Merelliset virkistysalueet kuuluvat kaikille

Espoossa riittää arvokasta ja monivivahteista luontoa asukkaiden nautittavaksi. Hienointa on Espoon merellisyys, sillä rantaviivaa espoolaisilla on 58 kilometriä ja kaupunkiin kuuluu 165 saarta. Mutta pääsevätkö asukkaat nauttimaan riittävästi meren kauneudesta?

Yhden mahdollisuuden tarjoaa jo 1970-luvulla rakentamaan aloitettu Espoon rantaraitti, joka kiemurtelee pitkin rantoja 37 kilometrin matkalla Laajalahdelta Saunalahdelle, lähes Espoonlahden perukoille.  Raittia pitkin voi kulkea apostolin kyydillä tai polkupyörällä, pysähdellä raitin varrella oleviin kahviloihin tai vain nauttia kauniista maisemista. Raitin rakentamisessa on ollut monta mutkaa, mutta periaatteellinen merkitys on hieno: kaupungissa rantojen pitää kuulua kaikille ja niitä pitää olla mahdollisuus käyttää yhdessä.

Espoolaisilla on myös mahdollisuus nauttia saaristosta Espoon edustalla. Espoo omistaa useita saaria Espoon edustalla. Monet niistä toimivat virkistysalueina, joihin kaupunki on järjestänyt erilaisia palveluita tulipaikoista veneen kiinnityslenkkeihin. Osa saarista on enemmän luonnontilaisia, mutta silti avoinna kulkijoille. Saariin pääsee myös ilman omaa venettä, sillä kaupunki järjestää reittiliikennettä saariin.

Espoolla on kuitenkin selkeästi vähemmän virkistysalueita kaupunkilaisten käytössä verrattuna esimerkiksi Helsinkiin. Kaupungin kasvaessa tarvitaan lisää virkistysalueita asukkaiden käyttöön. Meistä harvalla on mahdollisuus omaan virkistyspaikkaan Espoon saaristossa. Jo 2000-luvun alkupuolella kaupunginvaltuusto päätti että meri-, rannikko- ja saaristoalueita kehitetään vastaamaan lisääntyvää virkistyskäyttötarvetta varaamalla yhtenäisiä rannansuuntaisia reittejä sekä alueita rantapalveluja, uimarantoja ja satamia varten. Silloin aiottiin myös luoda Espoon osalta mahdollisuudet merellisen kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle Helsingin kanssa. Espoossa valmistellaan paraikaa saariston osayleiskaavaa ja toivottavasti tämän valmistelun kautta kaupunkilaisten merelliset virkistysmahdollisuudet paranevat. Samalla pitäisi pohtia voisiko kaupunki hankkia lisää saaria omistukseensa, kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön.

(Kirjoitus on julkaistu Espoon demarien Espoon ruusu-lehdessä 28.4.2012)