Kuka, mitä, häh?

tiistaina, joulukuuta 06, 2016

Puhe itsenäisyyspäivänä 2016

Espoon demarit järjestivät perinteisen itsenäisyyspäivän juhlan Mainingin koululla Suomen 99. itsenäisyyspäivänä  6.12.2017. Pidin tervehdyspuheen. 

Hyvät ystävät ja toverit, 

Vietämme nyt yhdeksättäkymmenettä yhdeksättä itsenäisyyspäivän juhlaa. Samanikäisiä suomalaisia on muuten maassamme 574, naisia 488 ja miehiä 86.

Arvon naiset ja miehet, meidän on todella syytä olla ylpeitä ja iloisia itsenäisestä Suomesta.     
                                                                           
Kaukainen pohjoinen maamme on noussut ryysyistä rikkauksiin itsenäisyytensä aikana.  Me olemme yksi maailman vauraimmista maista. Me suomalaiset elämme vauraudessa josta useimmat maailman ihmiset näkevät vain unta. Me suomalaiset olemme yksi onnellisimmista kansoista maan päällä.  Hyvät kuulijat, me elämme melkein paratiisissa.

Miten me savupirttien kasvatit olemme onnistuneet nousemaan maailman huipulle? Olemme lähes sadassa vuodessa luoneet yhteiskunnan joka ei ole täydellinen, mutta on silti esimerkki monelle muulle maalle. Tässä rakennustyössä meillä sosialidemokraateilla on ollut merkittävä rooli. Emme ole sortuneet kommunismiin tai muihin utopioihin – vaikka lähellä on käyty – vaan olemme luottaneet kansanvaltaan, markkinatalouteen ja parempaan tulevaisuuteen.

Maailmanmeno tuntuu nyt monimutkaisemmalta kuin pitkään aikaan. Mietin usein millaiseen maailmaan olemme oikein menossa. Venjä, pakolaiskriisi, digitalisaatio ja robotisaatio vähintään hämmentävät mieltä. Myös minulle, korkeasti koulutetulle keski-ikäiselle valkoiselle miehelle, tulevaisuus näyttää vähän epävarmalta. Miltä se sitten näyttääkään vähän heikommassa asemassa elävälle?

Mutta kun tarkastelen Suomen 99-vuotista historiaa, niitä kaikkia hirveyksiä, pettymyksiä ja surunhetkiä, ja sitä kuinka niistä kaikista on selvitty eteenpäin, niin olen vakuuttunut että me tulemme selviämään kaikista nyt huolta aiheuttavista asioista. 

Mutta tarvitsemme sovinnollisuutta. Meidän pitää oppia ymmärtämään paremmin erilaisia ajatuksia ja ihmisiä. Maailma on menossa hulluksi tässä kärjistämisen ilmapiirissä. Tuntuu, että suomalaiset ovat jakaantumassa uudenlaisiin ryhmiin, enkä pidä tätä kehitystä hyvänä. Minusta kärjistämisen tie ei voi olla meidän tiemme, poteroitumisen tie ei voi olla myöskään meidän tiemme. Isoäitini oli punaorpo, isoisäni taas valkoinen Kainuun sissi. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin vanhempani perustivat perheen ja minä synnyin. Ennenkin Suomessa on osattu tehdä sovintoja ja katsoa eteenpäin – ihan henkilökohtaisella tasolla.

Uskotaan tulevaisuuteen, me pärjäämme kyllä. Jos me onnistumme siinä, että satavuotiaassa Suomessa kaikki tuntevat ylpeyttä ja iloa suomalaisuudesta, meillä on takuulla edessä kerrassaan loistava tulevaisuus.


Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Ei kommentteja: