Siirry pääsisältöön

Verotusta päättämässä

Kun kutsu käy, pitää olla valmiina astumaan kehään. Niinpä istun Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.11 päättämässä ensi vuoden verotuksesta.  Kaupunginjohtaja Mäkelä esitti alunperin tuloveroprosentiksi 18,25 prosenttiyksikköä. Kokoomukselle, noille veroja "rakastaville" porvareille, veronkorotus ei käynyt, vaan he olisivat halunneet karsia kaupungin tehtäviä, esimerkiksi henkilöstöjärjestelyillä. Eli henkilöstöä olisi voinut lomauttaa tai irtisanoa. Valtuustoryhmät aloittivat neuvottelut ja lopulta päästiin siihen, että Espoon ensi vuoden tuloveroprosentiksi tulee 18 %. Nousua on siis 0,25 prosenttiyksikköä. 

Kunnallisverotuotoksi arvioidaan tulevan ensi vuonna 1,1 miljardia euroa. Kunnallisveron tuotto ylivoimaisesti merkittävin tulolaji kaupungille, kaupungin verotulot ovat kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa. On kuitenkin selvää, että veronkorotus on niin pieni, että Espoon taloustilanne on vaikea vuonna 2014. Menokehitykseen on kiinnitettävä huomiota ja pohdittava vielä kerran eri hankkeiden merkitystä. Työllisyyskehitys ratkaisee lopulta kuitenkin verotuottojen kehityksen, joten täytyy toivoa pienten valonpilkahdusten taloudessa olevan totta.

Osana veroprosenttipäätöstä valtuusto päättää myös kiinteistöveroprosenttien tasosta. Yleinen kiinteistövero säilyy ennallaan (0,60 %), vakituisen asuinrakennuksen kohdalla ollaan myös alarajalla (0,32%). Rakentamattoman rakennuspaikan kohdalla tehdään Espoossa historiaa, sillä veroprosentti nousee kolmeen prosenttiin. Tämä on erittäin hyvä askel. Se ei ole taloudellisesti merkittävä, sillä verotuotto ei ole merkittävä. Mutta päätös on symbolisesti merkittävä, sillä kiinteistövero on yksi työväline tehokkaamman asuntopolitiikan toteuttamisessa. On oikeus ja kohtuus, että kapungin kaavoittamilla alueille olevat rakentamattomat tonttipaikat saadaan siihen käyttöön johon ne on demokraattisessa päätöksenteossa tarkoitettu eli asuntotuotantoon.

Erityisesti RKP:lle rakentamattoman rakennuspaikan verotuksen kiristäminen käy koville. Joko he eivät ymmärrä mistä siinä on kysymys tai sitten on kyse vain siitä, että he arvottavat muutaman maanomistajan edun yleistä etua suuremmaksi. 

Kommentit

Martti Tieaho sanoi…
Kiitos nopeasta raportoinnista. Melkein twitter-tyyliin? Lyhyestä virsi kaunis.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v