Siirry pääsisältöön

Malttia suorien linjojen vaatimiseen Espoossa: Joukkoliikennettä on suunniteltava kaikkien kaupunkilaisten etu huomioiden

Varavaltuutettu Sara Saramäki kommentoi Länsiväylän Areenalla HSL:n bussiliikenteen linjastosuunnitelmaa, joka valmistellaan Kivenlahden metron valmistumisen jälkeiseen aikaan. Hyvä, että joukkoliikenne keskusteluttaa ja erilaisia näkemyksiä esitetään jo suunnitteluvaiheessa.

Ymmärrän asukkaiden turhautumisen, jos joukkoliikennepalvelut tuntuvat huonontuvan, eivätkä parantuvan. Jokainen päättäjä varmasti mielellään lisäisi joukkoliikennettä, esimerkiksi suoria linjoja Helsinkiin, asukkaiden toiveiden mukaisesti, mutta ihan yksinkertaista se ei ole.

Joukkoliikenne rahoitetaan lipputuloilla ja kuntien maksamilla osuuksilla. Kyse on aina perimmiltään rahasta. Vuonna 2020 Espoon maksama kuntaosuus oli noin 93 miljoonaa euroa, mutta se tulee nousemaan tulevina vuosina sekä koronan aiheuttaman lipunmyyntitulojen häviämisen että metroon ja raidejokeriin liittyvien investointi- ja operointikustannusten takia. Jo vuonna 2021 arvioidaan Espoon kuntaosuuden nousevan 120 miljoonaan euroon.

On tietenkin hienoa, että vuosikymmeniä odotetut raidehankkeet vihdoin valmistuvat, mutta ne myös lisäävät kustannuksia, jotka on joko kerättävä lipputuloilla tai kuntien maksamilla osuuksilla. Korona-aika on romahduttanut HSL:n lipputulot ja vaikka maan hallitus on esimerkillisesti tukenut taloudellisesti joukkoliikennettä, lipputulojen aiheuttaman kuopan täyttäminen vie vielä vuosia.

Espoolaisten joukkoliikenteen järjestämisessä pitää myös huolehtia eri puolella Espoota asuvien tasa-arvoisesta kohtelusta. Joukkoliikenteeseen pitäisi käyttää suurin piirtein saman verran rahaa asukasta kohti kaupungin sisällä, se olisi oikeudenmukaista joukkoliikennepolitiikkaa. Kun yksittäiselle alueelle lisätään ”ylimääräinen” linja, on ymmärrettävää, että vastaavasti muidenkin alueiden asukkaat ovat oikeutettuja vastaavaan palveluun. Tämän takia joukkoliikennettä on suunniteltava huolella kaikkien kaupungin asukkaiden etu huomioiden.

Jos joukkoliikenteen käyttö palaa koronan edeltävälle tasolle ja Espoon asukasmäärä kasvaa ennakoidusti metroradan varrella, metron kapasiteetti ei tule riittämään. Silloin tarvitaan lisää Länsiväylää ajavia suoria bussilinjoja, ehkä 2030-luvulla. Mutta kuten kuluva vuosi on osoittanut, yllättäviä käänteitä tapahtuu ja siksi on parempi edetä maltillisesti.

Antti Aarnio

HSL:n hallituksen jäsen (sd.)

Espoo


Julkaistu Länsiväylä- lehdessä 6.1.2021.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa. Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostane