Kuka, mitä, häh?

sunnuntaina, huhtikuuta 01, 2012

Espoo keskittyy kyllä


Helsingin sanomissa oli sunnuntaina 1.4 juttu hesarin tekemästä gallupista, jossa ihmisiltä oli pyydetty valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä parempi tapa kehittää asumista ja rakentamista Helsingin seudulla asukkaiden mieltymysten ja toiveiden kannalta.  Ensimmäinen vaihtoehto oli, että ”pitäisi rakentaa lisää tiiviitä ja kaupunkimaisia asuinalueita ratayhteyksien varteen” ja toinen ”pitäisi rakentaa lisää hajakeskitettyjä pientaloalueita ja laajentaa nykyisiä”.  Etusivulla hesari revitti otsikollaan kerrostalon olevan suosikki Helsingissä, mikä oli melkoinen tulkinta gallupkyselyn tuloksista. Kyselyssä ei edes mainittu sanaa kerrostalo!
Espoo on ollut aiempina vuosikymmeninä hajanainen kaupunki, mutta vähintään koko 2000-luvun kaupungin idea on perustunut viiden aluekeskuksen varaan. Ei Espoossa suunnitella rakennettavan hajakeskitettyjä pientaloalueita, mutta nykyisiä varmasti laajennetaan ja tiivistetään.

Espoon tulevaa kehitystä ohjaa vahvasti liikenneväylien kehittyminen. Asutusta keskitetään ratojen, metro- ja rantaradan (junaliikenne) varteen. Se on järkevää politiikkaa, jona seurauksena Espoosta muodostuu vähitellen entistä kaupunkimaisempi ympäristö. 

Ratainvestoinnit muokkaavat aina voimakkaasti kaupungin kehitystä. Kun rantarata valmistui Helsingin Pasilasta Karjaalle vuonna 1899 ja siten kokonaisuudessaan Turkuun saakka syksyllä 1903, oli Espoon maalaiskunnassa lähes 6 000 asukasta. Ennen sitä asukasmäärän kasvu oli ollut hyvin maltillista (lähde: Tero Tuomisto: Se alkoi Harakassa, sata vuotta sosiaalidemokratiaa Leppävaarassa).  Kuten Toivola kirjoittaa kirjassaan, radan valmistuminen alkoi kiihdyttää tonttien palstoitusta ja myyntiä sekä kasvattaa muuttoliikettä kuntaan.  Aivan samalla tavalla metroradan rakentaminen vaikuttaa Etelä-Espoon kehitykseen. Ihmisiä muuttaa lisää alueelle ja maan hinta nousee entisestään.  Rantaradan varsi kehittyy ja tiivistyy Koivuhovin, Tuomarilan ja Espoon keskuksen ympärille. ( Espoon ja Kauklahden välinen seutu on tosin liian harvaan rakennettua).

Kuten yli sata vuotta sitten, Suomessa on kova muuttopaine. Yhä enemmän ihmisiä muuttaa pääkaupunkiseudulle sekä ulkomailta että muualta Suomesta. Monet muuttajista,  kuten sata vuotta sitten, eivät välttämättä halua asua kivikaupunkien sydämissä (Helsingin keskustassa), vaan hieman kauempana, mutta hyvien liikenneyhteyksien varrelta.   Espoo pystyy tarjoamaan luonnonläheistä asumista, hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Kerrostalot ovat kivoja, mutta ihmisille pitää tarjota myös mahdollisuus pientaloasumiseen, tosin tiiviiseen sellaiseen.

Helsingin sanomien urbaanitoimittajien unelma kerrostalovaltaisesta Espoosta ei toteudu ihan lähitulevaisuudessa – onneksi.

Ei kommentteja: