Siirry pääsisältöön

Malttia suorien linjojen vaatimiseen Espoossa: Joukkoliikennettä on suunniteltava kaikkien kaupunkilaisten etu huomioiden

Varavaltuutettu Sara Saramäki kommentoi Länsiväylän Areenalla HSL:n bussiliikenteen linjastosuunnitelmaa, joka valmistellaan Kivenlahden metron valmistumisen jälkeiseen aikaan. Hyvä, että joukkoliikenne keskusteluttaa ja erilaisia näkemyksiä esitetään jo suunnitteluvaiheessa.

Ymmärrän asukkaiden turhautumisen, jos joukkoliikennepalvelut tuntuvat huonontuvan, eivätkä parantuvan. Jokainen päättäjä varmasti mielellään lisäisi joukkoliikennettä, esimerkiksi suoria linjoja Helsinkiin, asukkaiden toiveiden mukaisesti, mutta ihan yksinkertaista se ei ole.

Joukkoliikenne rahoitetaan lipputuloilla ja kuntien maksamilla osuuksilla. Kyse on aina perimmiltään rahasta. Vuonna 2020 Espoon maksama kuntaosuus oli noin 93 miljoonaa euroa, mutta se tulee nousemaan tulevina vuosina sekä koronan aiheuttaman lipunmyyntitulojen häviämisen että metroon ja raidejokeriin liittyvien investointi- ja operointikustannusten takia. Jo vuonna 2021 arvioidaan Espoon kuntaosuuden nousevan 120 miljoonaan euroon.

On tietenkin hienoa, että vuosikymmeniä odotetut raidehankkeet vihdoin valmistuvat, mutta ne myös lisäävät kustannuksia, jotka on joko kerättävä lipputuloilla tai kuntien maksamilla osuuksilla. Korona-aika on romahduttanut HSL:n lipputulot ja vaikka maan hallitus on esimerkillisesti tukenut taloudellisesti joukkoliikennettä, lipputulojen aiheuttaman kuopan täyttäminen vie vielä vuosia.

Espoolaisten joukkoliikenteen järjestämisessä pitää myös huolehtia eri puolella Espoota asuvien tasa-arvoisesta kohtelusta. Joukkoliikenteeseen pitäisi käyttää suurin piirtein saman verran rahaa asukasta kohti kaupungin sisällä, se olisi oikeudenmukaista joukkoliikennepolitiikkaa. Kun yksittäiselle alueelle lisätään ”ylimääräinen” linja, on ymmärrettävää, että vastaavasti muidenkin alueiden asukkaat ovat oikeutettuja vastaavaan palveluun. Tämän takia joukkoliikennettä on suunniteltava huolella kaikkien kaupungin asukkaiden etu huomioiden.

Jos joukkoliikenteen käyttö palaa koronan edeltävälle tasolle ja Espoon asukasmäärä kasvaa ennakoidusti metroradan varrella, metron kapasiteetti ei tule riittämään. Silloin tarvitaan lisää Länsiväylää ajavia suoria bussilinjoja, ehkä 2030-luvulla. Mutta kuten kuluva vuosi on osoittanut, yllättäviä käänteitä tapahtuu ja siksi on parempi edetä maltillisesti.

Antti Aarnio

HSL:n hallituksen jäsen (sd.)

Espoo


Julkaistu Länsiväylä- lehdessä 6.1.2021.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v