Siirry pääsisältöön

Puhe itsenäisyyspäivänä 2016

Espoon demarit järjestivät perinteisen itsenäisyyspäivän juhlan Mainingin koululla Suomen 99. itsenäisyyspäivänä  6.12.2017. Pidin tervehdyspuheen. 

Hyvät ystävät ja toverit, 

Vietämme nyt yhdeksättäkymmenettä yhdeksättä itsenäisyyspäivän juhlaa. Samanikäisiä suomalaisia on muuten maassamme 574, naisia 488 ja miehiä 86.

Arvon naiset ja miehet, meidän on todella syytä olla ylpeitä ja iloisia itsenäisestä Suomesta.     
                                                                           
Kaukainen pohjoinen maamme on noussut ryysyistä rikkauksiin itsenäisyytensä aikana.  Me olemme yksi maailman vauraimmista maista. Me suomalaiset elämme vauraudessa josta useimmat maailman ihmiset näkevät vain unta. Me suomalaiset olemme yksi onnellisimmista kansoista maan päällä.  Hyvät kuulijat, me elämme melkein paratiisissa.

Miten me savupirttien kasvatit olemme onnistuneet nousemaan maailman huipulle? Olemme lähes sadassa vuodessa luoneet yhteiskunnan joka ei ole täydellinen, mutta on silti esimerkki monelle muulle maalle. Tässä rakennustyössä meillä sosialidemokraateilla on ollut merkittävä rooli. Emme ole sortuneet kommunismiin tai muihin utopioihin – vaikka lähellä on käyty – vaan olemme luottaneet kansanvaltaan, markkinatalouteen ja parempaan tulevaisuuteen.

Maailmanmeno tuntuu nyt monimutkaisemmalta kuin pitkään aikaan. Mietin usein millaiseen maailmaan olemme oikein menossa. Venjä, pakolaiskriisi, digitalisaatio ja robotisaatio vähintään hämmentävät mieltä. Myös minulle, korkeasti koulutetulle keski-ikäiselle valkoiselle miehelle, tulevaisuus näyttää vähän epävarmalta. Miltä se sitten näyttääkään vähän heikommassa asemassa elävälle?

Mutta kun tarkastelen Suomen 99-vuotista historiaa, niitä kaikkia hirveyksiä, pettymyksiä ja surunhetkiä, ja sitä kuinka niistä kaikista on selvitty eteenpäin, niin olen vakuuttunut että me tulemme selviämään kaikista nyt huolta aiheuttavista asioista. 

Mutta tarvitsemme sovinnollisuutta. Meidän pitää oppia ymmärtämään paremmin erilaisia ajatuksia ja ihmisiä. Maailma on menossa hulluksi tässä kärjistämisen ilmapiirissä. Tuntuu, että suomalaiset ovat jakaantumassa uudenlaisiin ryhmiin, enkä pidä tätä kehitystä hyvänä. Minusta kärjistämisen tie ei voi olla meidän tiemme, poteroitumisen tie ei voi olla myöskään meidän tiemme. Isoäitini oli punaorpo, isoisäni taas valkoinen Kainuun sissi. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin vanhempani perustivat perheen ja minä synnyin. Ennenkin Suomessa on osattu tehdä sovintoja ja katsoa eteenpäin – ihan henkilökohtaisella tasolla.

Uskotaan tulevaisuuteen, me pärjäämme kyllä. Jos me onnistumme siinä, että satavuotiaassa Suomessa kaikki tuntevat ylpeyttä ja iloa suomalaisuudesta, meillä on takuulla edessä kerrassaan loistava tulevaisuus.


Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v