Kävimme tänään vaimoni kanssa Espoon uudessa taidemuseossa WeeGee-talossa. Siellä on modernin taiteen museo Emma, Espoon kaupunginmuseo, Kellomuseo, Helinä Rautavaaran museo ja Lelumuseo. Kävimme siellä koko perheen kanssa pari kuukautta sitten, mutta illoin aika meni pääasiassa lelumuseossa. Nyt menimme sinne kahdestaan, koska halusin nähdä modernin museon hieman tarkemmin. Itse talohan on jo nähtävyys, se on vanha painotalo, joka sopii museoksi erinomaisesti. Mutta ei, minusta ei saa kuvataiteen suurinta ystävää.Se ei vaan kosketa, en saa siitä juuri mitään irti. Olihan siellä jänniä ja poikkeavia teoksia, mutta en löydä niistä sen suurempaa sanomaa. En ole mitenkään kovin taiteellinen tyyppi, joten ehkä sekin selittää asiaa hieman. Eikä kyse ole pelkästään modernista taiteesta, vaan kuvataiteista yleisemmin. Kun ei kosketa, niin ei kosketa. On varmaan hirveää olla taiteilija, jolla on kauhea luomisvimma ja sanomisen pakko, mutta teoksia ei ymmärretä taiteilijan haluamalla tavalla. Vai onko sellaista tapaa ollenkaan?
Espoon kaupunginmuseon näyttely oli paljon mielenkiintoisempi jo sen takia, että olen kiinnostunut historiasta. Siellä oli näyttely Espoon historiasta. Kyllä se on myönnettävä, että kovin on kapoinen tämä Espoon historia. Ei Espoossa ole ollut oikein mitään merkittäviä rakennuksia/kyliä/tapahtumia Suomen historian kannalta. Ei muutama kartano mitään merkitse. Espoon on niin nuori kaupunki Helsinkin läheisyydessä, että Espoo on ollut aina vähän kauttakulkupaikka.
Olen aika tuore espoolainen, olemme asuneet täällä vähän alle vuoden. Minun on vaikea tottua siihen, että kaupungilla ei ole oikein selkeää keskustaa, vaan keskustan muodostovat eri alueiden keskustat. Oulussa, Turussa ja Helsingissä-joissa olen aiemmin asunut-oli selkeät keskustat, ja pidin siitä. Täällä Espoossa on Tapiolaa, Leppävaaraa, Espoon keskustaa ja Matinkylää (Iso-Omenaa). Suoraan sanottuna en pidä siitä. Espoo on autokaupunki, ei siitä pääse mihinkään. Oikein harmitti,kun ajelimme Tapiolasta isoon omenaan hakemaan silmälaseja, se että Merituulenkatu (joka on länsiväylän suuntainen tie Tapiolan ja Suomenojan välillä) on mitä on. Sen varrella on pääasiassa autokauppoja, vaikka se voisi olla yhdistävä katu Olarin ja Tapiolan välillä. Espoo on kaavoitettu niin harvaan, että kaupunkimaista rakennetta, jota toiveeni vaatisi, ei Merituulenkadulla ole. Nyt se on vain autokatu, kun se voisi olla pitkä bulevardin omainen tie. Autokaupat voisi sitten heivata jonnekin kehä kolmoselle.
Mutta taidan olla mielipiteeni kanssa yksin, sillä espoolaiset tuntuvat viihtyvän hyvin espoossa.
Toinen asia,mikä minua tympii on suunnitelma Lommilan kauppakeskuksesta. Se on kehä III ja Turunväylän risteyskohdassa oleva alue, jossa on nyt esimerkiksi Ikean-tavaratalo. Autoliikenteen kannalta paikka on erinomainen, siis liike-elämän kannalta. Ja sinne on suunniteltu jotain isoa kauppakeskusta, jossa olisi erikoisliikkeitä ja/tai retail-tyyppisiä liikkeitä. Siinä olisi taas yksi iso kauppakeskus kehätien varrella, Jumbon, Ompun ja Sellon lisäksi. Ja minä en pidä niistä. Jumbo on kuin helvetin esikartano. Julkiset liikenneyhteydet olisivat onnettomat, kävellen tai pyöräillen matka olisi hankala ja epämukava ja kaiken lisäksi
Espoontorin kauppakeskus, joka sijaitsee Espoon keskuksessa kuolisi varmasti tuollaisen suuremman keskuksen alta. Minusta on se on surkeaa yhteiskuntapolitiikkaa! Toivottavasti Espoon päättäjät kehittävät Espoon keskusta ja Espoontoria Keskisen-Espoon aluekeskuksena.
Nyt lähden pakkaamaan. Lähdemme huomenna Ouluun mummolaan uuden vuoden viettoon. Ensi vuoteen!
ps. Jarmo Huuhtanen kirjoitti hesarissa kolumnin 28.12 Helsingin demareiden valtataistelusta. Politiikassa on paljon ihmisiä, joille peli on tärkeintä, ei lopputulos. Pääasia on, että osataan juntata ja runtata. Toisaalta, eihän politiikka ole sen kummenpi areena kuin jokin muu yhdistystoiminta, työpaikka tai vaikkapa hiekkalaatikko.
2 kommenttia:
Moikka! Petri vinkkasi blogiisi, enkä voi olla kommentoimatta.
Ensinnäkin tuosta Merituulentiestä. Olen ollut vuosia kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja koko sen ajan olemme yrittäneet saada sen suunnittelua eteenpäin juuri niin kuin itsekin ajattelit. Yleiskaavan, joka on nyt tulossa nähtäville, mukaan siitä tulee aikanaan kaupunkimaisemmin rakennettu onhan sen läheisyydessä metroasemakin aikaanaan. Muutokset ovat vain hitaita ja pitäisi saada yritysmaailma kiinnostumaan alueesta.
Toisekseen Espoo on tosiaan autokaupunki, mutta kyllä täällä sentään voi elää julkisenkin liikenteen varassa. Me asuimme parin muksun kanssa ensiksi siellä Sunassa ja nyt Tuomarilassa, eikä liikkumisen kanssa ole ongelmia. Se on oppimiskysymys.
Myös poliittisella päätöksenteolla vaikutetaan julkisen liikenteen houkuttelevuuteen: metropäätös oli hyvä, reittiopas tärkeä ja muutakin tarvitaan. Keskustelu myös lippujen hinnoista jatkuu ensi vuonnakin.
Kolmannekseen olen kanssasi melkein samaa mieltä Lommilasta. Minusta aluetta voi vapaasti kehittää (lähes joutomaata nyt) ja kaupallisia palveluitakin sinne voi lisätä. Tilaa vaativa kauppa ja Retai Park-tyyppinen kauppa ovat tyypillisesti sellaisia, jonne voidaan mennä autollakin, mutta päivittäistavarakauppaa en sinne haluaisi. Muita työpaikkoja kylläkin. Uskoisin alueen siis menestyvän ilman hypermarkettajakin.
Näin alue mielestäni tukisi hyvin Espoon keskuksen kehittymistä ja turvaisi Espoontorin tulevaisuuden. Itse asiassa nythän on suunnitelmissa laajentaa Espoontoria ja sen vastapäätäkin tulee liiketilaa siihen kirjastorakennukseen. Se on hyvää kehitystä se.
Yksin ei kuitenkaan mahda mitään ja kyllä tässä Lommila-asiassa olen tuntenut olevani aika yksin - periksi en silti anna. Siksi oli kiva lukea ajatuksistasi.
Hei,
Kiitos kommenteista. Ainoat kommenttini blogiini ovat tulleet teidän perheestä (Petri taitaa olla ainoa lukijani), aika hauskaa.
Autokaupunki-käsite oli vähän kärkkäästi kirjoitettu, sinä iltana se vain harmitti niin paljon, että piti puhahtaa jotain ulos. Ja meillä on vielä auto, joten mitä tässä valitellaan. Sunastahan on ihan hyvät julkisen liikenteen yhteydet + pyörätiet, joten niistä ei voi valittaa.
Lommilaan varmaan tulee jotakin liikkeitä ja hyvä niin, mutta toivottavasti Espoontori ei kärsi siitä. Ja toivottavasti Lommilaan tulevat liikkeet eivät ole yhtä rumia kuin siellä nyt oleva retail-laatikkorakennus. Sehän ei sovi yhtään maisemaan.
Lähetä kommentti