HSLn hallituksessa hyväksymme tiistaina 29.2 viime vuoden tilinpäätöksen. Koronan takia vuosi 2020 oli taloudellisessa mielessä vaikea. HSL sai lipputuloja yhteensä 243 milj. euroa ja se oli 148 mil. euroa vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Talousarviossa ennakoitiin matkustajamäärän kasvavan 1,5 %, mutta koronan takia matkustajamäärä väheni 37 %. Tämä näkyy lipputuloissa.
Jäsenkunnat maksoivat kuntaosuuksina 345 milj. euroa, joilla katettiin toimintakuluista 48 %. Valtiolta saatiin tukia 67 milj. euroa.
Toimintakuluja oli yhteensä 719 milj. euroa. Tuotttojen ja kulujen erotus oli 54 milj.euroa alijäämäinen. Rahoittaakseen alijäämän, HSL nosti viime vuonna lainaa 50 miljoonaa euroa. Kun otetaan poistot huomioon, viime tilikauden tulos oli 71 milj. euroa alijäämäinen.
Tulevien vuosien taloustilanne on haasteellinen
Vuoden 2021 talousarvio on jo lähtökohtaisesti 79 miljoonaa alijäämäinen. Koronatilanne on pitkittynyt ja matkustajien määrä liikenteessä on ollut arvioitua pienempi. Tällä hetkellä vaikuttaa, että lipputulot jäävät monta kymmentä miljoonaa pienemmiksi kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin.
Valtion koronatuki joukkoliikenteelle on hakuvaiheessa ja sieltä tulee tukea summa x HSL:lle. Kymmeniä miljoonia, mutta ehkä alle 50 miljoonaa euroa.
HSL:n rahoitusvaje (ilman merkittäviä säästöjä) tulee siis olemaan noin viime vuoden luokkaa, 50-100 miljoonaa euroa.
Ongelmallista on se, että kuntayhtymä ei voi tehdä montaa vuottaa kymmenien miljoonien alijäämää.
Lisähaastetta HSL:n taloudelliseen tilanteeseen tuo se, että tulevina vuosina ns. infrakustannukset alkavat kasvaa merkittävästi. HSL maksaa korvauksia valmistuneesta joukkoliikenneinfrasta jäsenkunnille. Tänä vuonna niiden yhteissumma on 139 milj. euroa, joista esimerkiksi Espoon osuus on reilut 50 milj. euroa. Lähivuosina valmistuvat Länsimetron jatke Kivenlahteen sekä Raide-Jokeri pikaraitiotie ja lisäävät HSL:n menoja. Vuonna 2023 nämä korvaukset ovat jo yli 200 milj. euroa.
Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että HSL:n taloustilanne on heikentynyt merkittävästi ja tulevien vuosien menopaineet aiheuttavat merkittäviä haasteita taloudelle.
Miten taloustilannetta pitää yrittää parantaa?
Kuntayhtymälä on erilaisia vaihtoehtoja, joilla se voi talouttaan tasapainottaa. Se voi esimerkiksi yrittää saada jäsenkuntia maksamaan enemmän joukkoliikenteestä (jäsenkuntien maksuosuuksien kasvattaminen), ottaa lisää velkaa, supistaa palvelutasoa (vähentää linjoja ja supistaa aikatauluja) , korottaa lipunhintoja ja anoa valtiolta lisätukea.
Omasta mielestäni on tarpeen luoda pitkän aikavälin talouden tasapainottamisohjelma, jossa ehkä joudutaan tarkastelemaan kaikkia mahdollisia keinoja. Nyt pitäisi ensiksi käydä vuoropuhelua jäsenkuntien kanssa, että onko kunnille mahdollista, vaikka väliaikaisesti, nostaa kuntaosuuksia?
Joukkoliikenne on menettänyt paljon matkustajia korona-aikana ja matkustajien saaminen takaisin joukkoliikenteen käyttäjiksi tulee olla lähivuosien tavoite. Suhtaudun vähintään epäilevästi lipunhintojen korottamiseen ja palvelutason leikkaamiseen.
Mutta on selvää, että talouden tasapainottamisesta tulee haasteellinen tehtävä tuleville vuosille. Seuraavan HSLn hallituksen tehtävä tulee olemaan epäkiitollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti