Siirry pääsisältöön

Autoilun suosio ei ole kasvanut Espoossa, vaan kävelyn ja pyöräilyn

Helsingin Sanomat julkaisi maanantaina 9.12 uutisen, jonka mukaan espoolaisten joukkoliikenteen suosio on laskenut ja autoilun kasvanut. HS:n mukaan Espoossa on tapahtunut merkittävä siirtymä joukkoliikenteen tappioksi. 

Onko näin? 

HS pohjasi uutisensa HSL:n n liikkumistutkimukseen, joka on pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) tekemä tutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia. Tällä tutkimuksella tuotetaan tietoa Helsingin seudun asukkaiden kulkutapajakaumasta eli siitä, miten paljon matkoja asukkaat tekevät eri kulkutavoilla. 

Pääkaupunkiseudulla tehdään arkipäivisin keskimäärin 3,5 matkaa per asukas. Alla olevasta kuviossa on esitetty miten matkat jakautuvat eri kulkutapoihin (määrä vasemmalla, osuus oikealla). 


Lähde: HSL liikkumistutkimus 2019, s. 61.

Kuntakohtaisesti eri kulkuvälineiden osuudet menevät seuraavan kuvion mukaisesti.  Pinkki on henkilöautomatkojen osuus, sininen joukkoliikenteen, keltainen pyöräilyn ja vihreä kävelyn.
Espoon osalta huomataan, että henkilöautomatkojen osuus oli sama 46 %:a sekä 2012 että 2018. Joukkoliikennematkojen osuus väheni 20:sta 18 prosenttiin.



Tulos: vähemmän joukkoliikennematkoja, enemmän kävelyä ja pyöräilyä


Tämän tutkimuksen mukaan espoolaiset tekivät seudun sisällä yhteensä 936 700 matkaa vuonna 2018. Tässä oli kasvua 16 %:a vuoden 2012 tutkimukseen verrattuna.  Henkilöautomatkojen määrä kasvoi samalla ajanjaksolla 15 %:a ja  joukkoliikennematkojen 2 %:a. Henkilöautomatkojen määrä siis pysyi suhteessa samana ja joukkoliikennematkojen väheni.

 Kävelymatkat kasvoivat 34 %:a ja pyörämatkat 28 %:a vuonna 2018 vuoden 2012 matkoihin verrattuna.

Espoolaiset siis ajavat matkojaan autolla entiseen malliin (mutta autoilu ei ole kasvanut), mutta joukkoliikenteen osuus on hieman vähentynyt. Joukkoliikenteen käyttäjiä on siirtynyt kävelemään ja pyöräilemään.

Joukkoliikennematkojen osuuden lasku 20:sta 18 prosenttiin ei ole hyvää kehitystä, Espoossa pitää päästä joukkoliikenteen osalta korkeampaan osuuteen.  Espoon sisäisistä matkoista tehtiin vain 20 %:a joukkoliikenteen avulla, tämä on alhaisin lukema Helsingin seudun kunnissa.Osuus on suorastaan surkean huono.

Espoolaisessa joukkoliikennekeskustelussa on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, miten Espoon sisäistä julkista liikennettä kehitetään.  Ongelma ei ole suorien bussien puute Helsingin keskustaan, vaan tiheiden ja nopeiden yhteyksien puute vaikkapa Espoolahdesta Leppävaaraan tai Kauklahdesta Olariin. Jos esimerkiksi näitä yhteyksiä ei saada kehitettyä, Espoo pysyy autokaupunkina vielä pitkään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen.
Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni.

Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Kau…

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin".
Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä.
Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo Soini kann…

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa.

Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostanee…