Kuka, mitä, häh?

tiistaina, helmikuuta 17, 2009

Miten elvytetään

Olen tietoisesti pitänyt työni tämän blogin ulkopuolella, mutta nyt sivuan vähän työasioita.

Eilen pidettiin Espoon demareiden valtuustoryhmän kokous, neljäntenä varavaltuutettuna myös minulla on puheoikeus valtuustoryhmän kokouksissa. Eilen paikalle oli kutsuttu ihmisiä myös kunnallisjärjestön piiristä sekä tähtivieraaksi pitkän linjan demaripolitiikko ja pankinjohtaja Matti Louekoski. Hän piti lyhyen talouskatsauksen ja kommentoi politiikkaa laajemmin. Jostain asioista olin kyllä eri mieltä, mutta se on toinen asia se.

Tilaisuudessa puhuttiin elvyttämisestä. Tai oikeastaan elvyttämisestä rakentamisen avulla. Tovereiden mielestä nyt pitäisi rakentaa niin perkeleesti, jotta talous elpyisi. Ymmärrän, mutta olen miettinyt, että miksi tämä elvyttäminen on niin perinteistä. Näiden tiehankkeiden rakentaminen on kaverini sanoin "sitä samaa asfaltinlevittämistä kuin 70-luvulla". Vaikka meidän pitäisi panostaa tiedonvaltateihin, panostamme perinteisiin teihin ja siltoihin. Toimiiko se enää? Jos tietoyhteiskunta, jollainen Suomi ei vielä ole, alkaisi elvyttää, mihin kohteisiin rahaa laitettaisiin? Mielenkiintoinen kysymys.

Kirjoittelen silloin tällöin myös STTK:n blogiin . Alla oleva kirjoitus on suora kopio siitä blogista.

Hallitus päätti elvytystoimenpiteistä viikko sitten. Määrästä ja vaikuttavuudesta voi olla montaa mieltä, mutta pääosin elvyttämisellä painottuu perinteisiin aloihin: tuetaan rakennustuotantoa, korjataan yhteiskunnan infraa ja pyritään helpottamaan yritysten rahoituksen saamista.

Siis elvytyspaketti sisältää ihan samoja asioita kuin mitä käytettiin Yhdysvalloissa 1930-luvulla suuren laman aikaan. Samantyyppisiä ovat myös elvytystoimet muissa EU-maissa, joten ei muuallakaan olla sen innovoivampia.

Ymmärrän kyllä, että perinteisillä elvytystoimilla pyritään saamaan nopeita vaikutuksia, tukemaan työllisyyttä, ja ettei menonlisäyksistä saa tulla pysyviä. Tuttua ekonomistipuhetta. Mutta eikö maailma ole sen vertaa muuttunut, että elvyttämistoimenpiteet modernisoituvat?

Olisiko nyt pitänyt panostaa entistä enemmän tietoyhteiskunnan kehittämiseen? Rakentaa vihdoin se kunnon laajakaistaverkko, jota yrityksen eivät ole lupauksistaan huolimatta rakentaneet, koko maahan.

Panostaa huippunopeiden langattomien yhteyksien levittämiseen, niin että Suomesta todella tulisi tietoyhteiskunta. Tai vaikkapa edistää digitalisointia julkisissa palveluissa? Tällä menolla niitä apteekin reseptejä ei saa sähköisesti edes vuonna 2020.

Palataan asiaan seuraavan taantuman aikana. Ehkä silloin Suomessa keksitään jotain uutta. Jos ei keksitä, niin kaivetaan vanha Sailaksen elvytyslista vuodelta 2009 esille.

4 kommenttia:

Pete M. kirjoitti...

Eikö hyvänä nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että elvytyksenä rakennetaan niitä asioita joita muutenkin on tarkoitus rakentaa mutta vain nopeutetulla aikataululla? kyllähän teistä, koulujen korjaamisesta, tietoliikenneyhteyksien vetämisestä jne. on kaikesta olemassa suunnitelmat vuosien päähän, ei "elvytyksenä" mitään uutta tarvitse keksiä.

Täytyy myöntää että minullekin tuli Matti Vanhasen suuresta kolmannen tien linjapuheesta (jota on toverien demarienkin keskuudessa ylistelty) mieleen lähinnä paluu (?) vanhaan siltarumpupolitiikkaan.

Antti Aarnio kirjoitti...

Yes, yes, mutta eikö nyt mitään muuta keksitä kuin rakentamisen tukemista? Okei, suunnitelmat on valmiita ja vaikutukset voi olla merkittäviä, mutta silti. Kun on joskus aikaa, niin tsekkaisin mitä muissa maissa on tehty. Taitaa olla sitä samaa rakentamista.

Myönnän, että kärjistän vähän, sillä onhan siellä VM:n elvytyslistalla vähän muutakin kuin rakentamisen tukemista, mutta aika vähän.

Antti Aarnio kirjoitti...

Keskustelen itse itseni kanssa:

Elvytys kun keskittyy nykyisin pääasiassa rakentamiseen. Hankkeisiin, joita on tarkoitus rakentaa, mutta hankkeita aikaistetaan.

Mutta mitä jos ei rakennattaisiinkin näitä meidän tietojärjestelmiä. Esim. valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2006 esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsitteluä koskevan lakiesittelyn.

Esityksen mukaan meillä pitäisi olla valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut: arkistointipalvelut, varmenne- ja koodipalvelut sekä potilaalle annettava katseluyhteys.

Miksi ei voitaisi elvyttää taloutta pistämällä 50 milj.€ vastaavanlaisten hankkeiden toteuttamisen nopeuttamiseen. Se tukisi meidän ohjelmistoalaa, joka on pahoissa vaikeuksissa taantuman takia.

Pete M. kirjoitti...

kommentoin ettei sinun tarvitse itsesi kanssa keskustella. Minusta hyvinkin kannatettavaa. Käsittääkseni tuon puolen infran kehittämistä on jarruttanut enemmän työvoiman saatavuus kuin puute rahasta. Voihan olla että sekin tilanne on muuttumassa.