Siirry pääsisältöön

Saaret kuuluvat kaikille

Bloggailuni on ollut todella vähäistä. Oma mielenkiintoni kohdistui niin voimakkaasti eduskuntavaaleihin ja hallituksen muodostamiseen, että motivaatiota kirjoittamiseen ei oikein löytynyt.

Näin minä uskottelen itselleni. Oikeasti kevään suurin henkilökohtainen mielenkiintoni on ollut aivan muualla kuin politiikassa. Nimittäin veneilyssä. Huhtikuussa, sattumalta, heräsi ajatus kimppapurjeveneen ostamisesta. Mutkien kautta päädyin pienen avoveneen omistajaksi. Viimeisen kuukauden aikana olen sitten harjoitellut pienimuotoista veneilyharrastusta. Eikä kaduta tippaakaan! Minulle taitaa käydä kuten venepaikkanaapurilleni, joka totesi, että kun kerran pääsee veneilyn lumoon, ei siitä voi enää luopua koskaan.

Eräs puoluetoverini totesi pilke silmäkulmassa, että minusta tuli veneen oston myötä porvari. Helpolla se näyttää käyvän, jos muutaman tonnin veneellä porvariksi pääsee. Marxin mukainen jatkuva luokkataistelu porvariston ja proletariaatin välillä on ainakin Suomessa hiljentynyt, sillä siellähän ne istuvat sulassa sovussa (ainakin toistaiseksi) samassa hallituksessa.

Minulle veneilyssä hienointa on luonto ja retket saarille. Espoon edustalla on monia hyviä retkikohteita, joihin voi mennä nauttimaan kauniista merimaisemista hyvien eväiden kanssa. Kaltaiselleni ulkoihmiselle, jolle pienet seikkailut ovat elinehto, saaret mahdollistavat mahtavia retkiä. Tästä on kiittäminen hienoa suomalaista jokamiehenoikeutta, jonka ansiosta voimme, muita häiritsemättä, liikkua luonnossa myös yksityisten omistamilla mailla. Jokamiehenoikeus on yksi hienoimmista jokaisen kansalaisen oikeuksista Suomessa ja sitä tulee puolustaa ikuisesti.

Kiitokseni kohdistuvat myös Espoon kaupungille. Espoo omistaa useita saaria Espoon edustalla. Monet niistä toimivat virkistysalueina, joihin kaupunki on järjestänyt erilaisia palveluita tulipaikoista veneen kiinnityslenkkeihin. Osa saarista on enemmän luonnontilaisia, mutta silti avoinna kulkijoille. Saariin pääsee myös ilman omaa venettä, sillä kaupunki järjestää reittiliikennettä saariin. Tutustukaa ja nauttikaa, sillä se on meidän kaikkien omaisuutta!

Espoolla on kuitenkin selkeästi vähemmän virkistysalueita kaupunkilaisten käytössä verrattuna esimerkiksi Helsinkiin. Siksi olen huolestuneena seurannut yksityisen tahon tekemiä suunnitelmia Tvijälpin saaren osalta. Yksityinen yhtiö haluaa rakentaa saareen vierasvenesataman, asuntoja, kappelin ja luontopolun muun muassa. Saarelle halutaan siis asuinkäyttöön. Paikka olisi kieltämättä upea ja mahdollisuuden valtavat. Mutta tämän jälkeen meillä on jälleen yksi kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu saari vähemmän. Minusta kaupungin omistamat saaret ovat sellainen kruununjalokivi, joista ei saisi mistään hinnasta luopua. Espoon väestömäärän kasvaessa tulemme tarvitsemaan lisää virkistysalueita kaupunkilaisille ja silloin Tvijälpin saari voi tarjota yhden vaihtoehdon uudeksi nykyistä laajemmaksi virkistysalueeksi.

Porvari tai ei, virkistyssaarten ja jokamiehenoikeuksien puolustaminen olkoon pyhä tehtäväni täst edes….
Tämä kuva on kesältä 2010, helteisen päivän jälkeen vesi oli alhaalla. Soutuvene on Lohi-merkkinen, saman merkkinen kuin pieni avoveneeni.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa. Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostane