Siirry pääsisältöön

Lisää liikuntakerhoja

Espoon kaupunginvaltuusto valitsi minut liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi tammikuussa 2013. Ensimmäinen kokouksemme on helmikuun lopulla. 

Mielipiteitä minulta löytyy ja ajatuksia siitä miten liiikunta- ja nuorisotoimintaa saisi Espoossa paremmaksi. Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa julkaistiin lauantaina 9.2. Osallistuin kirjoituksella keskusteluun lasten liikuntaharrastusten kustannuksista. Kirjoituksen otsikko oli muutettu toimituksen taholta, mutta väliäkö tuolla.


Liikuntakerhoja myös pienituloisten lapsille

Las­ten lii­kun­ta­har­ras­tus­ten kus­tan­nuk­set ovat nous­seet häm­mäs­tyt­tä­vän suu­rik­si, ku­ten HS:n ju­tus­sa (Ur­hei­lu 6. 2.) ker­rot­tiin.
Ar­vioi­den mu­kaan esi­mer­kik­si kil­pa­voi­mis­te­lus­sa vuo­si­kus­tan­nuk­set ovat lap­sen ta­sos­ta riip­puen 3 000–6 000 eu­roa vuo­des­sa. Kil­pa­ui­ma­rin van­hem­mat taas mak­sa­vat lap­sen har­ras­tuk­ses­ta usei­ta tu­han­sia eu­ro­ja vuo­des­sa. Jää­kie­kos­sa tun­tuu ole­van ta­val­lis­ta, et­tä 10–12-vuo­tiail­la kuu­kau­si­mak­sut ovat noin 250 eu­roa ja si­tä van­hem­mil­la 400–500 eu­roa. Tä­män li­säk­si tu­le­vat vie­lä va­rus­te­lu­ku­lut. Pie­ni­tu­loi­set jou­tu­vat unoh­ta­maan kal­liit las­ten har­ras­tuk­set.
Kau­pun­ki ei pys­ty mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­ta­maan las­ten ur­hei­lu­har­ras­tus­ten hin­taan seu­ra­toi­min­nas­sa, mut­ta kau­pun­ki pys­tyy tar­joa­maan lap­sil­le edul­li­sia mah­dol­li­suuk­sia har­ras­taa lii­kun­taa, las­ten ko­keil­les­sa ja naut­ties­sa eri­lai­sis­ta lii­kun­ta­muo­dois­ta.
Esi­mer­kik­si Es­poos­sa kau­pun­ki ja ur­hei­lu­seu­rat jär­jes­tä­vät yh­teis­työs­sä kou­lu­lai­sil­le ja nuo­ril­le Sport­tis­ker­ho­ja. Ne ovat mo­ni­puo­li­sia har­ras­te­lii­kun­ta­ker­ho­ja il­ta­päi­vi­sin esi­mer­kik­si kou­luis­sa ja jää­hal­leis­sa. Osa ker­hois­ta on il­mai­sia. Ker­hot ovat ol­leet suo­sit­tu­ja.
Mut­ta ylä­kou­lu­ikäi­sil­le lap­sil­le vas­taa­via ker­ho­ja ei oi­kein ole, vaik­ka tar­ve har­ras­taa il­man kil­pai­lu­toi­min­taa on sil­loin suu­rim­mil­laan. Ta­voit­tee­na tu­li­si­kin ol­la, et­tä pys­tym­me tu­le­vai­suu­des­sa kau­pun­gin avus­tus­po­li­tii­kan avul­la luo­maan vä­hän van­hem­mil­le lap­sil­le edul­li­sia har­ras­te­lii­kun­ta­ker­ho­ja seu­ro­jen ja kau­pun­gin yh­teis­työl­lä.
Mo­net yk­si­lö­la­jit, esi­mer­kik­si ju­do ja ylei­sur­hei­lu, vai­kut­ta­vat koh­tuu­hin­taisil­ta las­ten ur­hei­lu­har­ras­tuk­sil­ta, mut­ta pal­loi­lu­la­jeis­sa ei voi kuin ih­me­tel­lä mak­su­jen ta­soa.
Ur­hei­lu­seu­ro­jen ja -liit­to­jen oli­si syy­tä poh­tia, mi­ten kus­tan­nuk­sia voi­daan alen­taa la­jin si­säi­sin toi­min. Muu­ten vain elii­tin lap­set har­ras­ta­vat.

Antti Aarnio
liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja (sd)
Espoo

Sain kirjoituksen jälkeen muutamia kommentteja, mistä ilmeni etten ole ihan väärässä. Tässä yksi hyvä palaute: 
"Hei,
kiitos tämänpäiväisestä Hesarin mielipidekirjoituksesta. Juuri näin on, teineille ei Espoosa ole minkäänlaisia harrasteliikuntakerhoja , vaan kaikki tähtäävät kilpailutoimintaan. Toivonkin, että tähän tulee pikemmiten muutos , sillä haluja nuorilla on harrastaa liikuntaa, mutta mahdollisuuksia edulliseen harrastepohjaiseen liikuntaan ei ainakaan Espoonlahden alueella ole.

Talvisin terveisin yhden teini-ikäisen pojan äiti"

Nyt kääritään sitten hihat ja yritetään edistää kerhojen syntymistä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa. Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostane