisaariston paikka on hylätty jatkovalmistelussa ja jäljellä on tämä Tiililaiturin alue Kurttilassa. Mutta kovin paljon pidemmällä ei asiassa ei olla.

Itse kokousasiat:
1. Äminnen kartano, Kurttila
Kaavaehdotus nähtäville, suojeltu kartano säilytetään ja toisella puolelle kaavoitetaan pientaloille tontteja.

2. Valtuustoaloite peruskallion tarpeettoman räjäyttämisen välttämisestä. Valtuuston käsiteltäväksi mutinoitta.

3. Lansatunnelin asemakaavan muutosehdotus nähtäville, Kilo. Rantaradan varteen tulee (pyöräily)baana ja vähän kaavaa muutetaan.

4. Tattitori, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Laaksolahti. Päiväkodin toimintamahdollisuuksia parannetaan muutoksella.

5. Muutoksen hakeminen korkeimmalta hallinto-oikeudelta Siikjärvenpellon vaiheittaista asemakaavan muutosta koskevasta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä.

Espoo haluaa KHO:n päätettäväksi sen, voiko asemakaavaa laatia vaiheittan. Tämä tapaus liittyy Siikajärvellä olevaan vanhaan K-instituuttiin, jossa toimi muutamia vuosia sitten vastaanottokeskus. Nyt sinne on pari vuotta sitten annettu tilapäinen rakennuslupa lastenkodille, mutta alueella ei ole jätevesipuhdistamoa tms. ELY-keskus valitti ja hallinto-oikeus kumosi luvan. Pitkä tarina...

6. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma jätettiin pöydälle, koska minua ja perussuomalaisten Hannu Järvistä ihmetytti miksi lautakunta ei käsittele tai lausu asiasta mitään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v