Siirry pääsisältöön

Maaliskuun HSL hallituksen asiat

 Tiistaina on jälleen HSL:n hallituksen kokous. Edustan hallituksessa sosialidemokraatteja ja Espoota. Esityslistalla on

- 22§ Sisäisen tarkastuksen kertomus 2020 ja suunnitelma 2021
Riittävä valvonta on julkisen toiminnan luotettavuuden edellytys. Hallitus merkitsee tiedoksi viime vuoden tarkastustoiminnan raportin ja suunnitelman tulevalle vuodelle. Vuoden 2020 tarkastussuunnitelman mukaiset tarkastukset on toteutettu ja raportoitu toimitusjohtajalle tarkastussuunnitelman mukaisesti. Merkittäviä puutteita ei ole todettu.
- 23 § Lippu- ja informaatiojärjestelmän arkkitehtuurityön puitejärjestelyyn perustuva hankinta
HSL on kilpailuttanut Lipunmyynti- ja informaatiojärjestelmän elinkaaren selvitystyöhön tarvittavan teknologia-arkkitehtuurityön. Hallitus päättä kilpailutuksen voittajasta.
24 § Bussiliikenteen tarjouskilpailun 53/2021 järjestäminen
HSL:n käynnistää maaliskuussa 2021 bussiliikenteen tarjouskilpailun, johon sisältyy Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla liikennöitäviä linjoja, joiden nykyiset liikennöintisopimukset päättyvät elokuussa 2022 ja elokuussa 2023. Hallitus päättää tarjouskilpailun järjestämisestä.
Kilpailutettavan liikenteen osuus on noin 12,0 prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen automäärästä ja 11,4 prosenttia linjakilometreistä. Lisää sähköbusseja on tulossa kilpailutuksen myötä.
25 § Liittyminen järjestyksenvalvontapalvelun yhteishankintaan
Hankinnalla on tarkoitus korvata nykyinen puitesopimus Liikenneasemien järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluista. Tavoitteena on varmistaa henkilöturvallisuus matkustajaliikenteessä, turvata junahenkilökunnan ja muiden liikennevälineiden toimijoiden turvallisuus sekä ehkäistä ilkivaltaa ja vahingontekoja liikennejärjestelmässä ja osapuolten muissa kohteissa. Lisäksi palvelut voivat sisältää kulunvalvontaan liittyviä tehtäviä sekä muita asiantuntija- ja turvallisuuspalvelutehtäviä.
Hallitus päättää liittymisestä Fintraffic Raide Oy:n kilpailuttamaan yhteishankintaan; sekä toimitusjohtajan valtuuttamisesta allekirjoittamaan yhteistoimintasopimuksen yhteishankinnan kilpailutusta varten.
26 § Kansainvälisen BEST-kyselytutkimuksen tulokset vuonna 2020
BEST -kyselytutkimuksella (Benchmarking in European Service of Public Transport) mitataan eri Euroopan kaupunkien asukkaiden tyytyväisyyttä alueensa joukkoliikenteeseen.
HSL sijoittui kaupunkiseutukohtaisessa vertailussa kokonaisarvosanalla mitattuna kolmanneksi. 76 % HSL-alueen asukkaista oli tyytyväisiä alueen joukkoliikenteeseen vuonna 2020, mikä on yhtä suuri osuus kuin vuonna 2019.
Alueensa joukkoliikenteeseen tyytyväisimmät BEST-jäsenkaupunkien asukkaat löytyivät Turusta (84 % tyytyväisiä) ja Tampereelta (83 % tyytyväisiä). (Tämä yllätti ainakin itseni) . HSL:n taakse vertailussa jäivät muut pohjoismaiset pääkaupunkiseudut Oslo (73 % tyytyväisiä), Tukholma (70 % tyytyväisiä) ja Kööpenhamina (56 % tyytyväisiä) sekä Geneve Sveitsissä (73 % tyytyväisiä), Rotterdam-Haag Alankomaissa (71 % tyytyväisiä) ja Bergenin (58 % tyytyväisiä) sekä Trondheimin kaupunkiseudut (51 % tyytyväisiä) Norjassa. Kärkisijat valloittaneet Turku ja Tampere osallistuivat BEST-tutkimukseen ensimmäistä kertaa vuonna 2020.
Tutkimus merkitään tiedoksi.
27 § Joukkoliikenteen kaluston laatututkimus syksyllä 2020
HSL tutkii joukkoliikenteen kaluston laatua havainnointitutkimuksella. Poikkeamapisteitä kertyy, kun laadussa havaitaan poikkeama. Tulokset tiivistetysti:
- Bussiliikenteen tulos pysyi ennätyshyvällä tasolla
- Raitiotiekaluston tulos pysyi kevään tasolla
- Metro- ja junakaluston kunto parani verrattuna viime kevääseen
Hallitus merkitsee tutkimuksen tiedoksi.
Lisäksi kokouksessa käsitellään viranhaltijapäätökset ja tiedoksi merkittävät asiat. Niissä ei ole mielestäni merkittäviä asioita.
Esityslista luettavissa kokonaisuudessaan HSLn sivuilla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v