Siirry pääsisältöön

Espoon rahastot hyvässä hoidossà?

Espoo on rahastoinut Espoon sähköyhtiön myynnistä saatuja varoja. Rahastoja on kaksi: peruspalvelujen kehittämisrahasto ja peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto.


Peruspalvelujen kehittämisrahasto perustettiin vuoden 2001 lokakuussa. varoista, jotka saatiin kun kaupunki möi E.ON:lle 67 % omistamistaan Espoon Sähkö Oyj:n osakkeista. Rahaston alkupääoma oli 176,6 miljoonaa euroa. Vuosien varrella rahastosta on otettu 119 milj.euroa. Viime maaliskuussa rahastojen sijoitusten arvo oli 111,1 miljoonaa euroa. Sen jälkeen osakemarkkinoiden kehitys on ollut hyvin laskusuuntaista, joten sijoitusten reaalinen arvo lienee paljon vähemmän kuin yllä esitetty.

Toisen rahaston, peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston, alkupääoma oli 365, 8 milj.€. Viime maaliskuun lopussa sijoitusten arvo oli 411,7 milj.euroa. Yhteensä molemmissa rahastoissa oli reilut puoli miljardia meidän kuntalaisten varoja. Näiden varojen hoitaminen ei ole siis mikään mitätön juttu.

Peruspalvelujen kehittämisrahaston sekä Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston varainhoidosta pääosa on aikoinaan päätetty ulkoistaa, koska varainhoito ei ole kaupungin perustehtävä. En yhtään ihmettele, sillä puolen miljardin euron varojen sijoittaminen ei ole mikään pikkujuttu. Ei aivan kaupungin perustehtäviä.

Kaupunki on hajauttanut rahastojen varoja eri varainhoitoyhtiöille, vuosien varrella muutamia sopimuksia on irtisanottu ja yhtiöitä vaihdettu. Varainhoitoyhtiön taas sijoittavat varat kaupungin määräämien rajoitusten vallitessa. Espoon rahastojen varojen varainhoito toteutetaan osake- ja korkorahastojen sekä vaihtoehtoisten sijoitusten (kiinteistörahastot, hedge-rahastot sekä private equity –sijoitukset) kautta. Espoon rahastojen varoja on noin sadassa eri rahastossa ympäri maailmaa. Kaupungin tilintarkastajilla ja tarkastuslautakunnalla on todella tärkeä työ seurata missä kaikkialla kaupungin varoja on sijoitettuna.

On sinänsä kummallista, että kun aikoinaan sähköyhtiön hankinnasta saatujen varojen sijoittamisesta vuosia sitten päätettiin, varoista edes osaa ei sijoitettu maaperään, vaan koko rahastopotti sijoitettiin rahoitusmarkkinoille. Miksei kaupunki olisi voinut ostaa aktiivisesti maata itselleen jo vuosia sitten? Arvonnousu olisi varmasti ollut vähintään yhtä merkittävän kuin rahoitusmarkkinoilla. Kun nyt rahastojen arvo nousee osakekurssien noustessa, kaikki ovat tyytyväisiä rahastojen tuottoon, mutta kurssilaskun aikana alkaa keskustelu rahastojen purkamisesta.

Kun kerran on lähdetty sijoittamaan kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, joissa riskit tuottoineen ja laskuineen ovat suuria, on takapuolen kestettävä merivettä. En siis kannata rahastojen purkamisia kesken kaiken. Ihmettelen silti, miksi 2000-luvun alkupuolella Espoolaiset päättäjät eivät päättäneet hankkia sähköyhtiön myyntivaroilla perinteistä espoolaista maata. Eipä tarvitsisi silloin olla niin huolissaan osakekurssien nousuista ja laskuista.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Antti, huomasin, että olet sekoittanut nuo kaksi rahastoa keskenään Tuo isompi rahasto on Espoon Sähkön myyntituotoista muodostettu-

Timo R
Anonyymi sanoi…
Ja saman tien korjaus: molempien rahat ovat peräisin Espoon Sähköstä.

Timo
Anonyymi sanoi…
Miten olisi tilanne rahallisesti, jos Espoo ei olisi myynyt Espoon Sähköä.

Voittoa olisi tullut joka vuosi hamaan tulevaisuuteen asti, sähkö ja kaukolämpö olisi halvempaa kuin nykyisin.

Ainoastaan Negaajat valittaisivat piiloverotuksesta, kun eivät mitään mistään ymmäärrä ;)

insinoori

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v