Siirry pääsisältöön

Löytö


Viikko sitten kerroin uudestä löydöstämme, jonka teimme Laajasalon pelastusarmeijan kirpputorilta. Ostimme sieltä lipaston, joka on noin 150 cm korkea ja metrin levyinen. Laitan viereen kuvan. Ovien takana kolme hyllyä ja ylhäällä on kaksi vetolaatikkoa. Lipastossa on lisäksi jännä koristetaso, joka on irrallinen. Siinä on vähän jugend-tyylin tuntua.
Pidän vanhoista huonekaluista, koska ne ovat yleensä kestäviä ja niissä on vähän särmää. Niin tässäkin kaapissa. Mistähän se on löytänyt tiensä pelastusarmeijan kirpparille? Se on ehkä 1920-30-luvulta (arvaus), joko koivusta tai männystä tehty. Mutta ei huono löytö kirpparilta. Ja ei maksanut paljoa. Oikea hinta oli 450 €, mutta kirpparilla oli alennusmyynti (-50 %), joten maksoimme 225 €. Sillä ei saa edes Ikeasta mitään vastaavaa.
Olemme ostaneet samaisesta paikasta jo kolme kaappia, suurin piirtein samaa ikäluokkaa olevia. Nyt asumme sen verran kaukana, että siellä ei tule käytyä niin säännöllisesti kuin ennen. Joku sisustustoimittaja kehui kerran, muistaakseni Kotivinkki-lehdessä, että tämä pelastusarmeijan kirppari on silloin tällöin oiva löytöjen paikka. Voin vahvistaa :)
Hieman politiikkaa. Meillä on taas alkanut jokaisiin vaaleihin liittyvä keskustelu (tai marmatus) siitä, että SAK tukee demareita ja unohtaa muut puolueet. Sama virsi toistui pressanvaaleissa vain vähän aikaa sitten. Ovathan SAK:n soppatykit varmasti tehokas vaaliase tai ainakin hyödyksi vaalitaistossa, mutta kyllä muiden puolueiden kitinä menee jo liiallisuuksiin. On sinällään huvittavaa, että STTK:kin vedettiin mukaan samaan joukkoon, vaikka tilaisuuksissa oli seisoskelemassa vain yksittäisiä henkilöitä.
Pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja Mikko Alkio aloitti oman vaalimainonnansa kysymyllä lehti-ilmoituksessa, että tuleeko Suomessa presidentin lisäksi myös pääministerin tulla SAK:sta? Olen pettynyt siihen, että politiikassa lähdetään tällaisilla avauksilla liikkeelle. Siihenkö se luovuus jää? Olen ajatellut, että politiikalla pyritään kansalaisten elinolojen parantamiseen? Miksi hän ei aloittanut jollain ohjelmallisella keskustelulla? Joo tiedetään, julkisuutta tuli roppakaupalla. Mutta on se silti surkeaa!
Kansanedustaja Susanna Rahkonen nimitteli aikoinaan Alkiota olmiksi. Se oli minusta todella törkeästi tehty ja Rahkonen pääsi kuin koira veräjästä. Toisen ulkonäköön puuttuminen on jotain mikä pitää jättää taiston ulkopuolelle. Jos joku mies olisi sanonut samoin naisesta, seuraukset olisivat voineet olla vähän erilaiset. Tai mistä sitä tietää?
Olmi-sana oli minun nuoruudessani synomyymi sanalle tyhmä. Ookko nää vähän olmi? tarkoitti samaa kuin, että oletko vähän hölmö/tyhmä? Olikohan Rahkonen sittenkin tietoinen tästä?
Minähän taisin kirjoittaa ekassa viestissäni, että Rahkonen tippuu eduskunnasta. Saa nähdä, minun ennustukset eivät ennenkään ole osuneet oikein. Huhtiniemen joukkohaudatkin taitaa olla jotain ihan muuta kuin aluksi kuviteltiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v