Kuka, mitä, häh?

perjantaina, lokakuuta 05, 2012

Rikas, rikkaampi, Espoo?



Kotikaupungillani on maine rikkaana kaupunkina. Mutta miten asia oikeasti on? Lue eteenpäin, asiantuntija kertoo.

Aloitetaan vuoden 2011 tilinpäätöksestä, joka käsiteltiin valtuustossa toukokuussa. Vastoin ennakko-oletuksia kaupungin verotulot kasvoivat odotuksia paremmin vuonna 2011.  Verotulot ovat Espoolle elintärkeitä, sillä emme juuri saa valtionosuuksia valtiolta. Espoon erottuu lisäksi muista kunnista siinä, että sen yhteisöverotulot (pääasiassa yritysten maksamat) muodostavat suuren osan kaupungin tuloista.

Espoo sai noin 1,23 miljardia verotuloja vuonna 2011. Näistä veroista reilu tuhat euroa tuli asukkaiden maksamista kunnallisveroista ja 144 miljoonaa yhteisöveroista. Kiinteistöveroa, josta olen kirjoittanut esim täällä, kertyi reilut 60 miljoonaa. Valtiolta herui valtionosuuksina rapiat 30 miljoonaa euroa.

Vuosikate, menojen ja tulojen erotus joka voidaan käyttää poistoihin, lainojen maksuun, investointeihin) oli 140 milj. euroa positiivinen. Kasvavassa kaupungissa vuosikatteen on oltava positiivinen, jotta kaupunki voi rahoittaa investointejaan ilman liian suurta velanottoa.
Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja vähän muutakin, saadaan tilikauden tulos. Ja kun siitä taas vähennetään siirrot rahastoihin ja erilaisia varauksia, saadaan tilikauden yli- tai ylijäämä. Se oli Espoolla 46 miljoonaa euroa positiivinen.  Tämä 46 miljoonaa siirretään ikään kuin sukan varteen kaupungin taseeseen.

Rahoituslaskelmasta ilmenee miten Espoo rahoittaa investointinsa. Vuonna 2011 Espoo investoi 197 miljoonalla eurolla.  Investoinnit rahoitetaan vuosikatteella ja erilaisilla rahastojen purkamisilla.  Lisäksi kaupunki otti hieman uutta lainaa ja maksoi vanhoja lainoja pois. Näiden toimenpiteiden jälkeen investoinneista jäi katettavaksi noin 20 miljoonaa.  Kaksikymmentä miljoonaa on Espoolle pikkuraha ja kaupunki pystyi maksamaan puuttuvan 20 miljoonaa kassastaan. Vuoden lopussa Espoolla oli yli 600 miljoonaa euroa kassavaroja.

Kun tarkastellaan rahoituslaskelmasta laskettuja yleisempiä tunnuslukuja (investointien tulorahoitus %, lainan hoitokate, kassan riittävyys (pv)) voi todeta, että rahoitusasemaltaan Espoo oli erittäin vahvassa iskussa, se pystyy hyvin suoriutumaan velvoitteistaan.

Taseesta selviää kaupungin edellisten vuosien kertyneet velvoitteet ja varat. Espoolla on vahva tase turvanaan.  Kaupungin omavaraisuusaste on korkea, suhteellinen velkaantuneisuus on matala ja lainamäärä asukasta kohdin on vain 600 euroa asukasta kohden.

Kun katsotaan koko Espoon konsernin taloustilannetta, kuva on hieman erilainen. Konsernitilinpäätökseen luetaan itse kaupunki, mutta myös tytäryhteisöt (Espoon asunnot Oy), kuntayhtymäosuudet (esim. HUS) ja osakkuusyhteisöt (esim. Länsimetro Oy). Lähes kaikki suuret investoinnit toteutetaan konserniyhteisössä.  Konsernitilinpäätös sisältää siten velkaa eri tavalla kuin Espoon kaupungin tilinpäätös.  Velkaa on reilut 5 000 euroa asukasta kohden konsernitilinpäätöksen mukaisesti.  Se ei ole mielestäni kuitenkaan mitenkään ylitsepääsemätön summa, vaan on hoidettavissa hyvällä taloudenpidolla.
Seuraavassa kirjoituksessa kerron mitä se tarkoittaa minun mielestäni.

  Vastaukseni otsikkoon on: Espoo on rikas kunta, ainakin toistaiseksi.

Mutta politiikan pitää olla myös hauskaa, joten tässä ensimmäinen vaalivideoni, ilman editoimista, aiheena Espoon keskuksen uimahalli, taustana lasteni äänet. 



3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lyhyt pätkä, mutta jos ehtisit näyttää myös uimahallin, sitä parempi. Hyvä aloitus kuitenkin, lasten äänet olivat mukana.

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa talouspuhetta! Tykkään!
Salla Heinänen 107

Antti Aarnio kirjoitti...

Kiitos Salla. Minä olen sellainen järkevän taloudenpidon demari.