Siirry pääsisältöön

Olisinpa norjalainen

Taloustaantuma kohdistuu kaikkiin pohjoismaihin. Islannissa ajauduttiin lähes konkurssiin, Ruotsissa työttömyys nousee ja Tanskakin on vaikeuksissa. Mutta Norja sen kun porskuttaa öljyrahastonsa avulla. Maan hallitus elvyttää voimakkaasti, mutta lainarahaa ei elvytykseen tarvita – se otetaan öljyrahastosta.

Norjan valtion kulutus nousee tänä vuonna kymmenen prosenttia. Yhteensä valtion budjetti ja ylimääräiset kriisipaketit nostavat bruttokansantuotetta tänä vuonna viisi prosenttia. Aika paljon. Meillä Suomessa lainataan rahaa ulkomailta, mutta Norjan serkut ne vaan pistävät varoja sukanvarresta elvytykseen.

Optimisteja nuo norjalaiset, sillä Norjan keskuspankin pääjohtajan mukaan maan talouskasvu saattaa muuttua positiiviseksi jo vuoden toisella puoliskolla, mikäli öljyn hinta pysyttelee 50-65 dollarin tasolla ja öljy-yhtiöt toteuttavat investointejaan suunnitellusti. Norjan talous on hyvin öljyriippuvainen, ja öljyn hinnan tippuminen saattaa pienentää öljy-yhtiöiden halukkuutta investointeihin. Silloin keskuspankkiiri saa vain haaveilla talouskasvun positiivisuudesta.

Öljyrahasto on myös kärsinyt rahoitusmarkkinoiden turbulenssista, sillä viime vuonna rahasto teki 633 miljardin tappion. Se ei kuitenkaan estänyt maksamasta 43,5 miljoonaa kruunua bonuksia työntekijöille. Tästä on arvatenkin hieman keskusteltu Norjan mediassa.

Kuten aina kriiseissä, isot pelaajat ovat vahvoilla. Norjan öljyrahaston omistamista osakkeista 40 prosenttia on ostettu viime vuonna kurssilaskun jälkeen. Öljyrahasto omistaa nyt noin 0,77 prosenttia globaaleilla markkinoilla olevista osakkeista. Uskomatonta!

Viisi miljoonaa norjalaista omistaa lähes yhden prosentin maailmanmarkkinoilla olevista osakkeista. Kansankapitalismi kunniassaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v