Siirry pääsisältöön

Vaihtoehtoinen vappupuhe

Hyvät kuulijat!

Vappufiilikseni on pilalla. Olin eilen murheissani. Luin aamulla Jari Tervon blogin YLE:n sivuilta. Jari perkule onnistui pilaamaan vappufiilikseni olemalla osittain oikeassa. Kaiken lisäksi YLE uutisten kannatusmittauksissa tuli vettä niskaan kuin saavista ikään.

Me demarit emme koe itseämme konservatiiveiksi, mutta hyvät kuulijat, sillä mitä me ajattelemme, ei ole mitään väliä. Kansa pitää meitä menneisyyden puolueena. Hävettää tunnustaa, mutta jotain on mennyt vikaan kun patavanhoillisia kokoomusporvareita pidetään uudistusmielisinä ja meitä uudistajia, konservatiiveina.

Mutta olemmeko sittenkään uudistajia? Olemme kyllä innokkaasti sanoneet ei monelle asialle, asettaneet kynnyskysymyksiä monelle asialle, mutta millloin olemme sanoneet kyllä uudistuksille? Milloin olemme olleet puolustusasemien sijasta hyökkäämässä dynaamisesti uudistusten puolesta? Hyvät kuulijat, liian harvoin.

Veljet ja sisaret, pidämme kansaa tyhmänä.Vannomme uudistusten voimaan, mutta sekoilemme niiden toteuttamisessa. Emme uskalla tunnustaa, että kusessa ollaan oltu, vaan kirkkain silmin vakuuttelemme kaiken sujuvan kuin rasvattu. Vaikka ei suju. Ja vika on aina jossain muissa kuin meissä. Kiihkoilemme tuloerojen vähentämisen puolesta, mutta samaan aikaan teemme veret seisauttavan yritysverouudistuksen, joka paljastuu todella valuvikaiseksi. Emmekö koskaan opi, musta ei muutu valkoiseksi vaikka kuinka todistelemme.

Työtä ja oikeudenmukaisuutta on iskulauseemme. Mutta lupaammeko liikaa, pystymmekö olemaan teesiemme mittainen puolue? Työttömyystilastojen valossa olemme epäonnistuneet ja oikeudenmukaisuus - mitä se edes tarkoittaa?

Hyvät kuulijat, mielikuvilla tehdään politiikkaa. Mielikuva voi olla meidän mielestämme väärä, mutta me olemme mielikuvissa liiaksi vanhojen ja perinteisen työväenluokan puolue. Hei, työväenluokka oli voimissaan 1900-luvulla, mutta nyt elämme eri vuosituhannella. Miksi  emme onnistu puhuttelemaan uusia työmiehiä ja -naisia, koulutettua keskiluokkaa ja erityisesti nuoria?

Ystävät hyvät, toivoa kuitenkin on! Kapteenin on nyt tartuttava ruoriin tiukasti ja otettava uusi suunta. Ministerinvaihdokset on tehtävä. On osoitettava kansalla, että otamme kannatusluvut tosissaan ja teemme kurssimuutoksia ministereitä vaihtamalla.

Katseemme on kuitenkin oltava kaukana horisontissa. Meidän on käynnistettävä laaja pohdinta ja ohjelmatyö siitä millaista sosialidemokratiaa tavoittelemme 2020-luvun maailmassa. Millaista maailmaa tavoittelemme? Millaisin keinoin ja tavoitteiden pystymme saamaan puolueestamme sellaisen, että sen kokevat  omakseen niin maisteri kuin duunarikin? Sillä vain laajan kannatuspohjan omaavalla puolueella on valtaa muuttaa maailmaa.

Hyvät kuulijat, seisoin eilen illalla Prisman kassajonossa satojen muiden ihmisten kanssa. Ostoskärryt pullistelivat perinteisiä vappuostoksia. Ruuhkista huolimatta ihmisistä huokui iloisuus ja tyytyväisyys. Hyvät ihmiset, elämä on ihanaa. Ei unohdeta sitä tänäkään vappuna.

Hyvää vappua!

ps, olen kirjoitellut aiheesta jo aika monta kertaa esim:
http://www.anttiaarnio.net/2011/11/miksi-demarien-kannatus-laahaa.html

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa. Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostane