Siirry pääsisältöön

Maskipakko joukkoliikenteessä

Suomessa on otettu käyttöön uusia rajoitustoimenpiteitä koronaepidemian hillitsemisessä.
Tartuntalain muutos astui voimaan helmikuun loppupuolella ja se vaikuttaa myös joukkoliikenteeseen. Lain perusteella viranomainen voi rajoittaa matkustajamääriä, mutta se tuo myös muita vaatimuksia joukkoliikenteen järjestäjälle (tässä tapauksessa HSL:lle). 



HSL:n tulee esimerkiksi:
  • Antaa matkustajille ohjeet lähikontaktien välttämiseksi (lähikontakti: Oleskelua kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15min ajan TAI fyysinen kontakti)
  •  Mahdollistaa sisätiloissa etäisyyksien ylläpito
  • Edellyttää pintojen puhdistamista säännöllisesti ja puhdistamisen tehostamista.
  • Annettava toimintaohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista, kasvosuojusten käyttämistä ja muita vastaavia käytänteitä koskien
  • Annettava mahdollisuus ylläpitää hygieniatasoa
Näissä toimenpiteissä ei mielestäni ole mitään yllättävää tai erikoista, tätä toimintaa HSL:n on tehnyt jo kauan. 

Julkisuudessa (somessa) intohimoa ja mielenkiintoa herättää maskipakko. 

Kasvomaskin käyttö nyt

Käytössäni olevat tiedot ovat valitettavasti muutaman viikon takaa, mutta en usko merkittäviä muutoksia asiassa tapahtuneen. Kasvomaskia käyttää KESKIMÄÄRIN 76 % asiakkaista.  Helsingissä ja Espoossa maskien käyttö on yleisempää  kuin Vantaalla  tai muissa jäsenkunnissa.  Matkustajamäärä on tällä hetkellä noin 45 % normaalitilanteesta. 


Maskipakosta ratkaisu?

Viime aikoina on esiintynyt vaatimuksia maskipakon käyttöönotosta joukkoliikenteessä. Asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, olisko sillä vaikutusta epidemian hillitsemissä, enkä pohdi sitä sen enempää. 

Maskipakko on ongelmallinen ottaa joukkoliikenteessä käyttöön, koska: 

- Valmiuslakiin, tartuntatautilakiin tai muuhun lainsäädäntöön perustuvaa mahdollisuutta vaatia maskin käyttöä ei ole joukkoliikenneviranomaisella. 
- Jos HSL vaatisi asiakkailtaan maskin käyttämistä, olisi HSL:n kuitenkin velvollisuus huolehtia, että palvelu on yhdenvertaisesti myös niiden käytettävissä, jotka ilmoittavat, etteivät esim. terveydellisistä syitä johtuen voi maskia käyttää.
- Julkinen liikenne on toimintana sellaista, jonka käyttömahdollisuutta ei voida poistaa osalta henkilöitä ilman lakitasoista määräystä asiasta.

Jos maskipakko lainsäädännöllä mahdollistettaisiin (mitä en usko tapahtuvan) tulisi laissa myös määrätä, miten maskien käyttöä valvotaan ja mitä seuraamuksia maskin käyttämättä jättämisestä seuraisi. 

HSL on luottanut ohjeistusten voimaan ja edistänyt erilaisilla kampanjoilla maskin käyttöä joukkoliikenteessä.  Maskien käyttäjien osuus on noussut viime viikkoina, toivottavasti se nousee entisestään. 


Maskit päälle joukkoliikenteessä!

Antti Aarnio
HSL:n hallituksen jäsen (sd)
Espoo


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v