Siirry pääsisältöön

Kunnianarvoisa kaupungintalo vai hirveä rötiskö?

Helsingin valtuusto päättää tänään Guggenheim-museon tulevaisuudesta. Minä kannatan, mutta ei meitä espoolaisia kuitenkaan kuunnella. Meillä on kuitenkin oma guggenheimimme eli tyhjillään seisova Espoon kaupungintalo. Meiltäkin on mennyt vuosia päättää, että mitä ihmettä tuolle talolle oikein tehdään. Vihdoinkin lopullisen päätöksen hetki lähenee.

Espoolaiset, ette kuitenkaan usko, mutta teillä on ihan oma keskusta, nimittäin Espoon keskus. Tämä myös helsinkiläisille tiedoksi. Vantaalaisista ei niin väliksi. Keskellä keskustaa sijaitsee junarata (rantarata). Radan pohjoispuolen toimistorakennukset, 70-ja 80-luvun parasta arkkitehtuuria, muodostavat lähes Guggenheimin tapaisen turistinähtävyyden.

Ei ihan. Ja sen me kyllä tiedämme, mutta emme ole osanneet päättää mitä alueelle pitää tehdä. Kaupungintalo (kuvassa oikealla) on seissyt tyhjänä jo vuodesta 2009, ohikulkijoiden ihmeteltävänä.
Suurin osa espoolaisista on jo unohtanut kaupungintalon olemassaolon, ja uudet espoolaiset eivät edes tiedä että Espoolla on joskus ollut oma kaupungintalo.

Nyt päätöksenteko alkaa lähestyä ja valtuusto päättänee alkukeväästä 2017 alueen tuleivasuudesta. Virastokeskuksessa on useita taloja, joiden kohtalot liittyvät yhteen.



Virkamiehet (Espoon keskuksen projektinjohtaja Mikko Kivinen) ovat laatineet vaihtoehtoisia kehityspolkuja alueelle.


Käytännössä kyse on siitä säilytetäänkö vanha kaupungintalo peruskorjattuna vai puretaanko se ja rakennetaan uusi tilalle. Nykyisen valtuustotalon laajennus tai virastokeskus-vaihtoehto, jossa kaupngin virastot sijaitsevat hajallaan kymmenessä paikassa, eivät vaikuta kovin realistisilta vaihtoehdoilta, enkä usko niiden saavan kannatusta. 

Eli se on joko uusi kaupungintalo (Espoo-talo) tai sitten vanha korjataan. 

Uskomatonta kyllä, mutta olen alkanut kallistua sille kannalle, että vanha kaupungintalo on syytä peruskorjata. Mitä kauemmin olen sitä katsellut, sitä enemmän olen alkanut pitää siitä. Betoniarkkitehtuurilla on puolensa.

(Huomautan, että vapaa-ajalla korjailen vanhaa puutaloa, joten en minä mikään betonimies ole). 

Kuten aina, halpaa lystiä vanhan peruskorjaaminen ei ole, kuten alta voi todeta.

Keväällä tästä sitten päätetään (toivottavasti). Lisätietoja haluaville lisäinformaatiota. Tämän blogitekstin kuvat on poimittu esityksestä, joka löytyy alla olevan linkin takaa.   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v