Siirry pääsisältöön

Datakeskuksen kaava etenemässä

Kaupunkisuunnittelulautakunta piti kokouksen 30.9, näin päätimme lautakunnassa:
Kattilalaakso I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 420214, 42. kaupunginosa Saunalahti (Kh-asia), pöydälle 16.9.2021
Lautakunta kävi keskustelua erityisesti siitä, että rajoitetaanko kaavalla asuntojen jakaumaa ja keskipinta-alaa. Kaavaehdotuksessa oli alla oleva kaavamääräys:
”Asuntohankkeen asunnoista enintään 30 % saa olla yhden asuinhuoneen asuntoja. Hankkeen kaikkien asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 50 h-m2.”
Nyt noin kolmasosa valmistuneista kerrostaloasunnoista on yksiöitä.Kaikkien huoneistotyyppien pinta-alat ovat pienentyneet. Yksiöiden pinta-ala on 20 vuodessa tippunut noin 40 neliöstä 30 neliöön.
Kaupunki haluaa monipuolisempia asuntoja. Toisaalta kysyntä pienille asunnoille on ollut suurta, eikä niitä ole Espoossa paljoa verrattuna muihin kaupunkeihin.
Olin  vähän empivä kannastani tähän rajoitukseen ennen kokousta. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että en voi demarina jäädä puolustamaan tätä esitystä, koska se ei helpota pienituloisten asumista Espoossa.
Lautakunnan jäsenet ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja ihmettelivät, että miksi kaupunki on tekemässä tällaista merkittävää linjausta ilman valtuuston päätöksiä. Lopulta lautakunta yksimielisesti poisti tuon rajoituksen kaavaehdotuksesta, toivottavasti kh + valtuusto linjaa yleisesti, että alkaako kaupunki jatkossa rajoittamaan asuntotuotantoa vastaavalla tavalla. Minusta tämä linjaus kuuluu valtuustolle strategisena asiana, ehkä asunto-ohjelman kautta.
Tämän lisäksi käytiin keskustelua autopaikkojen määrästä, lautakunnan perussuomalainen Hannu Järvinen esitti autopaikkamäärän kasvattamista (vastoin kaupungin autopaikkanormeja) ja kokoomuksen Tere Sammallahti komppasi. 
(On todella rasittavaa, että joka kaavan yhteydessä väännetään autopaikkojen määrästä). Sivuhuomiona se, että mitä enemmän autopaikkoja määrätään kaavassa, sitä vähemmän asuntoja yleensä rakennetaan.
Tästähän sitten taas äänestettiin, lautakunta piti tältä kohdin esityksen mukaisena. Sammallahti esitti myös, Poistetaan kaavamääräyksistä kohta: "Julkisivuissa tulee käyttää pääosin punatiiltä materiaalina."
Tästäkin äänestettiin ja äänin 7-6 lautakunta päätti hyväksyä Sammallahden esityksen.
Tällä muutoksella kaava hyväksyttiin.
4 Hepokorvenkallio, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue 633300, 65. kaupunginosa Högnäs ja 63. kaupunginosa Järvenperä (Kh-Kv asia)
Tämä asia on ns. datakeskushankkeen kaava (Kehä III-varressa Oittaan alueen eteläpuolella).
Sinänsä kaavaehdotusta pidettiin hyvänä, eikä sitä liiemmin arvosteltu. Kävimme keskustelua pääasiassa siitä, että pitääkö hankkeen haitallisia luontovaikutuksia (metsää hakataan jne) kompensoida suojelemalla lähialueilta jokin toinen alue. Tätä esitti vihreiden Risto Nevanlinna ja tätä kannatin Tätä kutsutaan ekologiseksi kompensaatioksi, kun rakentamista aiheutuvia luontohaittoja hyvitetään muualla.
Tämä tietenkin jakoi ajatuksia ja asiasta äänestettiin. Lautakunta kuitenkin hyväksyi Riston esityksen äänin 8-5, ja näin ollen kaavaesitys hyväksyttiin Nevanlinnan päätöskohdalla lisättynä.
Kauklahden Lasihytin asemakaava jätettiin pöydälle.
7 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2022–2024
Tässä kohdin Liisa Kivekäs esitti alla olevan tekstin lisäystä: "Ilmastomuutos otetaan huomioon kaavoituksessa sekä rakentamisessa mm. istuttamalla varjostavia puita puistoihin, julkisten alueiden kuten päiväkotien ja palvelutalojen korttelipihoille sekä katualueille ja suojelemalla olemassa olevaa puustoa."
Tämähän ei käynyt kaikille ja tästäkin äänestettiin. Äänin 6-7 lautakunta hyväksyi Liisan esityksen ja näin esittelijän esitys hyväksyttiin Liisan lisäyksellä.
Kello 17 aloitettiin infolla ja klo 21.50 päätettiin kokous. Välissä oli kolmen minuutin tauko.
Antti Aarnio
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd), Espoo

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v