Kuka, mitä, häh?

perjantaina, helmikuuta 08, 2013

Mitä palveluista, asuntopolitiikka on tärkeintä!

Ah, ketä jaksaa kiinnostaa kuntauudistus Helsingin seudulla palveluiden näkökulmasta?   Ei minua ainakaan, kun haasteet ja ratkaisut liittyvät asumiseen ja liikenteeseen. Kaikki muu on toisarvoista. Helsingin seudun krooninen asuntopula ja asumisen kalleus ottavat toden teolla aivoon!

Helsingin seudulla eivät asumisen toiveet ja todellisuus eivät kohtaa, vain joka kolmas asuu tavoitetasunnossaan. Asumisvaihtoehdot ja varsinkin hinta ajavat ihmisiä koko ajan kauemmaksi ja kauemmaksi työpaikoista, jolloin työmatkat pidentyvät ja vapaa-aika jää vähäisemmäksi. Ja tietenkin kaikkein pienituloisemmit ovat kaikkein heikoimmassa asemassa (espoon kokoomuslaisten soisi muistavan tämän, isoimpana vallankäyttäjänä Espoossa).

Lueskelin kotiin tullutta, Seppo Laakson tekemää raporttia, Espoon kaupungin ja ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2013-2050. Raportteja Espoosta 1/2013 (en onnistunut löytämään sitä verkkojulkaisuna). Raportissa oli erittäin mielenkiintoisia ennusteita asuntotuotantotarpeesta.

Laakso teki erilaisia arvioita väestöennusteeseen ja sen avulla johdettavaan tarvittavaan asuntotuotannon määrään. Hän otti laskelmissaan huomioon myös asumisväljyyden kehityksen. Helsingin seudulla viimeisen 30 vuoden aikana keskimäärin noin kolmannen asuntotuotannosta on mennyt asumisväljyyden kasvun ja kaksi kolmannesta väestönkasvun aikaansaaman kysynnän tyydyttämiseen. Vuodesta 2007 alkaen asumisväljyyden kasvu on käytännössä pysähtynyt sekä Helsingin seudulla että Espoossa. Helsingissä se on jopa kääntynyt laskuun.

Kun tulevaisuuden asuntotuotannon määrää mietitään, ei siis riitä, että huomioidaan väestönkasvu, vaan pitää huomioida myös asumisväljyyden kasvattaminen (en ole siis sitä mieltä kuten jotkut vihreät, että asumme liian isoissa asunnoissa).

Laakson laskelmissa väljyyskehitykselle oli kaksi vaihtoehtoa. Normaalissa arvioitiin että väljyyskasvu palautuu aikaisemmalle hitaalle kasvu-uralle, vähitellen hidastuen. Pysähtyvässä/hitaassa-vaihtoehdossa asumisväljyys ei enää kasva, vaan asuntomarkkinoiden kireys pitää sen nykyisellä tasolla myös Espoossa.

Väestökehitykselle Laakso laski kolme vaihtoehtoa: nopean perus ja hitaan vaihtoehdon. En käy niitä tarkemmin läpi tässä.

Laskelmien mukaan nopean vaihtoehdon mukainen väestönkasvu, normaalilla asumisväljyyden kehittymisellä, edelyttäisi keskimäärin 1 800-2 500 asunnon vuosituotantoa vuoteen 2035 saakka. Väestönkasvuennusteen perus-vaihtoehdon toteutuessa asuntotuotannon pitäisi olla 1 600-2 100 asuntoa ja hitaassa vaihtoehdossa keskimäärin 1 300- 1600 asuntoa vuodessa  vuoteen 2050 mennessä.

Vuosina 1997-2011 Espoossa on valmistunut keskimäärin 2 200 asuntoa vuodessa. Alla oleva kuvio kertoo vähän yli kymmenen vuoden kehityksestä.

















Tavoite vaikkapa 2 500 asunnosta vuosittain aina vuoteen 2050 saakka on erittäin haastava.

Onko tavoite sitten mahdollinen? Paljon on kiinni siitä, miten paljon asuntotuotannolle on kaavoitettu kerrosalaa. HSY:n raportista sain selville, että MAL-sopimuksen mukaisesti Espoon pitäisi rakentaa tuo mainittu 2500 asuntoja vuodessa ja se edellyyttä keskimäärin 250 000 kem2 asemakaavoitettua kerrosalaa vuosille 2012-2015.

Pihvi on siinä, että raportin mukaan kaavallinen valmius tuohon tuotantoon on Espoossa vain 68 %:a.  Vastaaviin lukuihin verrattuna Helsingin seudun 14:sta kunnasta vain Tuusulassa ja Mäntsälässä on matalampi. Miten ihmeessä Espooseen voidaan rakentaa 2500 asunnon vuositasolla joa kaavallinen valmius on näin matala?

Asuntoja vuodessa
ARA-asuntojen osuus
Tavoitteen edellyttämä asemakaavoitettu kerrosala
Asemakaavat voimassa
Kaavallinen valmius
Espoo
2500
20 %
250 000 kem2
660 000
66 %

Lähde: http://www.hsy.fi/tietoahsy/Documents/Julkaisut/1_2013_Asuntoraportti_lr.pdf


Espoossa tulee saada lähivuosikymmeninä isoja hankkeita eteenpäin, jos Espoo haluaa pitää kiinni 2500 asunnon tavoitteesta. Jos tästä lipsutaan, Espoossa ei rakenneta riittävästi asuntoja väestönkasvuun nähden, asuntojen suhteelliset hinnat nousevat, joka taas vähentää muuttovoittoa. Espoon sijasta muutetaan Vihtiin.

Minä edustan sitä näkökulmaa, että kaupungin pitää kasvaa ja vauhdilla. Joten kaupunginsuunnittelulautakunta, kaavoja kehiin!








3 kommenttia:

Martti Tieaho kirjoitti...

Oikein. Ja mitä mahdollisuuksia olisikaan Leppävaara-Kauklahti radanvarressa. Katsokaapa vaikka Keran rappiota. Teollsuus on muuttanut/muuttamassa pois Inex mukaalukien. Tilalle edullista asumista aseman ympärille. Ja sitten Mankki-Luoma-Espoonkartano rakenteille yhden aseman ympärille Espoon ja Kirkkonummen rajalle.

sakari heiskanen kirjoitti...

Hieno raportti, kiitos, Antti. Uusi kaupunkisuunnittelulautakunta aloitti viime viikolla ja listalla on paljon asioita. Mutta miten kaupsu voi nopeuttaa uusien kaavojen syntymistä? Uudessa lautakunnassa on kokemusta mutta esim minä olen kokematon. Varajäsenenä voin nostattaa keskustelua, mutta kuinka minä ja kaikki muut espooaiset voimme lisätä kaavoitustahtia nopeasti käytännössä?

Antti Aarnio kirjoitti...

Minähän olen varsinainen kaavoitusasiantuntija, kun en ole ollut kaavoituksen kanssa tekemisessä yhtään :)

Mutta kyllä kaikki lähtee maanhankinnasta ja tonttipolitiikasta. Pitäisi katsoa suuria linjoja, kuinka miltä suunnitelmat näyttävät ja mahdollistavatko ne tarvittavan asuntotuotannon määrän?