Siirry pääsisältöön

Turha kauhistella investointeja

Espoon kaupunginvaltuustossa 14.3 päätettiin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen. Astuin pönttöön ja lausuin seuraavaa: 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Ensiksi kehuja. On erittäin tärkeä, että meillä on tämä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (Tatu 2). Liikkumavaran säilyttäminen kaupungin taloudessa sekä rahoitustasapainon tasapainon säilyttäminen ovat todellakin strategisia tavoitteita Espoon kaupungille. 
Kuten kaupunginjohtaja sanoi, asukasmäärä kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Monet täällä kauhistelevat sitä, minä en. Meidän pitää rakentaa kaupunkia tuleville asukkaille, ei itsellemme. Espoon kaupunki investoi nyt voimakkaasti ja espoolaiset korjaavat vielä kypsät hedelmät tulevaisuudessa. 
Kaupungistuminen Suomessa tulee todennäköisesti jatkuvaan voimakkaana tulevaisuudessa.  Kaupungistumisen keskeisin syy on puolestaan osaamispohjainen talous. Tietoon, osaamiseen ja niistä kumpuaviin perustuva palvelutalous kehittyy kaupungeissa, joissa kohtaavat tutkimus, koulutus, osaava työvoima, hyvä sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus sekä kiinnostava asuin- ja elinympäristö. Kuulostaa ihan Espoolta! 
Minun mielestäni Espoolla on varaa kasvaa merkittävästi, uudet asukkaat tuovat pääasiassa vain positiivisia ongelmia.  En kannata mitään asukasmäärän kasvun rajoittamiseen tähtääviä ehdotuksia. Tavoitteena on aina oltava kasvava kaupunki. 
Investointikattoehdotus on kuitenkin tiukka kasvavan kaupungin tarpeisiin nähden. Investointikykyä ja rahoitusasemaa voidaan parantaa vähentämällä investointien määrää, alentamalla käyttötalouden menoja sekä lisäämällä käyttötuloja ja verorahoitusta. Minusta investointeja ei pitäisi rajoittaa noin voimakkaasti, vaan pitää pyrkiä lisäämään omarahoitusta verorahoituksen avulla tai rahastoja nykyistä enemmän hyödyntämällä.   
Verotuksen korottaminen ei saa olla mikään tavoite, mutta kuten edellisin tuottavuusohjelman arviointidokumentissa  todetaan ”Verotuksen tason pitäminen alhaalla ja korvaamalla rahoitusvaje lisäämällä lainanottoa ei ole pitkän päälle kestävä ratkaisu kaupungin rahoitustasapainon hoitoon.”. Verotuksen tasosta on siis vakavasti keskusteltava, näyttää siltä, että emme pysty nykyisellä verotuksen tasolla pitämään palveluja yllä ja investoimaan riittävästi. 
  Kaupungin taloustilanteen ratkaisee kuitenkin työllisyystilanteen kehittyminen, sillä näin saadaan verotuloja. Valitettavasti työllisyystilanne on heikentynyt nopeasti ja heikkenee edelleen. Kaupungin linjauksena on ollut, että työllisyyden hoidossa pitää löytää keinot työllistää avoimelle sektorille. Mutta tämä ei tunnu toimivan nykyisenkaltaisessa taloustilanteessa, ei edes Espoossa.  Minusta meidän pitäisi edistää sitä, että Espoon kaupunki itse työllistää työttömiä nykyistä enemmän ja panostaa enemmän työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaan.  Muuten on vaarana, että yhä useampi tippuu työmarkkinoilta pois kokonaan, eivätkä verotulot kasva tavoitellusti. 

Ja vielä lopuksi, tatu2-ohjelman esitykset maankäytön tehostamisesta ovat erittäin hyviä.  Tarvitsemme vielä tehokkaampaa kaavoitusta ja maankäyttöä ja aktiivista maapolitiikka. Kiitos. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v