Siirry pääsisältöön

Mistä rahat joukkoliikenteen järjestämiseen lähivuosina?

 HSLn hallituksessa hyväksymme tiistaina 29.2 viime vuoden tilinpäätöksen. Koronan takia vuosi 2020 oli taloudellisessa mielessä vaikea. HSL sai lipputuloja yhteensä 243 milj. euroa ja se oli 148 mil. euroa vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin.  Talousarviossa ennakoitiin matkustajamäärän kasvavan 1,5 %, mutta koronan takia matkustajamäärä väheni 37 %. Tämä näkyy lipputuloissa. 

Jäsenkunnat maksoivat kuntaosuuksina 345 milj. euroa, joilla katettiin toimintakuluista 48 %.  Valtiolta saatiin tukia 67 milj. euroa. 

Toimintakuluja oli yhteensä 719 milj. euroa.  Tuotttojen ja kulujen erotus oli 54 milj.euroa alijäämäinen. Rahoittaakseen alijäämän, HSL nosti viime vuonna lainaa 50 miljoonaa euroa. Kun otetaan poistot huomioon, viime tilikauden tulos oli 71 milj. euroa alijäämäinen. 

Tulevien vuosien taloustilanne on haasteellinen 

Vuoden 2021 talousarvio on jo lähtökohtaisesti 79 miljoonaa alijäämäinen. Koronatilanne on pitkittynyt ja matkustajien määrä liikenteessä on ollut arvioitua pienempi.   Tällä hetkellä vaikuttaa, että lipputulot jäävät monta kymmentä miljoonaa pienemmiksi kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. 

Valtion koronatuki joukkoliikenteelle on hakuvaiheessa ja sieltä tulee tukea summa x HSL:lle. Kymmeniä miljoonia, mutta ehkä alle 50 miljoonaa euroa.   

HSL:n rahoitusvaje (ilman merkittäviä säästöjä) tulee siis olemaan noin viime vuoden luokkaa, 50-100 miljoonaa euroa. 

Ongelmallista on se, että kuntayhtymä ei voi tehdä montaa vuottaa kymmenien miljoonien alijäämää. 

Lisähaastetta HSL:n taloudelliseen tilanteeseen tuo se, että tulevina vuosina ns. infrakustannukset alkavat kasvaa merkittävästi. HSL maksaa korvauksia valmistuneesta joukkoliikenneinfrasta jäsenkunnille. Tänä vuonna niiden yhteissumma on 139 milj. euroa, joista esimerkiksi Espoon osuus on reilut 50 milj. euroa.  Lähivuosina valmistuvat Länsimetron jatke Kivenlahteen sekä Raide-Jokeri pikaraitiotie ja lisäävät HSL:n menoja. Vuonna 2023 nämä korvaukset ovat jo yli 200 milj. euroa. 

Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että HSL:n taloustilanne on heikentynyt merkittävästi ja tulevien vuosien menopaineet aiheuttavat merkittäviä haasteita taloudelle. 

Miten taloustilannetta pitää yrittää parantaa? 

Kuntayhtymälä on erilaisia vaihtoehtoja, joilla se voi talouttaan tasapainottaa. Se voi esimerkiksi yrittää saada jäsenkuntia maksamaan enemmän joukkoliikenteestä (jäsenkuntien maksuosuuksien kasvattaminen), ottaa lisää velkaa, supistaa palvelutasoa (vähentää linjoja ja supistaa aikatauluja) , korottaa lipunhintoja ja anoa valtiolta lisätukea. 

Omasta mielestäni on tarpeen luoda pitkän aikavälin talouden tasapainottamisohjelma, jossa ehkä joudutaan tarkastelemaan kaikkia mahdollisia keinoja. Nyt pitäisi ensiksi käydä vuoropuhelua jäsenkuntien kanssa, että onko kunnille mahdollista, vaikka väliaikaisesti, nostaa kuntaosuuksia? 

Joukkoliikenne on menettänyt paljon matkustajia korona-aikana ja matkustajien saaminen takaisin joukkoliikenteen käyttäjiksi tulee olla lähivuosien tavoite. Suhtaudun vähintään epäilevästi lipunhintojen korottamiseen ja palvelutason leikkaamiseen. 

Mutta on selvää, että talouden tasapainottamisesta tulee haasteellinen tehtävä tuleville vuosille.  Seuraavan HSLn hallituksen tehtävä tulee olemaan epäkiitollinen. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v