Siirry pääsisältöön

Tammikuun HSL:n hallituksen asiat

 Tiistaina 19.1 kokoontuu jälleen HSL:n hallitus, olen hallituksen demarijäsen Espoosta. 
Muutamia nostoja kokouksen esityslistasta:

1. Liikennöintisuunnitelman hyväksyminen

Vuosittain laadittava liikennöintisuunnitelma sisältää keskeisimmät toteutettavat reitti- ja palvelutasomuutokset seuraavan vuoden aikana. Liikennöintisuunnitelma on voimassa tulevan kesäliikenteen alusta seuraavan vuoden talviliikenteen loppuun.

Espoon osalta on ehkä keskeisin muutos on Suurpellon ja Kuurinniityn välille rakennettavan joukkoliikennekadun valmistumisen viivästyminen vuoden 2022 alkuun. Kaupunki ei ole saanut rakennettua katua valmiiksi (tiedä miksi), joten nyt arvioidaan, että katu on käytössä ensi vuoden alussa. 
Tämä joukkoliikennekatu on hyvä esimerkki siitä, miten hitaasti asiat joskus etenevät Espoossa. Katu kaavoitettiin noin kymmenen vuotta sitten, mutta rakentamiseen ei ole vielä päästy (en tiedä tarkasti onko rakentaminen jo alkanut). Olen kadun perään kysellyt säännöllisesti niin virkamiehiltä kuin kaupunginhallituksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniltä. Meriselityksiä on kuultu, mutta jospa tänä vuonna tulee valmista. 

Toisaalta ns. Sunankaaren jatkeen rakentaminen kaavasta toteutukseen vei ainakin kolmekymmentä vuotta (lopputuloksen ollessa loistava). 

Kun katu lopulta valmistuu tapahtuu, linja 118 siirtyy ajamaan Espoon keskuksesta uuden kadun kautta Suurpeltoon ja siitä Tapiolaan. Erittäin hyvä uudistus, jota on jouduttu (ja joudutaan yhä) odottamaan. 
Liikennöintisuunnitelmassa huonoa on se, että linjan 118 aloitettua, linjojen 134 ja 136 ruuhka-ajan vuoroväliä harvennetaan 10 minuutista 15 minuuttiin. Koska kyseessä on oman alueeni linjat, olisin mielelläni vaiti tästä, mutta on rehellistä kertoa myös ikävistä muutoksista. 

2. Markkinointikampanjoiden mediasuunnittelun ja -ostamisen hankintapäätös

HSL käyttää paljon rahaa markkinointiin, kuten tietenkin pitääkin tehdä.  Rahaa palaa, nyt olemme päättämässä neljäksi vuodeksi tehtävää hankintaa, jonka kokonaiskustannus on 6 milj. euroa + alv. Isoja rahoja. Hankinta on kilpailutettu ja hallitus päättää tarjouskilpailun voittajasta. 

3. Ympäristöbonuksesta päättäminen

HSL pyrki osaltaan vähentämään liikenteen päästöjä.  Sähköbussien määrä on pikkuhiljaa lisääntymässä bussien tarjouskilpailujen avulla. Liikennöitsijöitä kannustetaan myös vähentämään päästöjä ympäristöbonusten avulla.  Jos liikennöitsijät pystyvät vähentämään päästöjä normaalien sopimusvelvoitteiden lisäksi, heillä on mahdollisuus saada ympäristöbonusta. 
Tiistaina 19.1 päätämme ympäristöbonuksien myöntämisestä.  Bonuksia saadakseen liikennöitsijät käyttävät biodieseliä (12,2 milj. litraa), sekä bioetanolia (27 000 litraa) ja  vähentävät näin HSL:n bussiliikenteen hiilidioksidipäästöjä (CO2) 20 172 tonnia, typenoksideja (NOx) 13,5 tonnia, sekä pienhiukkasia (PM) 533 kg vuoden 2021 helmikuusta vuoden 2022 tammikuuhun saakka.

4. Lähijunaenergian hankinta

Joukkoliikenteen erikoisuuksia on, että HSL hankkii lähijunien käyttämän sähkön. HSL ikään kuin tekee sähkösopimukset lähijunille. Nyt päätämme hallituksessa uusista "sähkösopimuksista". Tähän asti junat ovat kulkeneet päästöttömällä sähköllä. Neljän vuoden sopimuksen arvo on miljoonia euroja (tarkka summa on toistaiseksi salassa pidettävää tietoa). 

5. Lausunto Länsi-Uudenmaan liikennöintisuunnitelmasta

 Nostan kaksi asiaa esille. 

HSL pitää Rantaradan junaliikenteen kehittämistä erittäin tärkeänä. Myös suunnittelu ja varautuminen Espoo-Salo -oikorataan ja uuden ratakäytävän lähiliikenteeseen on syytä varmistaa. HSL:n näkemyksen mukaan keskeistä on lähi- ja kaukojunaliikenteen yhteen sovittaminen sekä kehittäminen kokonaisuutena molemmissa ratakäytävissä. (Lähi- ja kaukojunaliikenteen yhteistyössä on vielä kehittämistä). 

Toiseksi,  kasvavan lähijunaliikenteen tarpeisiin tarvitaan huoltovarikko Rantaradan yhteyteen Kirkkonummelle tai Kirkkonummen ja Espoon rajalle. Uusi varikko myös mahdollistaa liikennöinnin aloittamisen ja päättämisen matkustustarpeen kannalta optimaalisesta paikasta. HSL pitää tärkeänä, että tämä keskeinen varikkotarve tunnistetaan kaikissa alueen suunnitelmissa ja toteaa, että Rantaradan varikko tarvitaan jo lähivuosina. Kaikkien toimijoiden tulee edistää varikoiden toteuttamista.

Tätä varikkoasiaa olen pitänyt esillä useaan otteeseen. Tilanne on se, että asia ei ole edennyt kuntien välisissä neuvotteluissa (keskusteluissa) yhtään mihinkään. Asia on aivan jumissa.  Varikon puutteesta tulevat kärsimään kaikki lähiliikenteen junamatkustajat välillä Leppävaara-Kirkkonummi.  Varikikkokysymys pitää ratkaista nopeasti. 

6. Asiakkaiden suositteluhalukkuus joukkoliikenteessä 2020

HSL kysyy asiakkailta neljännesvuosittain palveluiden suositteluhalukkuudesta. Tulokset olivat joulukuussa kautta linjan hieman paremmat kuin syyskuussa 2020. 

Mutta, C-vyöhykkeellä asuvien vastaukset erottuvat varsinkin A- ja B-vyöhykkeellä asuvista. C-vyöhykkeen asukkaiden, joihin kuulun itsekin,  suositteluhalukkuus on surkean matalalla tasolla.

Vyöhykeuudistus ja siitä aiheutunut epäoikeudenmukaisuuden tunne, aiheuttaa ehkä niin suurta tyytymättömyyden tunnetta, että se heijastuu tuloksiin.  On pakko alkaa tehdä toimia, että saamme C-vyöhykkeen asukkaat tyytyväisemmiksi joukkoliikennepalveluihin. Vyöhykejako on kestämätön pitkällä aikavälillä. Espoon keskuksen - ja Espoonlahden suuralue on saatava C-vyöhykkeeltä B- vyöhykkeen sisään. 

Tässä keskeisimmät asiat hallituksen tulevasta kokouksesta. Mukavaa viikkoa!

Antti Aarnio
HSL:n hallituksen jäsen (sd)
Espoo



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v