Siirry pääsisältöön

Tekosaari-ideat Finnoonsatamassa upotettava syvänteeseen

Espoon rannat ja saaret ovat minusta yksi hienoimmista asioista Espoossa. Olen veneillyt alueella, mutta viimeiset vuodet olen nauttinut Espoon rannikosta meloen, pyöräillen ja kävellen.  Arvostan merellistä Espoota todella paljon ja haluan suojella sitä kaikin tavoin. 

Finnoonsataman (ts. Suomenojan venesataman) tuleva käyttö ratkaistaan Finnoon osayleiskaavassa, jonka valmistelu aloitettiin 2010-luvun alussa. Vuoden 2015 jälkeen osayleiskaavasta ei ole kuulunut mitään, valmistelu on kesken. Osayleiskaava hyväksytään valtuustossa ja siinä määritetään alueen käyttö, se säilyykö alue satama- ja telakointikäytössä, virkistyskäytössä vai rakennetaanko sinne asuntoja. 

Viitisen vuotta sitten Finnoonsatamasta käytiin jonkin verran keskustelua. Silloin ideoitiin rakennettavan tekosaaria sataman ympärille. Ainakin ympäristöstä jotain välittävien puolueiden (ainakin SDP, vihreät, vasemmistoliitto) piirissä ideat rytättiiin täysin. Olinkin yllättynyt, että Helsingin Sanomien uutisessa virkamiehet yhä haaveilevat tekosaarista.

Alue näyttää nyt suurin piirtein tältä (kuva on vanha, mutta satama-alue on entisellään) 


Näen tekosaaret todellisena uhkana merenrannan luonnolle ja alueen virkistyskäytölle. Rantoja pitää varjella, ei tuhota. 

 Tekosaaria ei tule missään tilanteessa rakentaa ja suunnitelmat niistä on heitettävä mahdollisimman pitkälle meren syvänteeseen!

Neljä eri vaihtoehtoa 


 Finnoonsataman rakentamis-suunnitelmia on useita. Tehdyssä ympärivaikutusten arvioinnissa käsitellään neljää eri vaihtoehtoa, jotka ovat alla olevassa kuvassa.





Vaihtoehto 0 tarkoittaa tilannetta, jossa hanketta ei toteuteta. Eli alue jäisi suurin piirtein ennalleen. 

Vaihtoehdossa 0+ olemassa olevaa satama-aluetta laajennetaan vanhan vuonna 2008 laaditun yleissuunnitelman mukaisesti (en ole tutustunut tähän suunnitelmaan). YVA-raportin mukaan suunnitelmissa satama-aluetta on tarkoitus laajentaa itään ja etelään täyttämällä merialueita ja rakentamalla sataman muokkaamaton itäreuna. 

 Vaihtoehdossa 1 Finnoonsatamaa laajennetaan täyttämällä merialuetta sataman nykyisin rakentamattomalta itäreunalta ja rakentamalla sataman edustalle meritäytöillä kolme uutta tekosaarta. Sataman ja tekosaarien välille rakennettaisiin kanavat. Tekosaaret yhdistettäisiin toisiinsa silloilla. Vaihtoehdossa 1 alustava ruoppaustarve on noin 1,6milj.m3 ja täyttötarve noin 2,0milj.m3. Meritäyttöjen pinta-ala on 14,1ha.

Pelkästään ruoppaustarve on noin 114 000 rekkakuormallista!

Vaihtoehto 2 on vuonna 2011 valmistuneen Finnoon osayleiskaavaluonnoksen mukainen vaihtoehto. Siinä ruoppaus- ja täyttömassatarpeet ovat kaikista vaihtoehdoista suurimmat. Ruoppaustarve on noin 2,0milj.m³ ja täyttötarve on noin 2,8milj.m³ nykyisen satama-alueen etelä- ja itäpuolella sekä Ryssjeholmenin pohjoisrannalla. Meritäyttöjen pinta-ala on 22,1ha.

 
Ruoppaustarve on noin 143 000 rekkakuormallista!

Vaihtoehdossa 3 Finnoonsatamaa laajennettaisiin täyttämällä merialuetta sataman nykyisin rakentamattomalta itäreunalta ja jatkamalla sataman etelä- sekä kaakkoisreunaa. Sataman kaakkoisreunaan tehtäisiin merialueiden täytöillä niemi, josta on siltayhteys merialueiden täytöillä tehdylle tekosaarelle. Vaihtoehdossa 3 alustava ruoppaustarve on noin 1,3milj.m3 ja täyttötarve noin 1,2milj.m3. Meritäyttöjen pinta-ala on 18,5ha. 

Ruoppaustarve on noin 93 000 rekkakuormallista!
 

Tekosaarten rakentaminen samentaa veden ja muuttaa maiseman


 Vesiekosysteemiin (vedenlaatu ja vesieliöstö) kohdistuvat vaikutukset ruoppaus- ja täyttöalueella syntyvät veteen sekoittuvan kiintoaineen leviämisestä. Se aiheuttaa veden samenemista ja voi lisätä haitta-aine- ja ravinnekuormitusta, elinalueiden tuhoutumista ja pohjien liettymistä, mikä vaikuttaa mm. pohjakasvillisuuteen ja kalojen kutualueisiin. Voimakkaimmat vaikutukset leviävät sataman edustalle sekä Nuottalahden–Ryssjeholmenin väliselle alueelle ja ovat hyvin paikallisia. 

 Finnoonsataman kaikki laajentamisvaihtoehdot ovat linnustolle haitallisia. Vaikutukset kohdistuvat selvimmin vesilintuihin, jotka käyttävät sataman lähivesiä ruokailu- ja oleskelualueinaan ja johdattavat poikueensa sataman editse Finnoon altaalle, jossa poikaset varttuvat lentokykyisiksi. Sataman edustalla oleva linnuille tärkeä pesimäluoto häviää kaikissa vaihtoehdoissa.

 Merialueen täyttö muuttaa maisemakuvaa venesataman edustan merialueella, sitä ympäröivien asuinalueiden reunoilla ja hankealueeseen kuuluvien saarten ja lähialueiden rannoilla. Rannan ja meren täyttö rajaa ja muuttaa merinäkymiä ja tuo mantereen lähemmäksi saaria. Vaikutukset ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä. 

Espoon rannikkovesien kunto

 Espoon rannikkovedet ovat Suomen ympäristökeskuksen raporttien mukaan tyydyttävässä kunnossa. Rannat ovat matalia, samevesisiä ja ruovikkoisia. Sen tietää jokainen alueella itse liikkunut. Veden virtaus on vähäistä. Suomenojan sataman edessä olevan vesialueen pohja on saven peittämää. Tekosaarten rakentaminen (ja laajamittaiset ruoppaukset) aiheuttaisivat pahaa tuhoa alueella. Kuten ympäristövaikutusten arviointiraportista voi lukea, vesi samenisi edelleen ja haitta-aine ja ravinnekuormitus voi lisääntyä. Maallikkokin ymmärtää, että veden laatu heikkenisi. 

 Stop tekosaarille!


 Valtuusto hyväksyy tulevaisuudessa Finnoonsataman osayleiskaavan, kunhan se on kiertänyt lautakuntavalmistelun. Siihen menee vuosia.  Voi olla, että Finnoonsataman alueelle tulee asuinrakentamista, mutta suunnitelmat tekosaarista ja mittavista ruoppauksista on hylättävä.  Ympäristövaikutukset ovat niin suuria, että ei ole järkeä rakentaa tekosaaria.  Rakennettakoon pelloille ja joutomaalle (jota riittää), mutta hylätään tekosaari-hullutukset. 

 Espoossa on vuosia panostettu merellisen Espoon virkistysmahdollisuuksien kehittämiseen. Ulkoilusaaria on kunnostettu, vesibussiliikennettä lisätty ja Pentalaankin on saatu saaristomuseo.  Asukkaat ovat ottaneet merellisen Espoon omakseen ja arvostavat sitä. 

Jos jotain, niin merellistä Espoota asukkaat rakastavat.  Rantoja, saaria, rantaraittia. Näitä pitää varjella kaikin tavoin. 

 Siis todellakin stop tekosaarille!

Lue myös puoluekaverini Mikko Lievosen kirjoitus aiheesta.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v