Siirry pääsisältöön

Korona teki joukkoliikenteen tulevaisuudesta usvaisen

 Vuosi 2020 lähti joukkoliikenteen kannalta hyvin käyntiin. Espoon ja HSL:n välinen nokittelu oli rauhoittunut, matkustajamäärät ja lipputulot olivat kasvussa ja lähitulevaisuus näytti vähintään kohtuulliselta.  Isossa kuvassa joukkoliikenne rullasi niin kuin sen pitääkin rullata. 

Tuli korona ja joukkoliikenteen (kuten monen muunkin asian) tulevaisuus muuttui usvaiseksi.  Alla olevasta HSL:n tekemästä kuvasta näkyy miten dramaattisesti metro- ja bussimatkustajien määrä väheni koronan vaikutuksesta. Henkilö- ja pakettiautoliikenteessä muutokset ovat olleet vähäisempiä. 

Keväällä käsittelimme erilaisia skenaarioita matkustajamäärien kehityksestä HSL:n hallituksessa. Positiivisissa skenaarioissa matkustajamäärien arvioitiin olevan vuoden lopulla jopa lähellä alkuvuoden tasoa. Mitään merkkejä näin positiivisesta kehityksestä ei ole havaittu. 

Kukaan ei tiedä, miten pitkään korona vaikuttaa ja millaiseksi yhteiskunnat muuttuvat tilanteen normalisoitua - sitten joskus.  Tämä tietenkin vaikeuttaa lähivuosien suunnittelua. HSL on tehnyt erilaisia laskelmia tulevien vuosien kehityksestä. 

Alla olevassa kuviossa on kolme erilaista skenaariota. Synkimmässä matkustajamäärä jää ensi vuonna puoleen vuoden 2019 tasosta, positiivisimmassa se tippuu neljänneksen. 

Matkustajamäärien kehitys heijastuu lipputuloihin.  Jos esimerkiksi ensi vuonna (2021) matkustajamäärä on puolet vuoden 2019 tasosta, lipputulot olisivat 190 milj. euroa "normaali" tasoa pienemmät nykyisillä lipunhinnoilla. 25 prosentin tiputus matkustajamäärissä taas tarkoittaisi noin 90 miljoonaa euroa pienempiä lipputuloja. 

HSL:n joukkoliikenne tulee tarvitsemaan tulevina vuosina satoja miljoonia euroa lisärahoitusta, jos nykyistä palvelutasoa halutaan pitää yltää.  Tähän saakka HSL joukkoliikenne on rahoitettu lipputulojen ja  jäsenkuntien maksuosuuksien avulla. Valtion tuki joukkoliikenteelle on vähäistä, melkein olematonta.  Tämän vuonna valtio myönsi kuitenkin koronalisätukea 57 milj. euroa HSL:lle.  Luvassa on mielenkiintoisia ja haastavia keskusteluja niin kuntien kuin valtionkin osalta.  

Toistaiseksi korona ei ole liiemmin vaikuttanut joukkoliikenteen toimintaan. Bussit ovat kulkeneet siinä missä ennenkin.  Mutta pidemmälle suuntautuvissa hankkeissa vaikutukset alkavat sen sijaa vaikuttaa. 

Vajaa vuosi sitten päätimme HSL:n hallituksessa käynnistää 30-40 lähijunan hankintaoperaation, tähtäimessä 2020-luvun loppupuoli. Nyt tulevaisuus on niin usvainen ja ennusteet matkustajamääristä niin epävarmoja, että hankintoperaation aloittamista tullaan seuraavassa HSL:n kokouksessa siirtämään ainakin vuodella. 

Pieni sivujuonne asiassa on se, että HSLn jäsenkunnat eivät ole saaneet aikaiseksi lähijunavarikkojen (josta olen aiemmin kirjoittanut) sijainteihin liittyviä päätöksiä (edes keskusteluja ei ole taidettu käydä).  Paine ratkaisuihin häipyi sen sileän tien koronan tultua kuvioihin. 

Mutta ei vaivuta synkkyyteen, ratkaisut vielä löydetään.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v