Siirry pääsisältöön

Suomenojan tyrskyt – osa III- Pentalan mökki


Viime viikolla HS teki jutun, jossa väitettiin kaupungin työntekijöiden käyttävän kahta kaupungin saarissa olevaa mökkiä omaan käyttöönsä.  

Asiaa tutkitaan ja niin pitääkin tutkia. Mutta sainpa toisenlaistakin viestiä. Pentalan saaressa - todella kauniissa saaressa - sijaitseva mökki on tosiaan kaupungin omistuksessa. Aikoinaan se oli liikuntatoimen käytössä, mutta 2000-luvun loppupuolella se siirtyi Espoon kaupungin tilakeskuksen hallinnointiin.

Espoon kaupungin tilakeskus vuokrasi mökin Suvisaariston osakaskunnalle ja Espoon kalastusalueelle. Vuokra on ilmeisesti 500 euroa kuussa eli 6 000 euroa vuodessa. 

Nämä kalastusalueet ovat kalastuksen paikallishallinnosta vastaavana tahona vastuussa kalastuksenvalvonnan järjestämisestä alueellaan, ja toimivat siten usein kalastuksenvalvojien tehtävänantajina. Osakaskunta/Espoon kalastusalue osoitti mökin lakisääteisten kalastuksenvalvojien käyttöön tukikohdaksi, siten että sinne voidaan myös takavarikoidut pyydykset varastoida.  Espoon poliisi ei kuulemma halua haisevia verkkoja Kilon asemalle.

Espoolla on Ely-keskuksen hyväksymiä kalastuksenvalvojia yhteensä viisi henkilöä ja ryhmän vetäjänä toimii Espoon kaupungin ulkoilupäällikkö Tapani  Kortelainen. Ainakin saamiemi tietojen mukaan mökki on kaikkien viiden valvojan yhteiskäytössä. Sitä kuinka paljon viisi valvojaa käyttävät mökkiä, eivät taitaa tietää kuin valvojat itse. 

Sisäisen tarkastuksen jälkeen voidaan sitten arvioida onko toimittu oikein. 







Kommentit

jarkko rahkonen sanoi…
Pitää hankkia mökin vuokrasopimus ja tositteet vuokramaksuista kalastuskunnalta.

Olen ollut vuosia sitten kalastuskunnan tilintarkastaja. Silloin kalastuskunnan yksityistilojen omistajilla oli huomauttamista suuromistajakaupunkia edustavan Kortelaisen toiminnasta.

Jarkko Rahkonen
Antti Aarnio sanoi…
Kyllä minä nyt sentään sen verran uskon kaupungin toimintaan, että tilakeskus on perinyt vuokrasopimuksen mukaisen vuokran vuokralaiselya.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v