Siirry pääsisältöön

Miten Espoon sairaala toteutetaan?

Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.6, jossa olin valtuutettuna paikalla, käsiteltiin yhtenä asiana Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen hankesuunnitelman sekä hankkeen toteutus- ja rahoitussuunnitelman hyväksymistä.

Espoon sairaalan rakentaminen on suuri hanke Espoossa. Kyseessä on 220 milj.euron hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa Espooseen moderni sairaala ja seniorikeskus.

Valtuuston neuvotteluryhmän enemmistö oli sopinut, että valtuuston esityslistalla olevaa päätösehdotusta muutetaan siten, että pyydetään ulkopuolinen arvio tarjouspyyntöjen jälkeen hankkeesta. Näin pyritään tekemään mahdollisimman oikea päätös siitä, rakennetaanko sairaala Espoon kaupungin yhtiönä vai elinkaari- eli kumppanuushankemallina ulkopuolisten yhtiöiden kanssa.

Valtuustolle esitettävän päätöstekstissä todettiin, että kahden mallin taloudellinen vertailu on vaikeaa, sillä kustannusarviot ovat suurin piirtein samat.
Eroa hankkeiden välillä syntyy siitä, miten arvioidaan toteuttamistapoihin liittyviä riskejä. Kaupungin omana yhtiönä toteutettava hanke sisältää laajoja riskejä – ainakin valmistelutekstin perustella - verrattuna kumppanuusmalliin.

Päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä pääasiassa sen perusteella miten riskeihin suhtaudutaan. Jos riskejä halutaan karttaa, otetaan ikään kuin vakuutus ja toteutetaan hanke kumppanuusmallilla. Jos taas uskotaan että kaupungin omaan yhtiöön liittyvät riskit on arvioitu liian suuriksi, toteutetaan hanke ilman vakuutusta eli kaupungin omana yhtiönä. Tästä on periaatteessa kysymys kun kahta vaihtoehtoa vertaillaan.

Valtuustossa puhuttiin paljon siitä millä perusteilla päätöksiä tehdään. Vasemmistoa syytetään Ideologian perusteella tehtävien päätösten tekemisestä, kun taas oikeisto korostaa tekevänsä päätöksiä kuntalaisten etujen perusteella.

Veikkaan vain, että ongelma on se, että näiden kahden hankkeen vertailu on taloudellisesti mahdotonta. Päätös joudutaan tekemään sen perusteella halutaanko välttää riskiä vai ei. Tai sen perusteella uskotaanko kaupungin kykyyn hoitaa koko projekti itse.

Kaiken kaikkiaan valtuutetut joutuvat tekemään päätöksen ideologian perusteella.

Oman kantani on hieman epäselvä. Toisaalta minua risoo se, ettei kaupungin uskota pystyvän toteuttamaan hanketta itse, hankkeen pelätään olevan liian iso kaupungin itse järjestettäväksi. Varsinkin kokoomuslaiset (Espoossa ehkä eniten kuitenkin keskustan) valtuutetut tuntuvan ajattelevan, että jos kaupunki toteuttaa hankkeen omistamansa yhtiön kautta, niin tuloksena ei voi olla moderni, innovatiivinen ja kumppanuuksia kehittävä hanke. Itse uskon, että kaupunki pystyy toteuttamaan tavoitteet myös itse, mutta se toki edellyttää toiminnan kehittämistä myös kaupungin taholta.

Toisaalta elinkaarihankkeilla pystytään melko hyvin varmistamaan se, että kaupunki voi keskittyä keskittymään ydintehtävään eli hoitopalvelujen tarjoamiseen (kaupunki tulee hoitamaan itse hoitopalvelut, niitä ei tulla hoitamaan ulkoisen tahon toimesta).

Päätöksen tekeminen on vaikeaa, mutta toivottavasti ulkopuolisen toimijan arvio, jonka siis valtuusto päätti tilata, helpottaa päätöksentekoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v