Siirry pääsisältöön

Jouluja

Isyysvapaani senkun jatkuu.Olen ollut kotona nyt kolme viikkoa ja vielä kaksi viikkoa on jäljellä. Joulu toi pienen lisämausteen tähän kaiken keskelle. Joulu meni mukavasti, vietimme sen täällä Espoossa omassa kodissa. Appivanhemmat ja vaimoni täti tulivat syömään aattoiltana, pistimme pöydän koreaksi ja jaoimme lapsille lahjoja. Niitä tuli heille vähän liikaakin -ainakin minun mielestäni. Ostin Elsalle lahjaksi pienen sählymailan ja pallon. Pitää aloittaa kikkojen opettaminen ajoissa.

Sain tai saimme vaimoni kanssa pari kirjaa lahjaksi. Ostin meille yhteiseksi lahjaksi divarista Espoontorilta Kjell Westön uusimman,Finlandia-palkitun romaanin Missä kuljimme kerran (maksoi muuten 20 €).
Vaimo lukee sitä parhaillaan, joten en voi vielä kommentoida. Hän kyllä kehuu sitä jatkuvasti, joten odotan vesi kielellä. Saimme myös Reko ja Tiina Lúndanin kirjan Viikkoja,kuukausia. Se oli hyvä. Pisti miettimään, että miten sitä itse toimisi samanlaisessa tilanteessa, ja miten katoavaa elämä kuitenkin on. En minä kuolemaa pelkää, mutta huoli perheen tulevaisuudesta olisi varmasti aika suurta. Tunnen kaksi miespuolista kaveria, joilta on molemmilta löydetty kasvain päästä, kuten Lúndaniltakin, mutta heillä se ei ole ollut niin vaarallinen kuin Lundanilta löydetty. Heille suoritetut leikkaukset ovat onnistuneet hyvin.

Porukat antoivat lahjaksi Jari Sinkkosen Yhdessä isän kanssa -kirjan. Olihan siinä hyviä pointteja, mutta suurin osa hänen teeseistään on minulle itsestään selviä. Ehkä hänen oppeihinsa pitää vielä palata siinä kymmenen vuoden kuluttua, kun tämä vanhemmuuden alkuhuuma alkaa olla ohi.

Nyt luen kirjaston uutuushyllystä löytämääni Joan M.Cheeverin kirjaa Back from the dead. Se kertoo kuolemantuomion saaneista vangeista, jotka saivat 70-luvulla äkillisen vapauden, kun Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi kuolemanrangaistuksen vähäksi aikaa. Noin 300 vankia sai vapauden ja sitä kautta ikään kuin toisen mahdollisuuden elämässään. Tämä Joan otti selvää, miten heille loppujen lopuksi kävi. Olen vasta alussa, joten enpä osaa vielä kehua tai haukkua. Kuolemanrangaistus on kuitenkin hyytävä aihe.

Korot on nousseet rivakasti. Vuosi sitten otimme asuntolainan, 12 kk Euribor marginaalin kanssa oli 3,2 %. Korontarkistus tuli 13.12, korko on nyt muistaakseni 4,31 %. Siinä tulee muutama euro lisää maksettavaksi. Meillä on korkokatto 4,4 prosentissa ja jos korontarkistus tulisi nyt, niin korko taitaisi mennä jo sen yli.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v