Meillä
Espoossa, kuten monessa muussakin kunnassa, terveysasemien toimivuuden eteen
joudutaan tekemään kovasti työtä. Erityisesti lääkäripula painaa terveysasemien
jonot välillä kestämättömän pitkiksi. Kuntalaiset joutuvat jonottamaan liian
pitkään lääkärille.
Espoon
sosiaali- ja terveyslautakunta päätti maaliskuussa 2012 käynnistää terveysasemapilotin
valmistelun. Tarkoitus on selvittää voidaanko rahoitus- ja järjestämistapaa
muuttamalla parantaa asiakaspalvelun laatua sekä lisätä terveysasematyön
houkuttelevuutta henkilöstön näkökulmasta.
Kolmen
vuoden pilotin aikana tarjotaan ulkoiselle toimijalle (yksityinen tai
sairaanhoitopiiri) mahdollisuutta tuottaa terveysasemapalveluja samoin
periaattein kuin omat terveysasemat, kapitaatiopohjaisen (asukaskohtainen
vuosikustannus) rahoituksen turvin. Eli jokaisesta nupista saa tietyn
korvauksen.
Lautakunnan
seuraavassa kokouksessa torstaina 23.8 päätämme pilotin jatkovalmistelusta ja
hankintamenettelyn käynnistämisestä. Pilotti tarkoittaa käytännössä sitä,
että Espoon keskuksen terveysaseman Samarian piirissä olevista asukkaista
irrotetaan 14 000 asukkaan ryhmä, jonka terveysasemapalveluita tulee
tuottamaan hankintamenettelyn jälkeen ulkoinen toimija. Kuulun itse perheineni
tähän 14 000 asukkaan ryhmään postinumeroni perusteella.
Hankintamenettelyn
jälkeen palveluntuottajalle maksetaan kiinteä asiakaskohtainen korvaus, ns.
kapitaatiokorvaus, joka määräytyy pääasiassa terveysasemalle listautuneiden
asiakkaiden määrän ja ikäryhmän mukaisesti.
Ulkoisen
toimijan verrokiksi otetaan Kivenlahden terveysasema, Espoon oma terveysasema. Sille
annetaan ja luodaan nykyistä vapaamman toiminnan mahdollistama
toimintaympäristö. Kivenlahden terveysasema saa siis nykyistä itsenäisemmän
aseman ja sen rahoitus tulee määräytymään samoin kuten uuden palveluntuottajan.
Tarkoituksena on näin kolmen vuoden aikana vertailla terveysasemien
toimintaa.
Espoo on
monessa asiassa ollut edelläkävijä suomalaisten kuntien joukossa, aina tämä ei
ole kääntynyt voitoksi. Tämän pilottihankkeen tarkoituksena on vertailla yksityisen
ja julkisen toimijan tapaa tuottaa perusterveydenhuollon palvelua samoista
lähtökohdista mitattuna. Sellaista
tietoa ei ole kovin paljon saatavilla. Tulokset kiinnostavat erittäin paljon minua itseäkin.
Samarian
terveysaseman tilanne on ollut surkea, asukkaiden kannalta muutoksia on
tehtävä. Toisaalta pilottihankkeen toteutuessa otamme uuden askeleen Espoon
perusterveydenhuollossa antamalla yhden väestöryhmän perusterveydenhuollon
ulkoisen toimijan haltuun. Ulkoinen toimija on sata varmasti yritys, sillä
sairaanhoitopiireille ei löydy resursseja toteuttaa hanketta.
Pragmaattisesti
ajatellen, antaa mennä, ideologisesti pohdiskellen hieman arveluttaa. Mutta
eikö kuntapolitiikka ole pragmaattista asukkaiden asioiden hoitoa?
2 kommenttia:
Eilen päätimme lautakunnassa jatkaa
pilotin valmistelua ja käynnistää ulkopuolisen palveluntuottajan etsinnän neuvottelumenettelyä käyttäen. Lautakunta hyväksyi hankinnan periaatteet; yhteistyökumppani valitaan laadullisin kriteerein ja kilpailutuksessa huomioidaan yhteiskuntavastuu. Koko lautakunta, virkamiehet mukaan lukien, kantaa haluaa huolehtia siitä, että mahdollinen kumppani toteuttaa yhteiskuntavastuunsa ja esim. maksaa veronsa Suomeen. Lopullinen yhteistyökumppanin valinta tuodaan lautakunnan päätettäväksi.
HEI, OLETKO ANTTI KESKUSTELLUT TÄSTÄ TERVEYSASEMAPILOTISTA VEIKKO SIMPASEN KANSSA?
Lähetä kommentti