Siirry pääsisältöön

Espoo keskittyy kyllä


Helsingin sanomissa oli sunnuntaina 1.4 juttu hesarin tekemästä gallupista, jossa ihmisiltä oli pyydetty valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä parempi tapa kehittää asumista ja rakentamista Helsingin seudulla asukkaiden mieltymysten ja toiveiden kannalta.  Ensimmäinen vaihtoehto oli, että ”pitäisi rakentaa lisää tiiviitä ja kaupunkimaisia asuinalueita ratayhteyksien varteen” ja toinen ”pitäisi rakentaa lisää hajakeskitettyjä pientaloalueita ja laajentaa nykyisiä”.  Etusivulla hesari revitti otsikollaan kerrostalon olevan suosikki Helsingissä, mikä oli melkoinen tulkinta gallupkyselyn tuloksista. Kyselyssä ei edes mainittu sanaa kerrostalo!
Espoo on ollut aiempina vuosikymmeninä hajanainen kaupunki, mutta vähintään koko 2000-luvun kaupungin idea on perustunut viiden aluekeskuksen varaan. Ei Espoossa suunnitella rakennettavan hajakeskitettyjä pientaloalueita, mutta nykyisiä varmasti laajennetaan ja tiivistetään.

Espoon tulevaa kehitystä ohjaa vahvasti liikenneväylien kehittyminen. Asutusta keskitetään ratojen, metro- ja rantaradan (junaliikenne) varteen. Se on järkevää politiikkaa, jona seurauksena Espoosta muodostuu vähitellen entistä kaupunkimaisempi ympäristö. 

Ratainvestoinnit muokkaavat aina voimakkaasti kaupungin kehitystä. Kun rantarata valmistui Helsingin Pasilasta Karjaalle vuonna 1899 ja siten kokonaisuudessaan Turkuun saakka syksyllä 1903, oli Espoon maalaiskunnassa lähes 6 000 asukasta. Ennen sitä asukasmäärän kasvu oli ollut hyvin maltillista (lähde: Tero Tuomisto: Se alkoi Harakassa, sata vuotta sosiaalidemokratiaa Leppävaarassa).  Kuten Toivola kirjoittaa kirjassaan, radan valmistuminen alkoi kiihdyttää tonttien palstoitusta ja myyntiä sekä kasvattaa muuttoliikettä kuntaan.  Aivan samalla tavalla metroradan rakentaminen vaikuttaa Etelä-Espoon kehitykseen. Ihmisiä muuttaa lisää alueelle ja maan hinta nousee entisestään.  Rantaradan varsi kehittyy ja tiivistyy Koivuhovin, Tuomarilan ja Espoon keskuksen ympärille. ( Espoon ja Kauklahden välinen seutu on tosin liian harvaan rakennettua).

Kuten yli sata vuotta sitten, Suomessa on kova muuttopaine. Yhä enemmän ihmisiä muuttaa pääkaupunkiseudulle sekä ulkomailta että muualta Suomesta. Monet muuttajista,  kuten sata vuotta sitten, eivät välttämättä halua asua kivikaupunkien sydämissä (Helsingin keskustassa), vaan hieman kauempana, mutta hyvien liikenneyhteyksien varrelta.   Espoo pystyy tarjoamaan luonnonläheistä asumista, hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Kerrostalot ovat kivoja, mutta ihmisille pitää tarjota myös mahdollisuus pientaloasumiseen, tosin tiiviiseen sellaiseen.

Helsingin sanomien urbaanitoimittajien unelma kerrostalovaltaisesta Espoosta ei toteudu ihan lähitulevaisuudessa – onneksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v