Siirry pääsisältöön

Uinnin SM-kisoja avaamassa


Espoossa järjestetään lyhyen radan mestaruusuinnit ja vammaisuinnin SM-kisat Espoonlahden jäähallissa 31.1-3.2.2013. Espoolainen uimaseura Cetus järjestään kisat. Kävin liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana avaamassa kisat.  Pidin pienen puheen ja pääsin jakamaan palkintoja. Sain kohteliaat ablodit ja buuauksia ei kuulunut. Oli oikeastaan aika mukava tilaisuus, järjestelyt sujuivat hyvin ja uimarit tekivät hyviä suorituksia.

Olen ihan hyvä esiintyjä, mutta hieman luonnollisesti jännitti, kun en ole vastaavissa tilaisuuksissa ennen ollut. Mutta elämä yllättää, enpä olisi muutama vuosi sitten arvannut avaavani SM-uinteja. Taas yhtä kokemusta rikkaampi.
Kuva: Olipa kiva käydä avaamassa SM-uinnit Espoonlahden uimahallissa. Pääsin jopa jakamaan palkintoja. Eniten jännitti altaaseen tippuminen palkintojenjakokorokkeelta kipeän jalan takia. Säästin yleisön myötähäpeältä ;)
Puhe pidettiin korokkeelta, yleisö hurrasi toisella puolella..

Hyvä uintiväki,

Urheilija ei tervettä päivää näe. Eikä myöskään kaltaiseni harrasteurheilija, kuten ehkä kävelystäni huomaatte. Tekevälle sattuu. Toivottavasti kuitenkin kaikki kisoihin osallistuvat kilpailijat ovat parhaassa mahdollisessa iskussa, valmiina tekemään loistavia suorituksia.

Minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi Espooseen ja tänne Espoonlahden uimahalliin. Espoossa on järjestetty jo monet SM-kisat menestyksellisesti, kiitos niistä kuuluu erityisesti Cetus Espoo-seuralle. Kuten urheiluseuroissa yleensä, CETUK:sen toiminta nojautuu pitkälti vapaaehtoistyöhön.
Mikään toiminto ei onnistuisi ilman näitä palkatta työskenteleviä vapaehtoisia. Seurassa on 50 päätoimista ja 120 oto-työntekijää sekä noin 300 vapaaehtoista eri toiminnoissa.  Kiitos kaikille vapaaehtoisille, jotka mahdollistavat näidenkin kisojen toteutumisen.

Cetus on merkittävä espoolaisten liikuttaja. Seuran toiminnassa mukana on yli 22 000 espoolaista vuosittain. Toimintaa on vauvasta vaariin, tarjontaa on kaikenikäisille ja tasoisille liikkujille.  Espoon kaupungin liikuntavirasto tekee merkittävää yhteistyötä seuran kanssa. Toivottavasti pystymme entisestään parantamaan yhteistyötä ja lisäämään uintiharrastajien määrää kaupungissa.

Uinnin harrastaminen kipukohta Espoossa, kuten monessa muussakin kasvavassa kunnassa, on jatkuva pula uimaradoista. Tulijoita toimintaan on paljon enemmän kuin seurat ja kaupunki voivat ottaa vastaan.  Tämä koskee uimakouluja, kursseja, harrasteuintia, valmennusta - kaikkia mahdollisia toimintoja. Perheenisänä olen itse huomannut kuinka nopeasti lasten uimakurssit täyttyvät.  

Espoossa peruskorjataan Leppävaaran uimahallia, joka valmistunee vuoden 2014 lopulla. Uusi uimahalli on tulossa Matinkylään vuonna 2017, jolloin hallille pitäisi päästä uudella Länsimetrolla. Samaan aikaan Espoon ja lähikuntien väestömäärä kuitenkin kasvaa, joten uimahallikapasiteetista on tulee olemaan pulaa myös tulevaisuudessa. Haasteita siis riittää.

Mutta uskon, että yhteistyöllä kuntien ja uinnin kentän kanssa, niin Espoossa kuin koko maassa, voidaan voidaan rakentaa uinnille hyvä tulevaisuus niin kilpailu-urheilussa kuin harraste- ja terveysliikuntana. Tässä työssä tarvitsemme kaikkia seuroja, kuntia sekä valtiota.

Haluan vielä lopuksi kiittää Suomen uimaliittoa siitä, että lyhyen radan mestaruusuinnit ja vammaisuinnin SM-kilpailut järjestetään samaan aikaa täällä Espoossa.  Siinä on esimerkkiä kyllikseen koko suomalaiselle urheiluväelle. Urheilijat ovat erilaisia, mutta kaikki arvokkaita.

Onnea ja menestystä kaikille uimareille viikonlopun SM-kisoihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa. Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostane